Kelan avustukset tökkivät – ruuhka pidentää käsittelyaikoja
Kelan asumistuen ja työttömyysturvan hakemukset ovat ruuhkautuneet tänä vuonna tavallista pahemmin.
Neljän viime kuukauden aikana asumistuen hakemuksia on tullut noin 70 000 eli 9 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Työttömyysturvan hakemuksissa lisäystä on noin 6 prosenttia ja vammaisetuuksien hakemuksissa prosenttia.
Ruuhka koettelee etenkin isoja kaupunkeja. Hakemusten määrän kasvaessa käsittelyajat ovat pidentyneet, mikä puolestaan ruuhkauttaa Kelan yhteyskeskuksen puhelinpalvelua, kun asiakkaat tiedustelevat hakemuksensa käsittelytilannetta.
– Tarkkaa tietoa hakemusmäärän kasvun syistä ei ole. Työttömille saattaa olla tarjolla entistä enemmän osa-aikatyötä tai satunnaisia keikkatöitä. Siksi työttömyysturvassa tehdään tavallista enemmän tarkistushakemuksia, Kelan Etelä-Suomen aluejohtaja Sirkka Hongell arvioi.
Hakemusten käsittelyssä on tällä hetkellä eri puolilla maata viivettä. Työttömyysturvahakemuksen ratkaisu saattaa kestää yli neljä viikkoa kahden viikon tavoiteajan sijaan.
Ruuhkautunutta työtilannetta puretaan osin ylitöinä ja tehostetuin työjärjestelyin.
Ruuhka-tilanteessa asiakkaan kannattaa pysyä jonossa.”
Kelan puhelinpalveluun soittavista asiakkaista suuri osa kysyy tai kiirehtii oman hakemuksensa käsittelyä. Keskimääräinen jonotusaika Kelan puhelinpalveluun on ollut tällä viikolla noin seitsemän minuuttia.
– Ruuhkatilanteessa asiakkaan kannattaa pysyä jonossa. Silloin pääsee palveluun omalla vuorollaan jonon edetessä. Jos keskeyttää jonotuksen ja soittaa uudelleen, jonottaminen alkaa alusta, Yhteyskeskuksen johtaja Pirjo Myyry sanoo.
Jonottamista voi välttää asioimalla verkossa.
Etuuksien maksupäivät on helppo tarkistaa osoitteesta www.kela.fi/maksupaivat. Hakemusten käsittelylle asetetut tavoiteajat ovat osoitteessa www.kela.fi/kasittelyajat.
Oman hakemuksen käsittelytilanteen voi tarkistaa asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Asiointipalvelussa voi myös hakea useimpia Kelan etuuksia tai hoitaa esimerkiksi asumistuen vuosi- ja välitarkistuksen sekä lakkautuksen.
Kelan asumistuen ja työttömyysturvan hakemukset ovat ruuhkautuneet tänä vuonna tavallista pahemmin.
Neljän viime kuukauden aikana asumistuen hakemuksia on tullut noin 70 000 eli 9 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Työttömyysturvan hakemuksissa lisäystä on noin 6 prosenttia ja vammaisetuuksien hakemuksissa prosenttia.
Ruuhka koettelee etenkin isoja kaupunkeja. Hakemusten määrän kasvaessa käsittelyajat ovat pidentyneet, mikä puolestaan ruuhkauttaa Kelan yhteyskeskuksen puhelinpalvelua, kun asiakkaat tiedustelevat hakemuksensa käsittelytilannetta.
– Tarkkaa tietoa hakemusmäärän kasvun syistä ei ole. Työttömille saattaa olla tarjolla entistä enemmän osa-aikatyötä tai satunnaisia keikkatöitä. Siksi työttömyysturvassa tehdään tavallista enemmän tarkistushakemuksia, Kelan Etelä-Suomen aluejohtaja Sirkka Hongell arvioi.
Hakemusten käsittelyssä on tällä hetkellä eri puolilla maata viivettä. Työttömyysturvahakemuksen ratkaisu saattaa kestää yli neljä viikkoa kahden viikon tavoiteajan sijaan.
Ruuhkautunutta työtilannetta puretaan osin ylitöinä ja tehostetuin työjärjestelyin.
