Toimin poliisin tietolähteenä - Seiskassa

""""""""""""ari halusi olla hyödyllinen

TOIMIN POLIISIN TIETOLÄHTEENÄ

Nelikymppinen Kari ajautui poliisin tietolähteeksi sattuman ja tuttavan kautta. –Maksoin siitä kovan hinnan, hän kertoi.

Kari (nimi muutettu) oli kymmenkunta vuotta sitten Kelan päivärahalla elänyt, henkisesti pahoin voinut nuorimies, joka halusi sisältöä ja jännitystä elämäänsä. Sisällön lisäksi myös rahasta ja ruoasta oli pulaa. Hengailuna alkanut Karin ja paikallisen alamaailman jäsenten välinen tuttavuus syveni nopeasti. Hän sai kavereita ja kuunteli heidän kertomuksiaan. Kariin alettiin luottaa.

−Olin nuori, rahaton ja käytin paljon alkoholia. Alamaailma ja siihen liitetty glamour viehättivät minua, vaikka en ollut rikollinen enkä sellaiseksi halunnut. Niissä piireissä ei ole pulaa rahasta. Kaikki maksettiin käteisellä, Kari muisteli.

Kari tunsi myös poliisin, jonka kanssa hän keskusteli tilanteestaan. Näiden keskustelujen aikana esille nousi mahdollisuus tiedon vaihtamisesta ja tietolähteenä toimimisesta. Se tuntui Karista oikealta. Hän antoi ensimmäisen vihjeensä poliisille vuosituhannen alkupuolella ja toimi aktiivisena tietolähteenä reilun vuoden. Yhteydenpito poliisin kanssa jatkui kuitenkin vuosia.

−En voinut ottaa mistään mallia, vaan kaikki tapahtui omalla tavallani. En suunnitellut mitään. Yhtäkkiä vaan päämääräni oli antaa poliisille tietoa.

Terveys meni

Kari kertoo kommunikoineensa poliisin kanssa tuhansien sähköpostien, tekstiviestien ja puheluiden välityksellä. Kasvotusten hän tapasi vain kaksi poliisia. Kari auttoi keskusrikospoliisia lähinnä talousrikosten selvittämisessä ja antoi tietoa laajoissa, mediajulkisuuttakin saaneissa tapauksissa. Hänet jopa ostettiin sisään erääseen pyramidihuijaukseen.

Seinä tuli kuitenkin vastaan, kun hänen olisi pitänyt alkaa värvätä omia tuttaviaan toimintaan, jonka hän tiesi olevan huijausta. Paine alkoi kasvaa.

−Kun alkoholi poistui elimistöstäni, minulle tuli kauhea masennus ja pahoja pelkotiloja. Toimintani ruokki itseään vähän aikaa, mutta pikku hiljaa henkinen terveyteni meni – lopullisesti, Kari myönsi.

Puhalsin pelin poikki

Kari puhalsi pelin poikki ja kertoi kaksoisroolistaan taholle, jonka luottamuksen hän oli voittanut. Hän ei voinut vaan kadota, koska hän koki olevansa liian syvällä ja piti piirejä niin pieninä.

−Osallisuuteni poliisin tietolähteenä olisi kuitenkin ymmärretty viimeistään oikeudenkäynneissä. Minä vain laukaisin prosessin hieman aikaisemmin. Tulin ikään kuin maaliin. En enää jaksanut, Kari muisteli.

Kun Kari puhui myös alamaailman suuntaan, hänen henkeensä ja läheisiinsä kohdistettiin uhkauksia. Uhkailua kesti pitkään.

−En välittänyt siitä, mitä minusta sanotaan tai mitä minulle tapahtuu, mutta pidin perusteettomana, että läheisiäni uhattiin. En ollut koskaan pitänyt itseäni missään arvossa, joten en pelännyt sitä, mitä minulle voisi tapahtua. Se oli ehkä sairauteni ja luonteeni yhteisvaikutusta, yläasteikäisenä pahoin koulukiusattu Kari kertoi.

Halusin olla hyödyllinen

Kari on jäänyt tietolähdetoiminnan aktiivisen vaiheen päätyttyä sairauseläkkeelle muun muassa masennuksen, ahdistuksen ja vaikean psykoosin takia. Hän ei usko enää toipuvansa työelämään. Jälkiviisaana Kari toivoo, ettei poliisi olisi koskaan kuunnellut hänenkaltaistaan henkisesti epävakaata henkilöä.

−Olen katkera oikeastaan vain siitä, että koin jääneeni yksin, kun minusta ei ollut enää hyötyä. En saanut poliisilta apua turvakieltoasiassa enkä saanut rahallista korvausta antamistani tiedoista. En ole varma, lupasiko poliisi minulle rahaa, mutta minulle jäi sellainen käsitys, että saisin korvauksen, Kari pohdiskeli.

Pinnan alla kytevästä katkeruudestaan huolimatta Kari näkee valinnoissaan myös positiivisen puolen. Kun poliisi soitti hänelle, hän koki olevansa jollekin tärkeä. Niiden puolesta, joista hän tietoja antoi, Kari ei potenut huonoa omatuntoa.

−