Velkavipu & Nodnet ?

velkavipu

Tulipa mieleen Nokian tilanteen vuoksi seuraavanlainen skenario. Otaa salkkua vastaan Nordnet-luottoa ja odottaa kun Nokian osingot 0,37 e irtoavat ja sen jälkeen oskinkodipin korjaannuttua mydä tilanteen mukaan osan tai kaikki lainarahalla hankitut osakkeet pois.

Tämä sitä hypoteesiä ajatellen, että Nokian kursso korjaisi kohtuullisessa ajassa takaisin velkavivulla hankitulle tasolel tai sen yli.

Olen nykyisen Nokian keskipitkän ja pidemmän aikavälin suotuisasta kehityksestä vakuuttunut ja siksi sen kohdalla tilapäinen vekavipukin harkinnassa.

Sitten on avoin kysymys kuinka suuri velkavipu salkkuun nähden olisi kohtuuriskistä ottaa (eli millainen turvamarginaali olisi hyvä jättää) ja tämä myös ajatellen ettei tulisi Nordean toimesta pakkomyyntejä velan katetta tukemaan.

Alla oleva tosin ilmeisesti torppaisi luoton, sillä ko. "velkaharkintainen" salkku on jo raskaasti Nokia-painossa ja reppaasti yli 50% salkusta ja sen koostumuksen muutosta ja hajautusta en edes harkitse.

"On tärkeää itse huolehtia, ettei yksittäisen arvopaperin markkina-arvo nouse yli 50 %:iin salkun markkina-arvosta. Jos salkkua ei ole hajautettu riittävästi, luottoa tai luoton korotusta ei välttämättä voida myöntää (poikkeuksena large cap -osakkeet)."

- https://www.nordnet.fi/palvelut-ja-tuotteet/sijoittamisen-tukena/luotot.html

Ps. Vasta hieman pintapuolisesti luin tuosta Nordean luotosta olematta sen mekanismiin ja riskeihin, koron muodostukseen ja sen paemmin perehtynyt. Toistaiseksi olen tehnyt ainoastaan käteiskauppaa, joko osakkeilla, optioilla tai varranteilla.

27

680

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vakuusvaje

      Otahan suunnitelmissasi huomioon se, että suurin osa Nokian osingosta koostuu nyt kertaluonteisesta myyntitulosta, joka ei toistu. Välttämättä kurssi ei siis nouse ennalleen vaan rahanjaon jälkeen on aivan perusteltua jäädä alemmalle tasolle. Toisaalta tietenkin saat heti kärkeen hyvät osingot itsellesi.

      Mitä tulee velkavivun käyttöön yli 50 % yhteen osakkeeseen painottuneella salkulla, siinä on tuhon siemenet. Jos lainoitusaste on riittävän suuri, yksi tulosvaroitus riittää tappiollisten pakkomyyntien käynnistymiseen. Pysy kohtuudessa tai hanki salkkuusi tueksi jotain muutakin.

      • Vivut/on

        Koskaan ei kannata ostaa osakkeita velkarahalla. Siitä seuraa holtiton olemattoman virtuaalirahan käyttöhumala, joka kostautuu siinä, että se olematon virtuaaliraha joudutaan myöhemmin maksamaan ulosoton kautta oikeana rahana ja korkojen kera. Tai niin, että otetaan pikavippejä; ENSIN VIVUT JA SITTEN VIVUS. Tunnen tyyppejä, jotka ovat ostaneet velkarahalla. He ovat nyt ulosotossa ja raunioina.


      • velkavipu
        Vivut/on kirjoitti:

        Koskaan ei kannata ostaa osakkeita velkarahalla. Siitä seuraa holtiton olemattoman virtuaalirahan käyttöhumala, joka kostautuu siinä, että se olematon virtuaaliraha joudutaan myöhemmin maksamaan ulosoton kautta oikeana rahana ja korkojen kera. Tai niin, että otetaan pikavippejä; ENSIN VIVUT JA SITTEN VIVUS. Tunnen tyyppejä, jotka ovat ostaneet velkarahalla. He ovat nyt ulosotossa ja raunioina.

        >> Koskaan ei kannata ostaa osakkeita velkarahalla. Siitä seuraa holtiton olemattoman virtuaalirahan käyttöhumala ...

        Sorry, mutta kuulostaa kuin jonkin uskonlahkon karikatyriseltä ainoan oikean totuuden kiihkosaarnalta.

        >> Tunnen tyyppejä, jotka ovat ostaneet velkarahalla. He ovat nyt ulosotossa ja raunioina.