Ruuhka-tilanteessa asiakkaan kannattaa pysyä jonossa.”
Kelan puhelinpalveluun soittavista asiakkaista suuri osa kysyy tai kiirehtii oman hakemuksensa käsittelyä. Keskimääräinen jonotusaika Kelan puhelinpalveluun on ollut tällä viikolla noin seitsemän minuuttia.
– Ruuhkatilanteessa asiakkaan kannattaa pysyä jonossa. Silloin pääsee palveluun omalla vuorollaan jonon edetessä. Jos keskeyttää jonotuksen ja soittaa uudelleen, jonottaminen alkaa alusta, Yhteyskeskuksen johtaja Pirjo Myyry sanoo.
Jonottamista voi välttää asioimalla verkossa.
Etuuksien maksupäivät on helppo tarkistaa osoitteesta www.kela.fi/maksupaivat. Hakemusten käsittelylle asetetut tavoiteajat ovat osoitteessa www.kela.fi/kasittelyajat.
Oman hakemuksen käsittelytilanteen voi tarkistaa asiointipalvelussa www.kela.fi/asiointi, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla.
Asiointipalvelussa voi myös hakea useimpia Kelan etuuksia tai hoitaa esimerkiksi asumistuen vuosi- ja välitarkistuksen sekä lakkautuksen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
KELAn suhteen jopa EU on oikeassa - se rikkoo lakia ja "halveksii kansalaisten yhdenvertaisuutta"
Taas Helsingin sanomissa iso uutinen EU:n varoituksista KELAlle! Ongelma on kuitenkin käsittämättömän lepsu valvonta KALAn suhteen - siitä on kasvanut ylimielinen, kavereille rahaa jakava mafioso - joka EI EDES VÄLITÄ varoituksista.
KELAN ylijohtaja "vakuuttaa", että tilanne "paranee" kun siirrytään kokonaan sähköisyyteen!?
Miten niin, eli kuinka paranee asiat sen osalta mitä HALLINTOLAKI VAATII ja VELVOITTAA!?
Voimassaoleva hallintolaki velvoittaa jo nyt PERUSTELEMAAN PÄÄTÖKSENSÄ ja KERTOMAAN KUKA NE ON TEHNYT - näitä KELA ei noudata!
Hallintolain tarkoitus on esim. EDISTÄÄ IHMISEN OIKEUSTURVAA JA TEHOSTAA PALVELUJEN LAATUA!
KELALLA ei minkäänlaista halua toteuttaa lakia!
Hallintolaki VELVOITTAA neuvomaan asiakkaita ja VASTAAMAAN asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin! ASIAT ON KÄSITELTÄVÄ ILMAN AIHEETONTA VIIVYTYSTÄ!
Päätöksissä ja asioinnissa viranomaisen on käytettävä ymmärrettävää, asiallista ja selkeää kieltä!
Tähän päälle KELA saa "vaihtoehto-hoidotkin hallintaansa" - eli saa määrätä KENELLE VALTION ja VERONMAKSAJIEN RAHAT ohjataan! KELA siis vääristää kilpailua lääkäriensä ja eduskunna nvaltapuolueiden suostumuksella.
Pertti Veltto Virtanen
Älä sairastu vakavasti Suomessa!
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
Haastemiehelle tuli oma viranomaishelvetti: Työkyvytön, mutta ei päästetä eläkkeelle!
Arto Ruutikainen on toiminut Lapin käräjäoikeuden haastemiehenä monessa jupakassa, mutta nyt hän elää omakohtaista helvettiä, johon kuuluvat kipu ja turhautuminen oikeusvaltioon.
Mies jäi niskaongelmiensa vuoksi sairauslomalle huhtikuussa 2008. Nyt hän on hakenut - sairauspäivärahan loputtua - työkyvyttömyyseläkettä.
-Kyllä tämä saa aika koomisia piirteitä. Lääkäreiden ammattitaito ja kokemus pyyhkäistään roskakoppaan pelkkien papereitten selailulla, mies tuumaa vakuutuslääkäristä, joka ei päästä häntä eläkkeelle.
