Epäonnistuminen ja häpeä masentaa

Lähtöpisteessä

Valmistuin ammattikorkeakoulusta muutama kuukausi sitten. Tällä hetkellä olen työtön, olen lähettänyt useita hakemuksia, mutta en ole saanut ainuttakaan kutsua työhaastatteluun. Tiedän, että monella on nyt sama ongelma, koska työpaikkoja on tarjolla vähän. Tunnen kuitenkin voimakasta epäonnistumista ja häpeää, koska kaikki koulukaverini ovat työllistyneet alalle. Heillä on suunnitelmia ja elämä edessään. Minä tunnen, että oma työllistymiseni on täysin mahdoton asia, koska minulla ei oikeastaan ole mitään tarjottavaa mihinkään työpaikkaan. Minulla on liian vähän kokemusta ja olen muutenkin hyvin epävarma omasta osaamisesetani. Yritykset etsivät vain täydellisiä työntekijöitä ja minä olen kaukana sellaisesta. Olen opintoihini kuuluvissa harjoitteluissa tuntenut aina alemmuudentunnetta ja häpeää, jotka ovat haitanneet suoriutumistani.

En ole ensimmäistä kertaa työttömänä, vaan olen lukion jälkeen ollut muutaman kuukauden ilman työtä. Elämä tuolloin oli hyvin vaikeaa. Olin juuri muuttanut omaan asuntoon perheongelmien takia, ja elin ainoastaan toimeentulotuen turvin. Nyt opintojen jälkeen olen samassa pisteessä, kuin 4 vuotta sitten. Yleisen huono-osaisuuden on oltava jotenkin periytyvää. Elämässäni on ollut vain tuo opiskeluaika jokseenkin siedettävää aikaa... kaiken muun vaihtaisin pois.

Olen huomannut tässä muutaman kuukauden aikana sisäisen maailmani muuttuvan yhä negatiivisempaan ja synkempään suuntaan. Kaikki se itsetunto, jota olen itselleni yrittänyt kerätä, pikkuhiljaa valuu pois. Minulla on usein itsetuhoisia ajatuksia mm. junan alle heittäytymisestä, ikkunasta hyppäämisestä tai hirttäytymisestä. Etsin usein itsemurhan tekovinkkejä internetistä, se jollain oudolla tavalla saa minussa paremman olon. En kuitenkaan usko, että pystyisin itsemurhaa VIELÄ tekemään. Olen kuitenkin jo pitkään ajatellut niin, että itsemurha on jotenkin lohduttava vaihtoehto, jos tilanne menee yhä huonompaan suuntaan ja elämisestä katoaa kaikki mielekkyys. Tällä hetkellä käyttäydyn kuitenkin itsetuhoisesti olemalla syömättä tai syön todella vähän ja liikkumalla kohtuuttoman paljon. Tämä on minulle tapa kontrolloida sekalaista elämääni: kaikessa muussa olen huono, mutta laihtua osaan. Sehän on monelle vaikeaa. Pois kuihtuminen on minulle jonkinlainen fantasia.

En ole ollut yhteydessä perheeseeni enää pitkään aikaan. Heitä ei kiinnosta tilanteeni. Ystävyyssuhteet ovat kärsineet, koska ystävilläni on elämä, minulla ei. Tämä työttömyystilanne on nyt jotenkin tuonut esiin ongelmat itsessäni...

10

150

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • niskasta kiinni

      Kirjoituksestasi huokui jotenkin sellainen tunnelma, että olet jo luovuttanut ja odotat, että joku ulkopuolinen pistää viimeisen naulan arkkuun. Koita nyt hyvä ihminen ryhdistäytyä ja yrittää edes. Älä pelkästään lähettele niitä hakemuksia satojen tuhansien työttömien lailla, vaan soita firmaan. Kohta joku sanoo, että ei kannata soittaa, mutta kaikki tuntemani menestyneet ihmiset ovat sanoneet, että kannattaa ja itsekään en ole siinä koskaan menettänyt mitään. Lopeta luovuttaminen ja ala yrittämään!

      • lyödään lyötyä

        Olipa taas tylyn vähättelevä vastaus. Sait varmaan orkut tota kirjottaessas?


      • 134576

        tai sitten vaan aina ei mene nallekarkit tasan, ei hänen elämänsä ole sinun elämäsi joten niitä on aikas turha verrata. toiset vaan onnistuu helpommin.


    • läppeesähäppeevä

      Kuulostaa että oireesi (häpeä, huonommuuden tunteet, itsemurha-ajatukset=jonkinasteinen masennus) viittoo vahvasti, että sisintäsi kalvaa elämää kahlitseva häpeä = häpeäpersoona.
      Kantsii lukee kuvauksia ja miettiä tarkoin kuin istuu itseesi ja lapsuutesi kotiin.

      Itte vihdoinki alottelen psykoterapian ko. sielunmurhatautiin nyt keväällä. Tiedän että tuun viettämään siellä elämäni onnellisinta aikaa.. ja ikää jo 26-v.