        Mistä mahtanee sitten johtua ettet ilmeisesti tunne "tyyppejä" jotka ovat menestyneet ajoittaisella ja selektiivisen harkitulla velkavipuriskillä?


    • velkavipu

      Raskaasti Nokia-painotteinen ko. salkkuni on kiitettävästi vihreällä nykykurssilla, mutta velkavipua harkitessa pitäisi voida laskea / arvioida riittävä turvamarginaali.

      Vaikea arvioida miten kurssi tulee reagoimaan osingon, ylimääräisen osingon, sekä omien osakkeiden osto-ohjelman alkaessa ja millaisella aikajänteellä. Siinä riskiä velkavivulle.

      Tuleviin velkojen lyhennyksiin on budjetoitu 2 miljardia, joka tulee vakuttamaan luttoluokituksiin. Nyt MS-kaupan ja edellä olevien jälkeen Nokian nettokassan tulisi olla noin 5 miljardia liitettynä radikaalisti kevenneeseen yrityksen kulurakenteeseen. Verkkopuolikin on nykyisin suurimalta osaltaan hyvän katteen softaosaamista perinteisen ojankaivuun sijaan ja osaltaan juuri siksi Nokia teki paremman tuoton pienemmällä liikevaihdolla.

      Suri myös mainitsi lähiviikkoina olevan uutta ilmoitettavaa patenttirintamalla, joka ilmeisesti viittaa mahdolliseen kiinnostavaan / tuottoisaan sopimukseen.

      Sitten kuvaan voi tulla yrityshankintoja, joskin nykyisen johdon linjaus niissä on erityisen harkitseva, strateginen ja pragmaattinen, jonka vuoksi ei ole oleellista huolta niiden tulevan rasitteiksi.

      Olet aivan oikeaassa, että velkavivun kanssa tulee olla harkitseva ja kohdentaa se vain yritykseen / yrityksiin joiden kehityksestä on huomattavan vakuuttunut. Joskin siitä huolimatta ja ilman sitä kuulua kritalipalloa on hyvä varata turvamarginaalia laskelmissa myös negatiiviseen skenarioon, vaikka se olisikin vain suhteellisen lyhyen aikavälin tapahtuma.

      Tunnen Nokian yrityksenä ja sen toimintaympäristön suhteellisen hyvin, sekä kaiken sen mistä nyttemmin yrityksen strategian linjauksissa ja kohdentamisissa on kyse, sekä olen vakuuttunut sen olevan yhtenä kärkiyrityksenä kaiken tulevaisuuden globaalin tekniikan sydämessä.

      Verkkojen tarve vain kasvaa globaalisti yhteiskuntien automatisoituessa etähallittavuuksineen ja vuorovaikutuksineen yhä pidemmälle ja jossa myös Nokia HERE saattaa olla todellinen _tulevaisuuden_ timantti, sillä liki kaikki kuviteltavissa oleva sovelluksineen tuevaisuudessa liittyy paikantamiseen. HERE:lle näen tällä hetkellä vain yhden todellisen kilpailijan.

      Myös yrityksen hallituksesta on sittemmin siivottu savupiiputeollisuuden vanhat visiottomat ja vain palkkioitaan nostavat jäärät pois. Nyttemmin uudet, ajan hermolla olevat, energiset ja yritysstrategisesti terveet vastuuhenkilöt yrityksen puikoissa.

      Spekulaatiota. Parhaimmillaan uusi ja jälleen kerran nahkansa luonut globaalin teknologian sydämessä oleva Nokia saattaa tehdä pidemmällä aikavälillä liki 90-luvun "Nokiat" uudestaan. Ainakin strategia on hyvin linjattu.

      "Nokian hallitus kutsuu koolle varsinaisen yhtiökokouksen 2014; hallitus ehdottaa maksettavaksi tilikaudelta 2013 osinkoa 0,11 euroa osakkeelta sekä ylimääräistä osinkoa 0,26 euroa osakkeelta"

      - http://company.nokia.com/fi/uutiset/lehdistotiedotteet/2014/04/29/nokian-hallitus-kutsuu-koolle-varsinaisen-yhtiokokouksen-2014-hallitus-ehdottaa-maksettavaksi-tilikaudelta-2013-osinkoa-011-euroa-osakkeelta-seka-ylimaaraista-osinkoa-026-euroa-osakkeelta

      - http://company.nokia.com/fi/system/files/download/investors/nokia_results_2014q1_f.pdf

      Ps. Olen täysin vastoin oppikirjojen perinteisiä ohjeistuksia sijoittava. Lähestymistapa on sama kuin sanerattavia yrityksiä ostavilla sillä erolla, että sijoitan sellaisten osakkeisiin. Koetan löytää yrityssaneerauksessa olevia kohteita / käänneyrityksiä joihin markkinat eivät vielä usko ja sijoitan sellaisiin suppealla hajautuksella ja varsin suurella painopisteellä vastavirtaan.