-Kevan päätöksen mukaan olen työkyyinen. Lääkärin antamista diagnooseista Keva siis vähät viisaa, Ruutikainen kiroaa.
Mies kertoo taistelun vieneen paljon henkisiä voimia.
-Monet syrjäytyvätkin, hän huokaisee Hymylle antamassaan haastattelussa.
Kyllä siellä asiat etenee toisin on sosiaalitoimistot, joista ihmiset hakevat rahaa elämiseen "viimeisessä hädässä".
vuokrat maksamatta kahdelta kuukaudelta ja eikä mistään rahaa kelan sähköinen uudistus pidensi käsittelyaikoja kohta kadulla lapsen kanssa?
vain persuja äänestämällä voitte enää vaikuttaa?
Sairaita ihmisiä ei päästetä kuntoutustuelle?
Suomen eläkejärjestelmässä pitkäaikaisen työkyvyttömyyden sattuessa kansalainen joutuu sairastamaan ensiksi 300 arkipäivää mukaanlukien lauantait eli noin vuoden ennen kuin voi hakeutua määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeelle eli kuntoutustuelle.
Kuntoutustuella usein roikotetaan vailla kuntoutusta vuosien pätkissä noin viisi vuotta ennen kuin kansalainen päästetään toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle, jolloin ei enää ole niin paljon mahdollisuuksia yhteiskunnan tarjoamaan kuntoutukseen jota siis usein kuntoutustukivaiheessakaan ei liiaksi ole.
Yleisradion nettisivut uutisoi 7.1.2013 seuraavaa: "Toissa vuonna Kela hylkäsi 8400 hakijan työkyvyttömyyseläkkeen - hylkäysprosentti 35,7 on tilastoidun historian suurin. Työeläkeyhtiöistä puolestaan postitettiin hylkäyspäätös joka neljännelle hakijalle." -http://yle.fi/uutiset/tyokyvyttomyyselakkeita_hylataan_ennatystahdi...
Siispä yhä useampi kansalainen kai kokee ihmeparantumisen eläkevakuutuuslääkäreiden mielestä sairauspäivärahapäivien tullessa täyteen! On täysin käsittämätöntä määrätä työelämään sairaita ihmisiä ja näissä tapauksissa usein suoraan työkkärin kortistoon ja tästä asiasta pitäisi käydä enemmän ja avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua koskien eläketurvakeskusta ja vakuutuslaitosten asiantuntijalääkäreitä.
Lisäksi kuntoutusjärjestelmä pitäisi laittaa remonttiin siten että taataan kuntouttavaa hoitoa mahdollisimman paljon varsinkin lievemmin sairastuneille ja siten suuremman kuntoutumispotentiaalin omaaville sairaille kansalaisille.
Ja miksi vähäisesti koulutettuja nuoria ja ehkä kaikista sairaimpia kansalaisia syrjitään eläkepäätöksiä tehtäessä???
Hitaan hoidon seuraukset järkyttävät - blogi vaatii muutosta
Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogi kerää tarinoita suomalaisten kokemista hoitovirheistä.
Kun Wilhelmiina Halme sai vuonna 2008 selkävamman, häntä myöhemmin uhkasi neliraajahalvaus. Odottaessaan jatkohoitoa hänen tilansa eteni hätätapaukseksi ja edessä oli kaularankaleikkaus. Mika Tättäläinen vammautui 33-vuotiaana kuntosalilla jalkakyykyssä, josta hän sai vaikean niska- ja selkävamman sekä menetti työkykynsä.
- Jos olisin saanut asiantuntevaa hoitoa, olisin todennäköisesti selvinnyt muutaman kuukauden sairaslomalla. Tiettyjen lääkärien ammattitaidottomuuden vuoksi olen edelleen 15 vuotta myöhemmin työkyvytön, Tättäläinen toteaa.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat Halme ja Tättäläinen bloggaavat aktiivisesti; Halme sisustuksesta ja Tättäläinen teknologiasta. Alkuvuodesta he keskustelivat sairauskokemuksistaan vertaistukipalstalla, jolloin he saivat idean perustaa Älä sairastu vakavasti Suomessa -blogin, jonka tehtävä on jakaa ja dokumentoida tarinoita hoitovirheistä. Huhtikuun jälkeen blogiin on kirjoittanut noin 30 kohtalon toveria, jotka ovat ottaneet ylläpitäjiin yhteyttä vertaistukiryhmien kautta.
