Kysymys kuuluu: Mikä valtio julisti virallisesti ensimäisenä sodan itsenäiselle Suomelle?
Mikä valtio julisti ensimäisenä itsenäiselle Suomelle sodan?
SotaVisa
292699
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Iso-Britannia. Neuvostoliitto soti muuten vaan.
sitten yli kaksi vuotta sotimisen alusta ilman julistuksia.
olla ensimmäinen.Neuvostoliitto ei 30.11.-39 julistanut mitään vaan alkoi hyökätä ja pommittaa sen kummemmin kertomatta mitään.
ihan huvin ja urheilun vuoks.
niille oli tullu tylsaa ku puola kaatu.
Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941
Sellainen oli tämä Suursilli ystävämme Talvisodan ajoilta. Äkikseltään tällainen saattaa tuntua monesta aika erikoiselta, mutta näin se meni.
Saksaa vastaan ei muuten olla tehty vieläkään rauhaa, mutta on sentään aikanaan todettu Suomen olevan sitä vastaan sodassa ja vastaavasti paljon myöhemmin on todettu, että sotatoimetkin on lakanneet Suomen ja Saksan välillä ja onpa sotatilakin saatu lakkautettua! Tämä tosin tapahtui vasta 1950 -luvun alussa.
http://sedis.blogspot.com/search/label/sotatila
"Saksan sotaa ja sodan tuhoja koskevat Suomessa toteutetut kirjaukset ovat eri tarpeista johtuneita kirjaanvientejä, joilla ei ole sopimusoikeudellista asemaa. Eräs tällainen kirjaus on mm. kun pääministeri Sakari Tuomiojan hallitus kirjasi 12. maaliskuuta 1954 hallituksen pöytäkirjaan: “Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt.” Tämä toimenpide tehtiin itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toivomuksesta."
http://veikkohuuska.blogit.fi/suomen-saksan-sota-1944-1945-eli-lapin-sota/
Nimimerkki Sologdin kyllä tunnetaan jo aiemmistakin asiantuntevista kommenteistaan.
Itse asiassa Churchill totesi kapinedissään seuraavaasti: "Sodan julistaminen Suomelle on historiallinen virhe."
Eli sodanjulistus oli pääministerille vastenmielinen päätös, mutta se tapahtui ensisijassa Stalinin painostuksesta.
Syy pääministerin toteamukselle oli se, että mielipidetä kysytäessa jokainen Britanian alainen siirtomaa tai donimo vastusti sodan juliatsmista Suomelle. Esimerkiksi Kanada esitti vastustavan kannan, mutta seurasi sitten Englantia.
kun Suomi joutui ajamaan Saksalaiset maasta pois, Suomi taisi olla tässä vaiheessa sodassa koko muuta maapalloa vastaan.
Julistukset ja uhkavaatimukset oli pelkkää paperityötä. Ryssä ja natsit sen sodan aloitti. Hitler oikeastaa jo silloin kun divisioonat vyöryi Prahaan.
Toisen maailmansodan syy: Chamberlain, Hitler ja Puolan johto jakoi Tsekkoslovakian. Britit aloitti: hehän nostivat Hitlerin valtaan (saks. Windsorin kuningashuone tuki) lisäksi USA:n rahamiehet (Ford ym.) ja Hitlerin koko idea oli rakentaa Saksalle britti-imperiumi.
http://newsimg.bbc.co.uk/media/images/39346000/jpg/_39346688_munich_238.jpg
Todellisuudessa suurin muutos WW2sta oli Britti-imperiumin tuhoutuminen. Ja entinen kolonia USA otti vallan anglosaksimaailmassa. Ja Ranskalle kävi sama.
VULGAARI RAHAN MAAILMA OLI TULOS.
Stalinin rauhaa rakastava Puna-Armeija olisi ilmeisesti pitännyt päästää Romanian ja Puolan kautta pelkuri-tsekkien avuksi. Ja Joe kilttinä puhdistavana setänä olisi tietysti vetännyt joukkonsa takaisin kuten lupasi.
Höpsistä kekkaa. Anglot kuten Ford olivat juuri auttamassa sankariasi Stalinia. Toiminta Hitlerin Saksan kanssa ,jota siis USA:n johtajat eivät tunnustaneet, oli rajallista.
Iso-Britanniahan se oli! Päivä oli Suomen itsenäisyyspäivä eli 6.12 ja vuosi oli 1941. Tästäkin näemme kuinka tuo piskuinen maa on todellinen imperialistinen roistovaltio!