      Korkea riski kuten myös potentiaali tuottokin, joskin haasteellista valita oikeat hevoset ilman sitä kuulua kristallipalloa.

    • velkavipu

      Palataanpa aiheeseen kun jälleen on Nokian osingon irtoaminen ajankohtaista.

      Kun tämän Nokian ketjun avauksen aiheena ollut osinko irtosi 17.06.2014 ( 0,11 0,26e), niin seuraavana pörssipäivänä kurssi laski 5,4% mutta korjasi sitten ja meni hetkeksi ylikin 24.7, laski sitten uudestaan hieman alemmaksi ja nousi sitten melko mukavasti seuraavan kuukauden, eli elokuun aikana.

      - http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000001840577.html

      - https://www.kauppalehti.fi/5/i/porssi/porssikurssit/osake/index.jsp?klid=1050

      Tuolloin jäi velkavipu kokeilematta, mutta olisi ollut ihan kannattava tilapäinen siirto ja tuonut kiitettävän noin 5-numeroisen extran vivun määrästä riippuen, jota en toki olisi tappiinsa asettanut, vaan kohtuullisella turvamarginaalilla.

      Nyt olisi uusi tilaisuus, joskin huomattavasti maltillisemmalla osingolla, mutta itse yrityksen tilanne on edellistä vakaampi, vahvempi ja selkeämpi kokonaisuudessaan.

      • MiksiJuuriNäin

        Miksi sen pitää olla nokia, jonka osinkoa käy närkkimässä velkarahalla?

        Onhan noita firmoja pörssi täynnänsä. Nouseeko nokia varmemmin osingon irtoamisen jälkeen?


      • velkavipu
        MiksiJuuriNäin kirjoitti:

        Miksi sen pitää olla nokia, jonka osinkoa käy närkkimässä velkarahalla?

        Onhan noita firmoja pörssi täynnänsä. Nouseeko nokia varmemmin osingon irtoamisen jälkeen?

        Nokiaa ollut jo pitkään salkussa, tunnen yrityksen ja hajautukseni on hyvin kapea, enkä globaalin talouden nykytilaneessa oikein näe kiinnostavia uusia sijoituskohteita samalla kun arvostustasot ovat varsin korkeita.

        Koen, että pörssisyklin nykyaika on vaikea aika uusille pidemmän aikavälin sijoituksille, sekä omana tuntumana on se, että ollaan vetämässä kiihtyneen pörssisyklin viimeisiä mehuja, hieman 2000-luvun taitteen ja vuoden 2008 tyyliin.

        Saatan erehtyä, mutta alla oleva vastaa vahvasti omaa tuntumaa, eivätkä geopoliittiset riskitekijät ainakaan luo vakautta.

        - http://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-2000005031294.html

        - http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000005194182.html

        Mutta tilapäisellä velkavivulla ansiatut osingot ja kurssidipin jälkeen mahdollinen kevyesti voitollinen arvonnnousu muutamassa kuukkaudessa on aina tevetullut extra tuottoa. Miksi sivuuttaa potentiaali tuotto, mikäli on itse siitä riittävän vakuuttunut? Holdauksen rinnalla voi tehdä myös maltillisia lyhyemmän ajan tuottoja.


    • VelkaVoiYllättää
      • Loistava artikkeli ja kenties ajankohtaisempi taas kuin koskaan :)


      • velkavipu

        "Noin 10% lainoitusaste on melko turvallinen."

        Mikäli eri sijoitusaapisien ohjeden orjallisuuden mukaan mm. kovin suurella hajauksella jne. toimii, niin lienee viisaampaa, mielenrauhaisampaa ja helpompaa lopputuleman kannalta sijoittaa pelkkiin indekseihin.

        Riskien minimointi minimoi myös tuotot, mutta "oman näkemyksen" ottaminen nostaa tuottoja kuten riskejäkin. Äärimmäisyydeet eivät ole välttämättömiä.

        Tosin tuo 10%:akin on korkaa riskivelkaa jos se on väärin kohdennettu. Kohde ja näkemys siitä ratkaisee myös velkavivun riskiasteen.

        Tietenkin vaikkapa muutama sata-tuhatta on huomattavasti helpompi hoitaa ja kohdentaa kuin kymmenet tai sadat miljoonat.