Tavoitteena julkisuusmyrsky
Blogin tavoitteena on Suomen terveydenhuollon epäkohtien esiintuominen ja muutospaineen luominen.
- Yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi korjata huonosti toimiva terveydenhoitojärjestelmä, jotta estettävissä oleviin työkyvyttömyystapauksiin tartuttaisiin ennen kuin tilanne on jo menetetty. Myös tuoreet sote-uudistusta varten tehdyt tutkimukset puoltavat ajatustamme, Tättäläinen toteaa.
- Terveydenhuollon resurssien tuhlailu on järjetöntä, ja tuntuu, ettei meillä ole yhteistä hoitosuunnitelmaa. Potilaita pompotellaan ilman kokonaisuuden kuvaa, Halme toteaa.
Blogin ylläpitäjiä huolestuttaa vakuutusjärjestelmän suuri hylkyprosentti. Heidän mielestä järjestelmästä puuttuu vuorovaikutus.
- Meillä on täysin toimimaton vakuutusjärjestelmä, joka on hyvinvointivaltiomme häpeäpilkku. Vakuutusoikeus- ja vakuutuslääkärijärjestelmät eivät kestä päivänvaloa ja ne pitäisi hallitusti ja suunnitelmallisesti purkaa. Työttömyyskortistossa on turhaan 70 000 ihmistä, jotka kuuluisivat työkyvyttömyyseläkkeelle, Tättäläinen toteaa.
Halmen ja Tättäläisen mielestä sote-uudistuksen suunta on hyvä, mutta he eivät usko sen tuovan nykyisenlaisena merkittävää parannusta. Blogi julkaisee kesän lopussa oman ohjelmansa Suomen terveydenhuollon ongelmien korjaamiseksi.
- Suurin ongelma on, etteivät järjestelmä ja sen resurssit anna lääkäreille tilaa toimia oikein, mutta myös ajoittain lääkärit eivät myönnä ammattitaidottomuuttaan, Halme toteaa.
Ensimmäisen kontaktin tärkeys
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan Suomessa kuolee hoitovirheiden vuoksi 700-1700 potilasta vuodessa.
THL:n palvelujärjestelmän kehittämisen ja ohjaus -yksikön päällikkö ja lääkäri Jukka Kärkkäinen painottaa, että ensimmäisen kontakti potilaan ja yleislääkärin välillä on tärkeä. Kärkkäisen mukaan potilaan antama yksityiskohtainen tieto ja yleislääkärin ammattitaito ovat oleellisessa osassa jatkotutkimuksiin pääsyssä.
Kärkkäisen mukaan hoitovirheitä tapahtuu muun muassa lääkitysvirheiden, puutteellisten hoitoprosessien ja tiedonkulun ongelmien vuoksi. Yleisin hoitovahinko sairaalassa on infektio. Kärkkäinen arvioi, että huono potilasturvallisuus maksaa yli miljardi euroa vuodessa.
Tutustu blogiin: http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
Valehtelevat
Suomi loukkaa eniten ihmisoikeuksia
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on jakanut 15 viime vuoden aikana Suomelle enemmän tuomioita kuin kaikille muille Pohjoismaille yhteensä.
Iltalehden ja Turun Sanomien uutisoinnin mukaan Suomi on saanut 15 vuodessa 74 langettavaa päätöstä. Samaan aikaan Ruotsi on todettu syylliseksi 22 kertaa, Norja 19 kertaa, Tanska 9 kertaa ja Islanti 6 kertaa.
Suomen oikeuslaitoksen ja EIT:n tulkinnat perusoikeuksista näyttävät eroavan toisistaan. EIT on yleensä painottanut sananvapauden ja vapaan tiedonvälityksen merkitystä, kun taas kotimaiset oikeusistuimet ovat korostaneet yksityisyyden suojaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Ranskan Strasbourgissa toimiva ylikansallinen tuomioistuin, joka valvoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista.