Iso-Britannia pommitti Petsamoa ennen tuota sodanjulistusta kahteenkin otteeseen!
Englanti pommiti SUOMEA ja Suomen maaperää 2 eri kertaa. Petsamon satama oli Suomen ja suomalaisten sinne rakentama.
Englanti pommitti Suomen Petsamoa 2 eri kertaa lentotukialuksilta käsin eli 30.7.1941 ja 28.9.1941. Sotarikokseen viittaisi asiassa se, että sotaa ei ollut julistettu ennenkuin 6.12.1941. Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan.
Onkohan tämä kuva kyseisen reissun seurausta? Tässä on kuvassa eräs englantilaislentäjä raatona:
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/slides/114.html
http://www.palasuomenhistoriaa.net/kuvat/ver/
Pohjoisrintaman sotaa
http://www.palasuomenhistoriaa.net/?Sota-ajan_valokuvia:Jatkosota:Pohjoisrintaman_sotaa
Tämän kansion alkuperäinen omistaja oli Petsamossa sotansa käynyt suomalainen jalkaväkimies. Kuvissa on nähtävissä niin Petsamon jylhiä maisemia kuin rintamasotilaan karua arkea ja yhteistyötä saksalaisjoukkojen kanssa. Yhdessä sivustoltamme jo löytyvien Kalastajasaarennon kuvien kanssa nämä kuvat tarjoavat ainutlaatuisen näkymän jatkosodan "unohdetuimmalle rintamalle" eli Lappiin.
Eikö se ole sotarikos kun alkaa vihollisuuksiin toisen valtion määperällä ilman sodanjulistusta?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotarikos
Vaikka Suomen maaperällä olikin saksalaisia, niin olihan täällä venäläisiäkin Hanko pullollaan!
>>Samoin Englanti upotti miehistöineen ainakin yhden suomalaisen rahtilaivan.
Englanti julisti sodan Suomelle. Churchill pyysi ensin Suomea pysäyttämään hyökkäyksen ja kun sitä ei heti tapahtuntu julisti sodan. Ironista kyllä juuri samana päivänä, jolloin hyökkäys myös päättyi.
Petsamon pommitukset kohdistuivat saksalaisin joukkoihin ja niitä kuljettaviin laivoihin.
Miksi USA ei julistanut koskaan sotaa Suomelle? Kuinka USA käyttäytyi Suomea kohtaan jatkosodan aikana?
Monet kirjat väittävät virheellisesti USAn julistaneen Suomelle sodan yhtä aikaa Englannin kanssa 6.12.1941 tai sitten kesällä 1944. Näin ei kuitenkaan ollut. Kesällä 1944 Rytin pyydettyä Saksalta apua USA katkaisi diplomaattiset suhteet Suomen kanssa.
Ensimmäinen sota käytiin Venäjää vastaan, se päättyi Tarton rauhasopimukseen 1920, mutta Venäjä ei ole koskaan julistanut Suomelle sotaa, se on vaan aloittanut sotia julistamatta sitä.
Myöhemmin N-liitto aloitti sodan 1939, mutta sekään ei sotaa missään vaiheessa julistanut.
Britit on julistaneet sodan 1941, mutta ei koskaan aloittaneet sitä, Petsamossakin muodolliset tykeillä ampumiset kohdistetiin sellaisiin kohteisiin, ettei tullut inhimillisiä tappioita.
"inhimillisiä tappioita"
okei
eli ne tappo miljoonia ja taas miljooonia AIDS raiskaajakalkkunoilla.
Hyvin epäinhimilliset tappiot
Paasikivi ja Enckell kiistävät asiallisin perustein kaikki Molotovin väittämät Suomen aloittamista kolmesta sodasta, eli 1918, 1939 ja 1941.
Molotov ei pannut hanttiin Paasiviven asiallisille perusteluille. Jopa Jatkosodan aloitus kiistettiin Suomen taholta.
Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.
Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.
Linkomies halusi ehdottomasti nämä samaiset asiakirjat liitettäväksi muistelmiensa loppuun. Kirjaan ne onkin otettu näistä oikeudenkäyntipöytäkirjoista.