    • Tuollainen velkavivun käyttö on lottoamista ja vaatinee suunnitelman myös sen varalle, ettei kurssi palaudukaan. Myytkö sitten tappiolla? Kuinka nopeasti? Itse käytän velkaa vain pitkäjänteisesti ja sijoitan lähinnä vakaisiin firmoihin ja indeksirahastoihin.

      Velan kanssa kannattaa olla tarkkana, eikä missään olosuhteissa saa ajautua tilanteeseen, että osakkeita joudutaan pakkomyymään. Helpointa tämä on varmistaa lainalla, jonka vakuutena ei ole osakkeet. Jos osakkeet on vakuutena, tule olla suunnitelma tilanteeseen:, missä sekä kurssi että lainoitusarvot putoaa n. 50% ja päälle lainan korko vielä nousee.

      PS. Tsekkaa mun blogi :)
      http://anteronloitsukirja.blogspot.fi/2017/03/h-pohjaongintaa.html

      • omakas

        Ei se mitään lottoamista ole, jos edes vähän tietää mitä tekee, on suunnitellut ja katsonut historiasta miten siellä velkavipu olisi toiminut?

        Pakkomyyntejäkin on mielestäni turha erityisesti pelätä. Tappiot kannattaa usein realisoida mieluummin nopeasti kuin jättää pahenemaan. Jos lainan vakuutena ovat osakkeet, niin ainakin varmistaa sen, ettei käteen jää pelkkää persnettoa, kun peli vihelletään poikki margin callilla ennen kuin ollaan pahasti miinuksella, yleensä jo paljon ennenkin nollapistettä. Mutta jos taas lainan vakuutena on jotain muuta, niin voikin käydä niin, että lopulta käteen jää vain se velka, pahimmillaan vielä vakuutena ollut kotikin menee.

        Tuo 10% velkavipu on kyllä huomattavan varovainen raja, mutta sopii toki, jos ei halua maksimoida tuottoja ja pelkää riskiä. Kuitenkin hedgefundeissa on normaalia käyttää viisinkertaistakin vipua. Siis 500%.

        Mutta yksittäiset osakkeet ovat ilmankin velkavipua riskaabeleja, ja vivuttamalla riskisyys tietenkin vain kasvaa. Olennaista varsinkin kovissa vivuissa olisi se, että salkku on mahdollisimman vakaa eli hyvin hajautettu eri osakkeiden lisäksi eri omaisuusluokkiin.


      • velkavipu

        "Tuollainen velkavivun käyttö on lottoamista ja vaatinee suunnitelman myös sen varalle, ettei kurssi palaudukaan."

        Riski ei tarkoita edesvatuuttomuutta ja / tai sokeaa optimismia.

        Lottoamiseksi se muodostuu mikäli arvio velkavivun sijoituskohteesta, sen toimlinnan & talouden tilanteesta ja ajoituksesta yrityksen toiminnan sykliin on tuon lottoamisen asteella. Talvivaarat & Co tuskin ovat viisaita edes sille 10%:n velkavivulle.

        Nokiaa ajatellen suurimpana riskinä ei ole yritys itse ja sen yrityssyklin nykytilanne, vaan nykyinen globaali taloustilanne geopoliittisine jännitteineen. Mikäli velkavivun käytön haarukoituna aikana tulisi uudet 2008:t, niin silloin syntyisi ongelmia, joihin tulisi reagoida nopeasti.

        "Jos osakkeet on vakuutena, tule olla suunnitelma tilanteeseen:, missä sekä kurssi että lainoitusarvot putoaa n. 50% ja päälle lainan korko vielä nousee."

        Mielestäni tuollaisen pelkokertoimen omatessaan ei tule koskea lainkaan velkavipuun ja olisi ehkä viisainta siiryä kokonaan käteiselle parempia aikoja odotellen jo mielenrauhansakin vuoksi. Itse en toistaiseksi ole omannut kohteita joihin olisin pitkääikaista velkavipua ollut kiinnostunut hyödyntämään.

        Sitten jos sijoitusratkaisujana tekee pelkkien matemaattisten kaavojen ja teoreettisten laskelmien varassa / raameissa, niin riskeeraa mennä toistamiseen hyvienkin tilaisuuksien ja tuottojen ohitse, koska itse tilanneanalyysi ja edessä olevat mahdollisuudet raiskaantuvat tuollaisten ahtaiden itselleen asettamiensa pakkoraamien painoin alle.

        Ps. Kirjoitin palstalla lyhyesti aikaan kun öljyn hinta oli tulossa vahvasti alas ja kerroin olevani kiinnostunut myymään kaiken ja sijoittamaan kaiken öljyindekseihin kun ja jos hinta vajoaa alle 30 dollarin. Valitettavasti muiden suurempien muutoksien ja verosyiden vuoksi en voinut suunnitelmaani toteuttaa. Muutoin en olisi hetkeäkään empinyt ja olisin tehnyt odotuksiakin nopeammin harvinaisen suuren ja suorastaan riskittömän tuoton.