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto -EOK:n mukaan havainnot Suomen ihmisoikeuksien todellisesta tilanteesta eivät vastaa sitä kuvaa, jonka Suomen valtio on antanut ihmioikeusraportissaan. Näyttää siltä, että Suomen valtio on yrittäö salata olennaista ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyvää informaatiota.
EOK on tutkimustensa ja havaintojensa perusteella tehnyt Suomen ihmisoikeustilanteesta seuraavia johtopäätöksiä:
1. On olemassa näyttöä siitä, että kansalliset tuomioistuimet avoimesti ja vapaasti vastustavat Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä ja jättävät huomiotta ihmisoikeuslainsäädännön päätöksenteossaan.
2. Euroopan Ihmisoikeuslainsäädännön artikla 13 on erityisesti huomioinut viranomaisten tavan suojella toisiaan, väärinkäytökset ja tietojen vääristelyn. Näihin liittyvä riski on toteutunut Suomessa ja siihen pitäisi puuttua mahdollisimman pikaisesti.
3. On olemassa näyttöä siitä, että ihmisoikeuslainsäädäntö ei koske päätöksentekoa oikeusistuimissa ja tietyissä viranomaisissa.
4. EOK:n tietojen mukaan ihmisoikeudet ovat vain näennäisoikeuksia sellaisissa oikeustapauksissa, joissa epäilyn kohteena on viranomainen.
5. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen oikeustapaukset ovat osoittaneet, että ihmisoikeuksia ei voida taata, mikäli kielletään mahdollisuus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tuomioistuimien toiminta Suomessa on osoittanut, ettei ihmisoikeuksia voida taata kaikissa olosuhteissa.
6. Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin on antanut useita langettavia tuomioita Suomen valtiolle lasten oikeuksien noudattamatta jättämisestä.
7. Sananvapaus tarkoittaa myös oikeutta saada ja antaa tietoa. Myös Euroopan komissio ja Eduskunnan oikeusasiamies ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Suomen kunnallisen viranomaisen päätöksenteko ei täytä 95/46/EY direktiivin edellytyksiä em. oikeuksien toteuttamiseksi.
8. Suomen valtion Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimelta pitkistä oikeudenkäynneistä saatujen langettavien tuomioiden määrä on kasvanut viime vuosina.
9. EOK:n mielestä ihmisoikeusloukkaukset Suomessa eivät rajoitu ainoastaan yksittäisiin kansalaisiin. Samoja loukkauksia on havaittu useiden pankkien asiakkaiden kohdalla, joiden ihmisoikeuksia loukattiin Suomen pankkikriisin yhteydessä 1990-luvulla tavoilla, joiden syitä ja seurauksia ei ole vieläkään kunnolla tutkittu. Pankkien omistajat ja osakkaat pelastettiin Suomen valtion toimesta, mutta asiakkaat saivat maksaa kovan hinnan eri muodoissa.
10. EOK:n tietojen mukaan viimeaikainen kehitys Suomessa on johtanut siihen, ettei yksittäisillä kansalaisilla ole mahdollisuutta puolustaa tasapuolisesti oikeuksiaan erityisesti tilanteissa, joissa vastapuolena on vahvan taloudellisen- tai valta-aseman omaava taho.
kyllä se niin on että toista tiedätte tämänkin yhteiskunnan raadollisuudesta jahka telotte itsenne ja huomaatte kuinka yhteiskunta potkii oikeen urakalla päähän?
Soini: Kaikkein köyhimmiltä ei pidä leikata mitään
Suomessa miljoona ihmistä elää alle tuhannen euron tuloilla, muistutti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini, kun puoluejohtajat kokoontuivat vaalitenttiin Oulussa.
Seitsemän eduskuntapuolueen edustajat kokoontuivat tänään Arvoseminaariin Oulussa. Tenttiin osallistuivat puheenjohtajista perussuomalaisten Timo Soini, keskustan Juha Sipilä, kokoomuksen Alexander Stubb, SDP:n Antti Rinne, vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja vihreiden Ville Niinistö. Kristillisdemokraatteja edusti kansanedustaja Jouko Jääskeläinen. RKP:llä ei ollut edustajaa seminaarissa.
