Vesiosuuskunnan vararikko

Vihreiden ja myötäiliöiden touhua koko paskalaki, eivät ole kaikki liittyjät omatoimisia/ikäisiäkään, kuka itämeren pelastus ohjelman ajoi läpi eduskunnassa, satun tietämään myös rahallisesti hyötyjät ???

Povaan tulevaisuudessakin osuuskunnille suuria ongelmia ja osa menee viranomaisten piikkiin, jotka näitä reppania haja-asutusalueen asukkaita työkseen höynäyttävät.
Koko jätevesiosuuskunta aatteen perustoille ovat jo jobbarit rantautuneet, on perustettu jopa yhdistyksiä jotka asiaa lobbaavat laitemyyjienkin toimesta.
Viranomaiset sitten joutuvat näiden uhreiksi hölmöyttään. Oman kunnan puuhapete valjastetaan hommiin ja alkaa tiedon levittäminen, kaiken kruunaa kunnalta saatava takaus, jolloin viimeisetkin hälytyskellot lopettavat soittonsa.
Kaikki alkaa hieman rikollisen kaavan mukaisesti, kuin verkostomarkkinoinnissa. Ensin 300 € jäsenmaksu autuuteen, sitten etumaksuja ja lopulta loppulasku ja käyttökulut. Viimeiseksi voi tulla vielä osuuskunnan konkurssi ja puuhapete menettää ystävänsä, sekä kunta maksaa takauksensa.
Sinisilmäisiä viedään taas kuin Lestadiolais seuroissa.
Vaikeuksia alkaa jo syntyä suunnitteluvaiheessa , osuuskunnille myydään mahdollisimman paljon virtaa kuluttavia pumppaamoita, viettoviemäri käsite unohdetaan. Suunnitelmat piirretään nopeasti halvalla voitontavoittelu mielessä, ongelmia syntyy sijoittamisluvissa maa-alueille.
Maan omistajat suuttuvat ja homma vaikeutuu, sekä kallistuu, usein linjauksia joudutaan muuttamaan.
Perustamiskokouksissa esitetyt 6 tonnin kustannusarvaukset ylittyvät ja asiakkaalle lasku kaivutöistä omalla tontilla till.
Osuuskunnan sopimukset ovat tietysti voimassa vain konkurssiin asti, sitten alkaa kallis lisäselvittely usein lakimiehineen.
Voihan osuuskunnan konkurssin jälkeen sitten joku ostaa verkon, vaikka Fortum ja käyttömaksun voi tuplata. Verkosta irti pääsy voi olla vaikeaakin, riippuen kunnan ympäristöviranomaisen asenteesta.
Osuuskuntien vetäjät ovat pääsääntöisesti näitä kylän puuhapetejä, eli harrastelijoita joilla kilpailuttamisesta ja hankkeiden vetämisestäkin on monasti heikot tiedot ja vastapuolella sitten lipevät laitemyyjät.
Kyläkokouksissa joita viranomaiset pitelevät ympäri Suomea kannattaa edellä olevat kyseenalaistaa ja miettiä pari kertaa ennenkuin nimensä paperiin raapustaa. Osuuskunta ei voi ketään pakottaa liittymään, ilman kunnanvaltuuston päätöstä.

Paljon riesaa kirjoitti:

Povaan tulevaisuudessakin osuuskunnille suuria ongelmia ja osa menee viranomaisten piikkiin, jotka näitä reppania haja-asutusalueen asukkaita työkseen höynäyttävät.
Koko jätevesiosuuskunta aatteen perustoille ovat jo jobbarit rantautuneet, on perustettu jopa yhdistyksiä jotka asiaa lobbaavat laitemyyjienkin toimesta.
Viranomaiset sitten joutuvat näiden uhreiksi hölmöyttään. Oman kunnan puuhapete valjastetaan hommiin ja alkaa tiedon levittäminen, kaiken kruunaa kunnalta saatava takaus, jolloin viimeisetkin hälytyskellot lopettavat soittonsa.
Kaikki alkaa hieman rikollisen kaavan mukaisesti, kuin verkostomarkkinoinnissa. Ensin 300 € jäsenmaksu autuuteen, sitten etumaksuja ja lopulta loppulasku ja käyttökulut. Viimeiseksi voi tulla vielä osuuskunnan konkurssi ja puuhapete menettää ystävänsä, sekä kunta maksaa takauksensa.
Sinisilmäisiä viedään taas kuin Lestadiolais seuroissa.
Vaikeuksia alkaa jo syntyä suunnitteluvaiheessa , osuuskunnille myydään mahdollisimman paljon virtaa kuluttavia pumppaamoita, viettoviemäri käsite unohdetaan. Suunnitelmat piirretään nopeasti halvalla voitontavoittelu mielessä, ongelmia syntyy sijoittamisluvissa maa-alueille.
Maan omistajat suuttuvat ja homma vaikeutuu, sekä kallistuu, usein linjauksia joudutaan muuttamaan.
Perustamiskokouksissa esitetyt 6 tonnin kustannusarvaukset ylittyvät ja asiakkaalle lasku kaivutöistä omalla tontilla till.
Osuuskunnan sopimukset ovat tietysti voimassa vain konkurssiin asti, sitten alkaa kallis lisäselvittely usein lakimiehineen.
Voihan osuuskunnan konkurssin jälkeen sitten joku ostaa verkon, vaikka Fortum ja käyttömaksun voi tuplata. Verkosta irti pääsy voi olla vaikeaakin, riippuen kunnan ympäristöviranomaisen asenteesta.
Osuuskuntien vetäjät ovat pääsääntöisesti näitä kylän puuhapetejä, eli harrastelijoita joilla kilpailuttamisesta ja hankkeiden vetämisestäkin on monasti heikot tiedot ja vastapuolella sitten lipevät laitemyyjät.
Kyläkokouksissa joita viranomaiset pitelevät ympäri Suomea kannattaa edellä olevat kyseenalaistaa ja miettiä pari kertaa ennenkuin nimensä paperiin raapustaa. Osuuskunta ei voi ketään pakottaa liittymään, ilman kunnanvaltuuston päätöstä.

Lue lisää

Lehden mukaan kaupungin X saariston vesiosuuskunta halusi ottaa entistä suuremman lainan vanhan lainan maksamiseksi, ja halusi sille kaupungin takauksen. Kaupunki ei siihen suostunut, vaan haluaa että osuuskunta rahastaa jäseniään, ja jollakin mekanismilla osuuskunta liitetään kaupungin vesiliikelaitokseen erillisenä siten että osuuskunnan varat ja velat jäävät sille.
Lopputulos taitaa olla se, että kaupungin X asukkaat maksavat osuuskunnan lainoista suuren osan. Ainakin jos täkäläisiä kunnallispoliitikkoja on uskominen samanlaisessa jutussa. Kuntaliitosten seurauksena vesiosuuskuntien velat tulevat kaupungin vedenkäyttäjien maksettaviksi.

Vähän sekava juttu kun en voinut kaupungin nimeä mainita, mutta idea selvinnee. Tuossa jutussa osuuskunnalla on jäseniä niin paljon että velkaa on vain? 1500 e/jäsen.

Joku vaan kirjoitti:

Lehden mukaan kaupungin X saariston vesiosuuskunta halusi ottaa entistä suuremman lainan vanhan lainan maksamiseksi, ja halusi sille kaupungin takauksen. Kaupunki ei siihen suostunut, vaan haluaa että osuuskunta rahastaa jäseniään, ja jollakin mekanismilla osuuskunta liitetään kaupungin vesiliikelaitokseen erillisenä siten että osuuskunnan varat ja velat jäävät sille.
Lopputulos taitaa olla se, että kaupungin X asukkaat maksavat osuuskunnan lainoista suuren osan. Ainakin jos täkäläisiä kunnallispoliitikkoja on uskominen samanlaisessa jutussa. Kuntaliitosten seurauksena vesiosuuskuntien velat tulevat kaupungin vedenkäyttäjien maksettaviksi.

Vähän sekava juttu kun en voinut kaupungin nimeä mainita, mutta idea selvinnee. Tuossa jutussa osuuskunnalla on jäseniä niin paljon että velkaa on vain? 1500 e/jäsen.

Lue lisää

Vesiosuuskunnan velat eivät tule kuntalaisten maksettavaksi, kuin siinä tapauksessa, että kunta on mennyt takaamaan lainoja.
Vesiosuuskunnat kun ovat yleisesti puuhastelijoiden toimia, voi kunnille sitten kertyä maksettavaa järjestelmien toimintahäiriöistä, jos aikanaan kunta ottaa putkistoon itselleen.
Yleensä sopimuksissa ennen putkistoon siirtymistä kunnalle edellytetään, että osuuskunta on velkansa hoitanut.
Kannattaa muistaa, että osuuskunnan velat ovat kiinteistökohtaisia, eikä niistä pääse eroon paikkakunnalta muuttaessakaan. Osuuskunnan velkoihin joudutaan antamaan yksityishenkilön omavelkainen takaus.
Osuusmaksulla harvemmin katetaan mitään muuta kuin kyläkokouksen kahvit ja pullat ja kannattaa selvittää tarkkaan mihin osuusmaksun suorittaessaan sitoutuu.