        Valitettavasti tuolloin en harkinnut suurta velkavipua öljyyn, osakkeita vastaan, koska öljyn sen historiallisiin pohjalukemiin romahtaessa jo muutoinkin koin globaalin talouden suurena riskikertoimena, kuten edelleenkin.

        Mutta jokainen toimii tavalla, joka itselle sopii. Moni karttaa kaikkia suuria muutoksia elämässään, vaikka juurikin noissa muutokissa piilee elämän suola ja monet madollisuudetkin.

        Mutta mikäli luet hieman busineksissaan menestyneiden psykologiaa, niin uuden ja muutoksien karttajat, arkailijat, pelokkaat, riskin maksimiinsa minimoijat ja henkisenkin lasikaton omaavat eivät yleensä noissa saagoissa ole edustettuina. Vaikkapa Richard Bransonin elämän kulku ja valinnat niiden takana olevan mentaliteetin kera ovat kiinnostavaa luettavaa.


      • Arvostan rohkeuttasi sijoitushommissa ja vilpittömästi toivon, että onnistut siinä mitä ikinä teetkin! Sun riskinotolla voi tienata paljon ja nopeasti, mun riskillä ja sijoitustavalla pääsee hyvällä säkällä hieman markkinatuoton yli (velkavivun ansiosta, velkaa nyt noin 30% sijoitusten markkina-arvosta). Toisaalta saatan mokailla hommat niin et jään myös alle markkinatuoton :)

        Tietenkin suurella riskillä tehdään suurimman voitot. Mutta myös ne suurimmat tappiot (joista ei kirjoissa ehkä niin paljoa puhuta).


    • velkavipu

      Niin, tietysti yksi vaihtoehto velkavivulle on valita joitakin pitkän juoksuajan johdannaisia mahdollisen osinkodipin aikaan.

      Toisinaan toki osikodippikin voi olla loivempi ja lyhyempikestoinen kuin ajateltu peruskaava.

      Sitten joissakin harvemmissa tapauksissa vahvassa taloudellisessa nousu-drivesä olevan yrityksen kurssi ei juui hievahdakaan osingon irtoamisesta.

    • velkavipu
    • Hallaahon.äänestäjä

      Muistutan jälkiviisaudesta
      muistutan raaka-aineista ja arvometalleista
      muistutus 1
      https://www.arvopaperi.fi/kumppaniblogit/taaleri/kullan-arvo-on-kullassa-6120232
      Kulta on fyysinen tuote, jonka arvo on siinä itsessään. Sijoittaessa kultaan onkin syytä varmistua siitä, että omistaa sitä mitä kuvittelee – fyysistä kultaa.
      Klaus Alholm, Kultataaleri

      Muistutus 2
      https://www.uusisuomi.fi/raha/46412-suomalaisrahaston-rahat-katosivat
      - Pari seuraavaa vuotta ovat todella kireitä, mutta jo 2012 öljyn hinta tulee olemaan lähellä 200 dollaria, jos ei jo ylikin. Viimeistään vuonna 2015 tynnyrihinta on yli 200 dollaria, Alholm povaa.

      • velkavipu

        Anteeksi, mutta kertoisitko millä logiikalla postaat nuo linkityksesi tähän avaukseen?

        Ps. Mikäli kultaa haluaa ostaa sijoitusmielessä, niin se on tehtävä syklien vastavirtaan, eli silloin kun globaalissa taloudessa kaikki on hyvin ja kullan hinta alhaalla.

        Sitten kun pelkokerroin on korkea ja kaikki hamstraavat kultaa, niin on sopiva hetki kotiuttaa voitot.

        Tosin kullan hintakehitys on usein hidasta, varsinkin syklejä vastaan sijoittaessaan, eikä se maksa edes osinkoa odotusaikana ...

        Mikäli kultaa halaa ostaa todella pahan päivän varalle kun laajat sodat syttyvät, rintamille pakko-rekrytoidaan je veri virtaa, niin se tulisi olla kultakolikoiden muodossa joita voi vaihtaa, kun taasen harkot ovat vaiketa vaihdon välineitä. Ongelmana on se, että missä kullan voi ko. olosuhteissa pitää turvassa ja miten varmistua ettei sitä ryöstetä tai itse pääse hengestään diilaillessaan kultakolikoilla.