Arvoseminaarin tarkoituksena oli pohtia politiikan arvoja ja puolueiden tarkoitusta nykyaikana. Soini nosti esiin kolme tärkeintä arvoa perussuomalaiselle puolueelle: rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja itsenäisyyden.
– Asioita on uskallettava katsoa silmiin rehelliseltä pohjalta ja uskallettava myös rehellisesti tunnustaa, jos toinen on oikeassa. Rehellisyys on suuri voima. Itsenäisyys tarkoittaa sitä, että meillä on hyvä ja toimiva sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, puolustusvoimat ja poliisi, jotta ihmiset uskaltavat liikkua kotinsa ulkopuolella. Itsenäisyys tarkoittaa myös oikeutta olla itsenäinen ja itsepäinen, jotta voi uskaltaa laittaa itsensä alttiiksi, Soini sanoi ja jatkoi:
– Sosiaalinen oikeudenmukaisuus kristilliseltä arvopohjalta on meille tärkeä arvo. Meille jokainen on tervetullut sellaisena kuin on, siksi laidat välillä paukkuvat. Suomessa miljoona ihmistä elää alle tuhannen euron tuloilla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että näiltä ihmisiltä ei leikata mitään.
Kateudesta on päästävä
Seminaarissa pohdittiin myös sitä, miten Suomi saataisiin uudelleen nousuun. Soinin mukaan tilanne on vakava, sillä viimeisen vuoden aikana työmarkkinoilta on häipynyt noin 50 tuhatta ihmistä, 27 000 uutta työtöntä ja 23 000 eläkeläistä. Työttömyyden kimppuun on käytävä ja kotimaiseen energiaan panostettava.
– Ei kuitenkaan syöttötariffeja. En ymmärrä sitä, että veronmaksajat tukevat sadoilla tuhansilla euroilla kannattamattomia elinkeinoja. Pitkäaikaistyöttömiä ei saa hylätä, vaan järjestää heille työtä. Ostovoima on pidettävä kunnossa tukemassa suomalaista työtä ja yrittäjyyttä. Kateutta ei saa olla. Ruotsissa pärjätään meitä paremmin sen vuoksi, että siellä siedetään pärjääminen meitä paremmin, totesi Soini.
”Jos minä puhuisin kuten Paavo Arhinmäki, niin minähän saisin potkut – ja niin minun pitäisikin saada.”
Soini mainitsi kolme konkreettista asiaa, joista olisi varaa leikata: kehitysapu, maahanmuuton kustannukset ja EU-maksut.
– Suomen ei pitäisi joutua maksamaan kaikkien muiden maiden jäsenmaksuhelpotuksia. Suomi on ainoa maa, joka ei ole hakenut helpotuksia.
Elämää on sorateiden varsillakin
Seuraavaksi panelisteilta haluttiin tietää, miten Pohjois-Suomi aiotaan pitää elinvoimaisena ja onko koko Suomen pitäminen asuttuna edes oikeasti poliitikkojen intresseissä. Soinin mielestä vastaus on kyllä.
– Oulu on tärkeä kasvukeskus, joka mahdollistaa myös ympäristöelämisen. Sorateiden varsillakin on elämää, nekin on pidettävä asuttuina koska verotkin kerätään sieltä. Kyläkoulujen lakkauttamisesta puheen ollen: ainakin minun autossani on matkamittari sellainen, että keskustasta on laidoille yhtä pitkä matka kuin päinvastoin, Soini veisteli.
Politiikassa vain asiat riitelevät
Yleisöstä haluttiin tietää, miksi poliitikot tekevät julkisuudessa itsestään hölmöjä riitelemällä kuin pikkulapset, vaikka fiksuja ihmisiä ovatkin. Soini vastasi, että kaikista meistä näkyy meidän persoonamme, koska olemme erilaisia ihmisiä, mutta suomalaiset poliitikot tulevat kyllä keskenään hyvin toimeen, vaikka väittelyissä mielipiteet esitettäisiin voimakkaastikin.