Ensin tarkka harkinta kirjoitti:

Vesiosuuskunnan velat eivät tule kuntalaisten maksettavaksi, kuin siinä tapauksessa, että kunta on mennyt takaamaan lainoja.
Vesiosuuskunnat kun ovat yleisesti puuhastelijoiden toimia, voi kunnille sitten kertyä maksettavaa järjestelmien toimintahäiriöistä, jos aikanaan kunta ottaa putkistoon itselleen.
Yleensä sopimuksissa ennen putkistoon siirtymistä kunnalle edellytetään, että osuuskunta on velkansa hoitanut.
Kannattaa muistaa, että osuuskunnan velat ovat kiinteistökohtaisia, eikä niistä pääse eroon paikkakunnalta muuttaessakaan. Osuuskunnan velkoihin joudutaan antamaan yksityishenkilön omavelkainen takaus.
Osuusmaksulla harvemmin katetaan mitään muuta kuin kyläkokouksen kahvit ja pullat ja kannattaa selvittää tarkkaan mihin osuusmaksun suorittaessaan sitoutuu.

Lue lisää

Ei se noin vaikeaa ole. Kotitaloni liittymät taidettiin kampanjassa vetää ennen kuin olin maksanut mitään. Jäsenmaksu vähennettiin liittymän hinnasta. Mitään velkapaperia en ole nähnytkään, ja en oikein tiedä muusta kuin maksuista että olen osuuskunnan jäsen.
Vesiosuuskuntamme näkyi saaneen yli 300 000 e EU-tukea. Syytä siihen en tiedä. Ei homma mitään puuhastelua ole, koskapa kunta asetti viemäriä ottamattomille velvoitteen liittyä vesiliikelaitokseksi kokonsa takia muuttuneen osuuskunnan verkkoon.

Tuota osuuskuntakielteisyyttä en ymmärrä. Hyvä systeemi se tuossa hommassa on, kun ei ole voittoa tavoitteleva putiikki.
Osuuspankki oli aikaisemmin osuuskuntamuotoinen yritys. Samoin Lähivakuutus. Lähivakuutuksen papereista voi pienellä präntätyllä lukea, millä summalla vakuutettu joutuu pahassa paikassa vakuutusyhdistystä tukemaan.
Osuuskaupat unohtuivat, mutta pian kaikki on fuusioitu niin ettei alkuperästä saa mitään selvää.

Sama juttu kai yleisesti. Näin paikallisen osuuskunnan säännöissä:

8 §

Liittymismaksu



Osuusmaksun lisäksi kukin jäsen maksaa jokaista erillistä vesi- ja viemäriliitäntäänsä kohti liittymismaksun.



Osuuskunnan kokous päättää liittymismaksun määrästä, määräämisperusteista, maksuajasta ja -tavasta ja muista ehdoista tai se voi valtuuttaa hallituksen päättämään niistä. Tällainen valtuutus voidaan antaa enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.



Osuuskunnan hallituksella on valta päättää, että määrätyn laisista johtoliittymistä ei peritä liittymismaksua.



Liittymismaksu on palautuskelpoinen jäsenen irtisanottua liittymäsopimuksen. Osuuskunta vähentää palautuksesta ja rakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

Sopimusjuttuja nuo ovat. Naapurikylän seuratalo maksoi usean liittymän hinnan, vaikka talon käyttö on satunnaista.
Tuolla säännöllä on estetty ohari, jossa monta taloa ottaisi kimppaliittymän.

Ei muu menettely aina onnistu. Meillä kunta velvoitti verkostoon kuulumattomat liittymään siihen. Taitaa voida olla liittymättä jos vesi on hyvää ja viemäri menee umpisäiliöön. Aika monta taloa kuitenkin tuon päätöksen jälkeen osuuskunnan liittymän otti.

Joku vaan kirjoitti:

Ei muu menettely aina onnistu. Meillä kunta velvoitti verkostoon kuulumattomat liittymään siihen. Taitaa voida olla liittymättä jos vesi on hyvää ja viemäri menee umpisäiliöön. Aika monta taloa kuitenkin tuon päätöksen jälkeen osuuskunnan liittymän otti.

Lue lisää

Miten tämä "velvoittaminen" ja varsinkin sen täytäntöönpano etenee noin käytännössä, jos talon isäntä on sitä mieltä, että vesiasiat ovat kunnossa, ja jos niille jotain on joskus tarpeen tehdä, niin ainakaan mihinkään vesiosuuskuntaan liittyminen ei tule kyseeseen?

millä perusteella saa toimialueella liittymisen vältettyä ?

liittymähinta on yli 3vuoden kaikki tulot, ei mielestäni kohtuullinen velvoite vai ottavatko maata lunastuksella maksuksi