      • Hallaahon.äänestäjä

        TAVIKSEN VIVUTUS = osaan sijoittaa
        ON YLEENSÄ PAHANLAATUISTA LOTTOA

        logiikka on siis se että tässä on mietitään vivutusta ja joku sanoo että vivuttaminen ei muka olisi lottoamista ja päälle puhutaan RAAKA-AINEISTA

        vivuttaminen on lottamista Suomessa jonka osakkeet heiluvat muutenkin, raaka-aineissa joissa jopa rahasto altia on hävinnyt markkinoilla raaka-ainearvailujen takia, rikkaille tarkoitettu hyvin suljettu rahasto

        ja kun aletaan vivuttaa kehitysmaita joksi suomenkin voi lukea sijoittamisessa

        KUUKAUDEN SISÄLTÄ 2017

        1. ajattelin vivuttaa koska osaan

        Osakkeet nousevat mukavasti vieläkin toukokuussa 12.5.2017
        MSCI Brasilia viikossa 6,1 % tänä vuonna 2017 13,8 %

        2. seuraavalla vikkolla, ai jaa, eivät nousseetkaan, vipu kääntyi, ja lotto muuttui negatiiviseksi ja menetin kaiken
        Ai ei nousseetkaan 19.5.
        MSCI Brasilia viikossa -14,6 % tänä vuonna 2017 - 2,9 %


      • Omakas
        Hallaahon.äänestäjä kirjoitti:

        TAVIKSEN VIVUTUS = osaan sijoittaa
        ON YLEENSÄ PAHANLAATUISTA LOTTOA

        logiikka on siis se että tässä on mietitään vivutusta ja joku sanoo että vivuttaminen ei muka olisi lottoamista ja päälle puhutaan RAAKA-AINEISTA

        vivuttaminen on lottamista Suomessa jonka osakkeet heiluvat muutenkin, raaka-aineissa joissa jopa rahasto altia on hävinnyt markkinoilla raaka-ainearvailujen takia, rikkaille tarkoitettu hyvin suljettu rahasto

        ja kun aletaan vivuttaa kehitysmaita joksi suomenkin voi lukea sijoittamisessa

        KUUKAUDEN SISÄLTÄ 2017

        1. ajattelin vivuttaa koska osaan

        Osakkeet nousevat mukavasti vieläkin toukokuussa 12.5.2017
        MSCI Brasilia viikossa 6,1 % tänä vuonna 2017 13,8 %

        2. seuraavalla vikkolla, ai jaa, eivät nousseetkaan, vipu kääntyi, ja lotto muuttui negatiiviseksi ja menetin kaiken
        Ai ei nousseetkaan 19.5.
        MSCI Brasilia viikossa -14,6 % tänä vuonna 2017 - 2,9 %

        Juuri noiden esimerkkiesikin vuoksi hajauttamisen ja vivuttamisen pitäisi kulkea käsi kädessä. Ei siis kovin suurta painoa yhteen koriin, ei siis edes yhteen isohkoon maahankaan, kuten Brasiliaan, eikä vain raaka-aineisiin, eikä vain osakkeisiin, eikä vain korkoihin. Vaan kaikkiin ennalta suunnitellussa suhteessa / ajallisesti oikeita paikkoja kytäten.

        Kuitenkin keskimäärin pitkällä aikavälillä niin raaka-aineet, bondit, Brasilia kuin kaikki muukin suotava sijoituskohde tuottaa jotain. Ja kun näistä tekee omaan salkkuunsa sopivan cocktailin, niin pystyy tasoittamaan tietään "huipulle".


      • fsaah
        Omakas kirjoitti:

        Juuri noiden esimerkkiesikin vuoksi hajauttamisen ja vivuttamisen pitäisi kulkea käsi kädessä. Ei siis kovin suurta painoa yhteen koriin, ei siis edes yhteen isohkoon maahankaan, kuten Brasiliaan, eikä vain raaka-aineisiin, eikä vain osakkeisiin, eikä vain korkoihin. Vaan kaikkiin ennalta suunnitellussa suhteessa / ajallisesti oikeita paikkoja kytäten.

        Kuitenkin keskimäärin pitkällä aikavälillä niin raaka-aineet, bondit, Brasilia kuin kaikki muukin suotava sijoituskohde tuottaa jotain. Ja kun näistä tekee omaan salkkuunsa sopivan cocktailin, niin pystyy tasoittamaan tietään "huipulle".

        Paitsi että raaka-aineet eivät tuota mitään. Niiden pitkän aikavälin hintakehitys saattaa noudattaa inflaatiokehitystä, tai sitten ei, mutta itsessään ne eivät tuota mitään. Raaka-aineiden hintavaihtelut perustuvat kysynnän ja tarjonnan vaihteluun (ja spekulaatioon), eikä ole mitenkään sanottua, että nuo pysyvät entisellään tai "paremmalla" tasolla jatkossa.