Liite II Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin pöytäkirjat nide IV sivut 21-54
23.1.1946
Tähän on poimittu vain nuo kolmea sotaa koskevat maininnat ja puuttuvissa kohdissa on - merkkinä keskustelun jatkumisesta.
s. 425:
Molotov: Tiedän, että herrat Paasikivi ja Enckell ovat kokeneita valtiomiehiä, ja senvuoksi tahdon myös puhua kanssanne avoimesti.
Ensiksikin: luuletteko tosiaan, että Suomi olisi itsenäinen, jos vanha Venäjä olisi olemassa?. Minä tiedän, ettei se olisi, ja te olette kai samaa mieltä. Suomi saa kiittää Neuvostoliittoa itsenäisyydestään. Tästä huolimatta Suomi on 25 vuoden aikana jo kolme kertaa ollut sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Suomi on rikkonut Moskovan rauhansopimusta vastaan. Luuletteko, ettei tämä seikka vaikuta Venäjän kansan tunteisiin? Venäjän kansa on loukkaantunut.
-
Paasikivi: Suomi ei aloittanut 1939 vuoden sotaa.
Molotov: Suomi ei silloin tahtonut sopia kanssamme muutamista vähäpätöisistä kysymyksistä, joista Suomi vieläpä olisi saanut huomattavan kompensaation.
s. 426:
Paasikivi: V. 1939 olivat Neuvostoliiton ja Saksan suhteet hyvät, eikä Neuvostoliiton siis tarvinnut odottaa mitään hyökkäystä.
Molotov: Herra Paasikivi, tämä on kyllä totta, mutta meidän täytyy toimi pitkällä tähtäimellä.-
-
Paasikivi: Jos Talvisotaa ei olisi ollut, Suomi ei olisi milloinkaan osallistunut sotaan, ellei mahdollisesti Neuvostoliiton liittolaisena Saksaa vastaan, jos Saksa olisi menetellyt meillä samalla tavalla kuin esim. Norjassa t.m. maissa - Mutta mitäpä näistä vanhoista asioista!
-
Molotov: (hermostuu) Muistakaa, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkäävä puoli v. 1941. Hanko on meille sotilaallisesti tärkeä.
Paasikivi: Minulla on edessäni luettelo sotatoimista tämän sodan alussa. Se osoittaa, että ensimäiset sotatoimet suoritettiin Neuvostoliiton puolelta Suomea vastaan.
-
s. 427:
Paasikivi: Suomen kansa on aika naivi. Se luotti 1939 sopimuksiin ja asiakirjoihin. - Olen teille muuten jo ennen useamman kerran lausunut, että Tanner ja minä luulimme syksyllä 1939 palaavamme tänne vielä kerran.
Molotov: Ainakaan Suomen Hallitus ei ole naivi; kyllä se tiesi mitä teki.
Paasikivi: Katson, että voitte vaihtaa Petsamon Hankoa ja Pohjois-Karjalaa vastaan.
Molotov: Emme voi suostua siihen. Kolme sotaa 25 vuodessa on jo liikaa.
-
Molotov: Myönnän kyllä, että olette taistelleet urhoollisesti. Neuvostoliitto oli heikko v. 1918, mutta kolme sotaa on sentään kolme sotaa. emme voi sallia, että Suomi aina 7-8 vuoden kuluttua hyökkää kimppuumme.
Enckell: V. 1918 emme hyökänneet.
Moloton: Tarkoitan Itä-Karjalan sotaa.
Enckell: Sehän ei ollut mikään sota valtioidemme välillä.
Molotov: Kyllä Suomi silloinkin kävi sotaa.
Enckell: Olin v. 1918 suomalaisen valtuuskunnan puheenjohtajana Berliinin rauhanneuvotteluissa, jotka raukesivat sen johdosta, että Neuvostoliiton taholta väitettiin, ettei v. 1918 ollut mitään sotaa. Suomi oli myös heikko v. 1918, paljon heikompi kuin Neuvostoliitto.
-
Thede Palm Moskova 1944 -kirja kertoo samat jutut hieman laajemmin selitettynä ja kytkettynä lähdeviittein asiayhteyksiin sekä Paasikiven ja monen muun samoista asioista kirjoittaneen muistelmiin. Paasikivi, Assarsson, Blücher, Tanner Gripenberg vain mainitakseni.
Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972
Sotaa Saksaa vastaan ei virallisesti ollutkaan!