      • mieti nyt vähän

        Terapia ei ole työpaikka.


    • lopulla ura urkenee

      Ei toivoa kannata heittää. Ja hätätapauksessa kannattaa ottaa vastaan työ kuin työkin. Se antaa arjelle sisältöä, työnantajatkin arvostavat ja kun paikkoja on auki niin kannattaa alustavasti soittaa, pyytää päästä tutustumaan, ym.
      Kyllä se monilla on samanlaista.

      • enää ei arvosteta

        Ei muuten arvosta yksikään työnantaja enää nykyisin sitä, että on "edes jotain" tehnyt. Ilmaista työvoimaa kyllä mielellään otetaan, välittämättä siitä, pärjääkö ihminen arjessa enää huomenna. Huono idea.


    • heitä höpöttämästä..

      ja ala elämään...

      kaikki muu on paskanjauhantaa...

      • typerä kommentti

        Kirjoittajalla ei ole työtä, perhettä eikä ketään muutakaan, joka välittäisi ja sun mielestä siinä pitäis sitten vaan heittäytyä elämään? Ja miten? Pysy mieluummin hiljaa ennen kuin rulet tänne loukkaamaan ihmisiä, jotka ovat saaneet kärsiä jo ihan tarpeeksi. Et välitä sinäkään hänestä - kunhan saat nautintosi siitä, että pääset haukkumaan.


    • Hei,

      Hyvä että päätit kirjoittaa tilanteestasi tänne. Joskus jo pelkkä ajatusten kirjoittaminen voi helpottaa oloa. Toivottomalta tuntuvan elämäntilanteen pohtiminen yksin on kuitenkin raskasta. Tällaisessa tilanteessa ulkopuolinen tuki on tärkeä voimavara. Asioista keskusteleminen auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia, mikä usein helpottaa jaksamista.

      Jos haluat keskustella tilanteestasi puhelimitse, voit aina soittaa Valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Puhelun voi soittaa nimettömänä ja se maksaa operaattorin veloittaman puhelumaksun verran. Valtakunnallisen kriisipuhelimen numero on 010 195 202. Puhelin päivystää arkisin klo 9-07, lauantaisin ja juhlapyhinä 15-07, sunnuntaisin 15-07.

      Jos taas haluat jutella kasvotusten, ympäri Suomea toimii kriisikeskuksia, joihin voit varata ajan ja tulla keskustelemaan paikan päälle. Kriisikeskusten yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

      http://www.mielenterveysseura.fi/sos-kriisikeskus/kriisikeskusverkosto/alueelliset_kriisikeskukset.
      Käynnit eivät maksa mitään.

      Jos haluat mielummin kertoa ajatuksistasi ja tuntemuksistasi lisää kirjoittamalla, voit ottaa meihin yhteyttä Tukinetin kautta (www.tukinet.net). Tukinetissä pääset keskustelemaan kahdenkesken tukihenkilön kanssa. Tukinet -live päivystää joka arkipäivä 15-19. Tukinetissä on myös foorumeita, joista on mahdollista löytää vertaistukea ihmisiltä, jotka ymmärtävät tilannettasi oman kokemuksensa kautta.

      Kiireellisessä tilanteessa voit ottaa yhteyttä paikkakuntasi psykiatriseen päivystykseen. Lähimmän psykiatrinen poliklinikan yhteystiedot löydät etsimällä netistä hakusanalla "psykiatrinen päivystys paikkakuntasi" tai "psykiatrinen poliklinikka paikkakuntasi".

      Itsemurhayrityksen jälkeen keskustelutukea kannattaa hakea heti.
      SOS-kriisikeskus Helsingissä tarjoaa tukea itsemurhaa yrittäneille selviytymisen tueksi ja uuden itsemurhayrityksen ehkäisemiseksi.
      Keskustelut ovat maksuttomia. Ajan varaaminen LINITY-asiakasvastaanotolle puhelimitse: 0800 98 030 (ma–pe klo 9–17)
      Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/linity


      t. sos-kriisikeskus / pekka

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 180
      1955
    2. Hei A, osaatko

      sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en
      Ikävä
      52
      1878
    3. Synnittömänä syntyminen

      Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.
      Helluntailaisuus
      135
      1578
    4. Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!

      Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten
      Maailman menoa
      139
      1430
    5. Mitä tämä tarkoittaa,

      että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?
      Ikävä
      41
      1324
    6. Nukkumisiin sitten

      Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny
      Ikävä
      4
      1184
    7. Muistatko komeroinnin?

      Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu
      Suhteet
      48
      1175
    8. Naisten tyypilliset...

      Naiset ei varmaan ymmärrä itse miten karmealle heidän tavara haisee. Miehet säälistä nuolevat joskus, yleensä humalassa
      Ikävä
      10
      1143
    9. Syö kohtuudella niin et liho.

      Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on
      Laihdutus
      10
      1109
    10. Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla

      "Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"
      Suhteet
      3
      1108
    Aihe