        Osakkeet, bondit jne ovat tuottavaa omaisuutta, joiden hinta perustuu tulevaisuuden tuottoihin (ja lisäksi toki myös kysyntään, tarjontaan ja spekulaatioon).


      • omakas
        fsaah kirjoitti:

        Paitsi että raaka-aineet eivät tuota mitään. Niiden pitkän aikavälin hintakehitys saattaa noudattaa inflaatiokehitystä, tai sitten ei, mutta itsessään ne eivät tuota mitään. Raaka-aineiden hintavaihtelut perustuvat kysynnän ja tarjonnan vaihteluun (ja spekulaatioon), eikä ole mitenkään sanottua, että nuo pysyvät entisellään tai "paremmalla" tasolla jatkossa.

        Osakkeet, bondit jne ovat tuottavaa omaisuutta, joiden hinta perustuu tulevaisuuden tuottoihin (ja lisäksi toki myös kysyntään, tarjontaan ja spekulaatioon).

        Eihän aine sinänsä tuota, mutta syystä tai toisesta useiden raaka-aineiden hinnat ovat nousseet inflaatiota nopeammin, jopa verrattavissa osakkeisiin.
        Niiden suurin anti kuitenkin hajautuksessa.

        Mutta ei minullakaan niitä ole salkussa, mutta pitää harkita jatkossa.


    • 2r23r2r23r32

      Kaikista noista höpinöistä huolimatta valtaosa velkavivulla jatkuvasti treidaavista häviää reilusti indeksille. Toki onnistumisia tulee silloin tällöin, mutta yksi epäonnistuminen usein nollaa ne. Usein onnistumisista puhuvat unohtavat mielellään epäonnistumiset. Oikeastihan yksittäinen onnistuminen on nollatieto, kiinnostavaa on vain se, että kuinka koko salkku on kehittynyt vuosien mittaan verrattuna indekseihin. Lisäksi jatkuvassa treidaamisessa velkavivulla tulee paljon kuluja.

      Useimmille riittää se, että laittaa automaattisen sijoituksen joka kuukausi indeksirahastoihin. Jo sillä tavalla saa sievoisen määrän rahaa ja jos riittävän kauan sijoittaa, voi päästä jopa miljonääriksi (korkoa-korolle-ilmiön ansiosta). Pitää vain olla paljon kärsivällisyyttä...

      • Omakas

        Velkavipuhan ei mitenkään itseisarvoisesti vaadi treidaamista sen enempää kuin velatonkaan holdaaminen.

        Olet mahdollisesti oikeassa siinä, että suurin osa häviää, mutta se ei todista, etteikö vivulla voisi kasvattaa tuottojaan koko eliniänkin ajalta.


      • röpelömaakari
        Omakas kirjoitti:

        Velkavipuhan ei mitenkään itseisarvoisesti vaadi treidaamista sen enempää kuin velatonkaan holdaaminen.

        Olet mahdollisesti oikeassa siinä, että suurin osa häviää, mutta se ei todista, etteikö vivulla voisi kasvattaa tuottojaan koko eliniänkin ajalta.

        Totta.

        Ja tarvittaessa elinikää voi lyhentää sopivassa kohden, kun kurssien romahtaessa, jää käteen vain velka.

        Mallia vuoden 1929 romahduksesta:

        https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/2d/33/fb/2d33fb1b95f5e1caa1b0de2a756ba9d9.jpg


      • Omakas
        röpelömaakari kirjoitti:

        Totta.

        Ja tarvittaessa elinikää voi lyhentää sopivassa kohden, kun kurssien romahtaessa, jää käteen vain velka.

        Mallia vuoden 1929 romahduksesta:

        https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/originals/2d/33/fb/2d33fb1b95f5e1caa1b0de2a756ba9d9.jpg

        kannattaa tosiaan sijoittaa hyvin varovaisesti, jos uskoo olevansa itsarisorttia.
        Jotkut vivuttajat nousivat 1929 romahduksessa puille paljaille jäätyään uudelleen miljonääreiksi jo 30-luvulla. Suurimmalle osalle sijoittajia taas ei 1929 osu koskaan kohdalle. Mutta suositten tosiaan kaikkia varautumaan siihen, että yksi päivä voi romahtaa. Niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Hajauttaminen auttaa paljon. Ja muutaman vuoden vivutuksen jälkeenhän -90% vasta palauttaa lähtötasolle ;)


      • velkavipu

        "Kaikista noista höpinöistä huolimatta valtaosa velkavivulla jatkuvasti treidaavista häviää reilusti indeksille. "

        Tuossa vasta-kommentissa sivuutetaan kokonaan esille nostamani asian koko ydin ja sitten vain loikataan suoraan kauaksi extremistisille ja subjektiivisen yleistävillä sivuraiteille.