Suomen sotaa Saksaa vastaan ei koskaan julistettukaan, eikä sitä koskaan kunnolla lopetettukaan. Edes rauhansopimusta ei ole tehty. Vuonna 1918 rauhansopimus tehtiin, vaikka ei oltu edes sodassakaan.
Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin
http://www.arkisto.fi/uploads/Palvelut/Julkaisut/Internoidut_Naytto.pdf
Kysymys Suomen ja Saksan välisestä sotatilasta vuosina 1944–54
Suomi katkaisi 2.9.1944 viralliset suhteensa Saksaan, mutta ei muuten määritellyt
uutta suhdettaan entiseen liittolaiseen. Tosin Suomi sitoutui myöntämään
Liittoutuneille monia etuja ja suorittamaan monia toimenpiteitä, jotka olivat
suunnattuja Saksaa vastaan ja joiden johdosta Suomi ei voinut esiintyä
puolueettomana vielä sotivien osapuolien suhteen. Ei edes Saksan joukkojen
aseellinen maihinnousuyritys Suursaarelle 15.9.1944 aiheuttanut Suomen
sodanjulistusta Saksalle. Parisen viikkoa myöhemmin sisäasiainministeri ja sodan
aikana saksalaisten kanssa usein veljeillyt Lapin läänin maaherra Kaarlo Hillilä
ehdotti tosin sodan julistamista Saksalle hallituksen iltakoulussa 27.9.1944. Vaikka
useat ministerit kannattivat ehdotusta, ei muodollista sodanjulistusta kuitenkaan
annettu. Tässä vaiheessa hallitus pyrki vielä tekemään rauhanomaista pesäeroa
Pohjois-Suomessa oleviin saksalaisjoukkoihin. Uusi pääministeri U.J. Castrén
pelkäsi lisäksi sodanjulistuksen voivan herättää vastustusta suomalaisissa, sillä
”kansa voi mennä hajalle”. Myöskään suomalaisten joukkojen hyökkäykset
saksalaisia vastaan 1.10.1944 alkaen Torniossa ja Kemissä eivät aiheuttaneet
sodanjulistusta Suomelta. Syynä tähän lienee se, että alkaneista vihollisuuksista
huolimatta kumpikin osapuoli mielsi aseelliset yhteenotot ulkoisten olosuhteiden
pakottamiksi ajallisiksi ja alueellisesti rajoitetuiksi selkkauksiksi eikä kumpikaan
oikeasti toivonut varsinaista sotaa.
Saksakaan ei julistanut sotaa Suomelle, joskin Saksa kylläkin julisti Suomen
rannikot aina Pohjanlahden pohjoisperukkaa myöten saartoon ja kielsi kaiken
laivaliikenteen siellä. Tämä lienee tosin etupäässä ollut vain eräänlainen
diplomaattinen ele, sillä Saksalla ei ollut tarvittavia meri- ja ilmavoimia pitämään
saartoa voimassa millään tehokkaalla tavalla. Myöhemmin kevättalvella 1945
kansainvälisen oikeuden professori Erik Castrén kiteytti oikeustilannetta
seuraavalla tavalla: ”Moskovan välirauhansopimuksen ja rauhanneuvottelujen
ennakkoehtojen mukaan Suomen oli katkaistava kaikki suhteet Saksaan sekä
lisäksi internoitava Saksan täällä olevat kansalaiset, mitkä sitoumuksensa se on
tunnontarkasti täyttänyt. Lisäksi on Saksan ja sen kansalaisten täällä oleva
omaisuus otettu valtion hallintaan ja hoitoon. Saksa on puolestaan pidättänyt
Norjassa ja omissa satamissaan olevat suomalaiset kauppa-alukset ja internoinut
ainakin kaikki suomalaiset merimiehet ja mahdollisesti myös muut Suomen
kansalaiset”.
Vasta 3.3.1945 hallitus otti kannan sotatilakysymykseen. Silloin todettiin Suomen
ja Saksan välillä vallinneen tosiasiallisen sotatilan aina siitä asti, kun Saksan joukot
hyökkäsivät Suursaareen 15.9.1944. Syynä tähän oli Suomen pyrkimys vaalia
etujaan sopimuksenteossa liittoutuneiden kanssa. Erik Castrénin mukaan
”Suomelle sodan julistuksesta tuleva suurin hyöty olisi ehkä se, että se solmiessaan
aikanaan rauhan – todennäköisesti voitetun – Saksan kanssa voi mahdollisesti
myös vaatia itselleen jonkinlaisia sotakorvauksia Pohjois-Suomessa suoritetuista
tuhotöistä ja ehkä muitakin taloudellisia etuja. Mikäli vielä kävisi niin onnellisesti,
että Suomi pääsisi saman pöydän ääreen ”voittajien” kanssa, olisi sen asema
tietenkin paljon vahvempi kuin erillisessä rauhanteossa”.