        Vivutus ei edellytä aktiivista treidaamista, yli-aktiivisuutta, eikä edellytä sokeasti ja / tai summa-mutikassa yli-optimistisesti vivutuksiaan kohdentamaan.

        Vivutus-profiilejakin lähestymistapoineen on hieman enemmän kuin nyt tuossa simplissime "vastineessa" koetetaan antaa ymmärtää.

        Se, että aktiivista päiväkauppaa tekevistä ja / tai sitä yrittävistä USA-tilastojen mukaan suurin osa (oliko se nyt n. 80-85%?) tekee tappiota, ei tarkoita yhtäläisyysmerkkien vetämistä ajoittaisten harkitujen velkavipujen käytölle.

        Pääsääntöisesti voitaneen lähteä siitä ajatuksesta, että vakavasti sjoituksiinsa suhtautuva holdaaja tuntee hyvin sijoituskohteinaan olevien yrityksien taloudellisen ja yrityssyklienkin tilanteen.

        Holdaus ei estä tekemästä siinä ohessa myös lyhyempää kauppaa aika ajoin vaikkapa velkavivulla ja / tai warranteilla. Päinvastoin, kun tuntee hyvin salkussaan olevien yrityksien tilanteen, niin se antaa silloin tällöin tilaisuuksia myös edellä mainituille ja tämä varsin optimalisissa olosuhteisa.

        Ps. Avauksen teemaan liittyvä esimerkki.

        Kun tarkkaillaan vakavaraisten hyvässä syklissään olevien yrityksien osingon irtoamista ja kurssikehitystä sen jälkeen, niin kuinka usein on tilaisuus ostaa irronneilla osingoillaan osinkodipistä? Millainen johtopäätös tästä tulisi tehdä?

        Tällä hetkellä suurimmaksi riskiksi salkkunsa hyvinvoinnille koen globaalin taloustilanteen ja uumoilen oltavan lähestymässä pörssisyklin huippuja. Mikä ja milloin sitten saa taitteen laukaistua, se jää nähtäväksi.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä haluaisit kysyä

      Kaivatultasi jos se olisi mahdollista?
      Ikävä
      135
      2220
    2. Mies olet edelleen rakas ja tärkeä

      Mutta nyt tuntuu, että se "terävin vaihe" on ohi. En millään tapaa halua tällä pahoittaa mieltä, halusin vain ilmoittaa.
      Ikävä
      87
      1819
    3. Apua, Gogi ja Kia tippuivat TTK:sta! Oliko Gogin ja Kian tiputus mielestäsi oikein?

      Gogi ja Kia tippuivat monen yllätykseksi sunnuntaina TTK:sta. Oliko tämä mielestäsi oikein näin vai kenen olisi pitänyt
      Tanssii tähtien kanssa
      71
      1733
    4. Taas poistuu ABC, nyt Salossa

      Ei ole enää ihmisillä varaa ostaa nakkisämpylää myymälän puolelta. Viimeiset roposet menevät polttoaineeseen. Takana on
      Maailman menoa
      109
      1597
    5. Milloin meistä tulee pari?

      Vai tuleeko koskaan? :( Miehelle
      Ikävä
      56
      1312
    6. Millainen luonne sinä olet?

      Itse olen innovatiivinen ja kuunteleva, sekä avoin uusille asioille. Mieheltä
      Ikävä
      180
      1164
    7. Kuvaile kaivattuasi ja tunteitasi

      häntä kohtaan viidellä emojilla!!
      Ikävä
      57
      1137
    8. Irak aikoo laskea tyttöjen avioitumisikää yhdeksään vuoteen

      Myös avioero naisen aloitteesta kielletään https://yle.fi/a/74-20123694
      Maailman menoa
      237
      1119
    9. Ihastuksen halaaminen

      Oletko halannut mielitiettyäsi? Miltä ensimmäinen halaus tuntui, onko jäänyt mieleen? 🫂
      Ikävä
      49
      1102
    10. Oletko koskaan miettinyt miltä lähempi fyysinen

      kontakti tuntuisi hänen kanssaan? Sitä menee sekaisin pelkästä olemuksesta, niin kosketus voisi olla aika räjäyttävää.
      Ikävä
      45
      1067
    Aihe