Yhdeksän vuotta maaliskuun 1945 päätöksen jälkeen hallitus otti vielä 1.3.1954
kantaa sotatilakysymykseen: ”Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen
Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehitettyä rauhanomaisesti on aiheellista
todeta, että mainittu sotatila on päättynyt”. Vaikka sotatila oli siis jossain
määrittelemättömässä vaiheessa päättynyt, Suomen ja Saksan välistä
rauhansopimusta ei solmittu. Mahdollisessa rauhansopimuksessa olisi voitu sopia
mm. siviili- ja sotavankien palauttamisesta, Suomen ja Saksan kansalaisten
saapumisesta ja lähtemisestä, saatavista, korvauksista, elatusmaksuista yms. ja
yleensä järjestää sotatilan rikkomat välit ja olot. Kun rauhansopimusta ei
kuitenkaan solmittu, jäivät kaikki tällaiset asiat oikeudellisesti järjestämättä ja
menettivät vuosikymmenien saatossa vähitellen myös merkityksensä.
Suomi-Saksa -sota alkoi ilman sodanjulistusta ja päättyi ilman rauhansopimusta.
http://veikkohuuska.blogit.fi/tag/lapin-sota/
http://sedis.blogspot.fi/search/label/sotatila
"Suomi katsoi omalta osaltaa sodan päättyneeksi. Muodollisesti sotatila jatkui, kunnes hallitus 12. maaliskuuta 1954 kirjasi hallituksen pöytäkirjaan pääministeri Sakari Tuomiojan johdolla: "Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt." Se oli itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toiveesta tehty toteamus. Maiden välinen kaupankäynti on arvatenkin ollut siinä toiveessa takana.
Mutta kuten Rumpunen toteaa, Suomi ja Saksa eivät ole solmineet rauhaa."
---
Suomi-Saksa -sota alkoi ilman sodanjulistusta ja päättyi ilman rauhansopimusta.
http://veikkohuuska.blogit.fi/tag/lapin-sota/
http://sedis.blogspot.fi/search/label/sotatila
"Suomi katsoi omalta osaltaa sodan päättyneeksi. Muodollisesti sotatila jatkui, kunnes hallitus 12. maaliskuuta 1954 kirjasi hallituksen pöytäkirjaan pääministeri Sakari Tuomiojan johdolla: "Sotatoimien sittemmin lakattua ja kanssakäymisen Suomen ja Saksan välillä viime vuosina kehityttyä rauhanomaisesti on aiheellista todeta, että mainittu sotatila on päättynyt." Se oli itse asiassa Saksan liittotasavallan eli Länsi-Saksan toiveesta tehty toteamus. Maiden välinen kaupankäynti on arvatenkin ollut siinä toiveessa takana.
Mutta kuten Rumpunen toteaa, Suomi ja Saksa eivät ole solmineet rauhaa."
---
Suiomi ja Saksa ei julistaneet toisilleen sotaa, eikä ole solmineet myöskään rauhaa, eli oikeastaan ne ei ole edes sotineet keskenään, on vain käyty taisteluja olosuhteiden pakosta.
>>Suiomi ja Saksa ei julistaneet toisilleen sotaa
Itsenäisyys: Presidentti Ryti piti puhetta itsenäisyysjuhlassa, kun hän sai tiedon Britannian Suomelle julistamasta sodasta.
Ilmoitusta oli odotettu, mutta silti se yllätti. Tasavallan presidentti Risto Ryti oli 6. joulukuuta 1941 pitämässä puhetta Aseveliliiton itsenäisyyspäiväjuhlassa Messuhallissa Helsingissä, kun pääministeri Jukka Rangellin sihteeri L.A. Puntila toi hänelle paperilapulle kirjoitetun uutisen. Britannia oli julistanut Suomelle sodan.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000004895921.html
Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti julistivat sodan Suomea vastaan 07.12.1941.
Venäjä julisti sodan 1918 tammikuussa
Se ei ole mahdollista, koska Venäjä/NL ei ole koskaan aloittanut yhtään sotaa.