– Esimerkiksi Brysselissä aikoinaan huomasin sen, että kaikki me suomalaismepit tulimme keskenämme hyvin toimeen, toisin kuin muissa EU-maissa, joiden edustajat eivät edes tervehtineet toisiaan. Jos en ota voimakkaasti kantaa, niin sitten tulee kritiikkiä siitä, että Soini on hajuton, mauton ja väritön, kun pitäisi olla räväkkä, rohkea ja innokas, Soini huomautti.
Ei tasaverolle
Toinen yleisökysymys koski ansioverotulon alentamista. Soinin mukaan kenenkään paikallaolijan ansioverotuloa ei tarvitse alentaa, koska sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluu, että vahvemmat kantavat vastuun heikommistaan. Jostainhan ne verotulot on kerättävä.
– Sen sijaan 24 prosentin alv on kaikkien herrojen kiiltonahkakengissä sama kuin pienituloistenkin kengissä. Tasaveroa vastustan, 24 prosenttia on pienituloiselle liian paljon.
Yleisön joukossa joku halusi tietää myös, voisiko Suomea johtaa kuten yritystä ilman puoluepoliittista kinastelua. Kaikki puheenjohtajat olivat vahvasti samaa mieltä siitä, että se ei ole mahdollista.
– Me olemme poliittisten puolueiden puheenjohtajia, meidät valitsee puheenjohtajiksi puoluehallitus. Jos minä puhuisin kuten Paavo Arhinmäki, niin minähän saisin potkut – ja niin minun pitäisikin saada, Soini naurahti.
Loppuuko nöyryytys koskaan?
Anne Salminen on sisarensa kanssa jo pitkään yrittänyt saada apua yksin asuvalle 90-vuotiaalle rintamaveteraani-isälleen. Turhaan. Nyt isä on ensimmäistä kertaa elämässään todennut ymmärtävänsä ihmisiä, jotka tekevät itsemurhan.
Anne Salmisen vanha isä on ties kuinka monennen kaatumisen jälkeen toipunut pari viikkoa helsinkiläisessä Malmin sairaalassa. Nyt suunnitellaan hänen kotiuttamistaan.
Molemmat tyttäret vastustavat kotiuttamista. Isä on samaa mieltä, ettei hän pärjää enää yksin kotona. Kaatumisia on ollut kymmeniä, ja myös taannoinen syöpätuomio muutti isän mielen.
- Tähän asti isä on puhunut "toiveestaan", että seuraava kaatuminen olisi tarpeeksi kova, että veisi hengen. Keskiviikkona isä sanoi ensimmäistä kertaa elämässään ymmärtävänsä niitä, jotka tekevät itsemurhan, Anne Salminen kertoo.
- Meidän oma rintamaveteraanimme. Meidän isämme. Rukoilen päivittäin, että isän nöyryytys loppuisi.
Kaatui kauppamatkalla
Leskeksi viisi vuotta sitten jäänyt isä pärjäili kotona ensin hyvin. Siitä huolimatta, että hän oli jo vuosia potenut diabetesta, verenpainetautia, huimausta ja sydänoireita. Isä hoiti siivouksen, pyykinpesun ja ruoanlaiton täysin itsenäisesti samoin kuin kauppareissut omalla autollaan.
- Toissa syksynä hän kaatui kauppakeskuksen hississä sillä seurauksella, että kaksi nikamaa lannerangasta murtui. Kolmen kuukauden hoito- ja kuntoutusjakson jälkeen isä kotiutettiin kaksikerroksiseen rivitalokotiinsa rollaattorin turvin.
Isälle luvattiin Helsingin kaupungin kotihoidon käynnit kolmesti päivässä sekä turvaranneke.
- Kotihoito kävi kahdesti päivässä, mutta turvaranneketta hän ei saanut "suurista" tuloista johtuen. Isä saa kansaneläkettä, leskeneläkettä, rintamalisää ja työeläkettä yhteensä alle puolitoista tuhatta euroa kuukaudessa.
Apua saa nihkeästi
Anne Salminen oli kotiutusta edeltäneen hoito- ja kuntoutusjakson aikana yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin saadakseen apua isälleen. Joka paikassa keskustelu loppui siihen, kun kävi ilmi, ettei isä ole sotainvalidi. Mitään apua ei ollut tarjolla.
Veteraaniasianmiehenkin puhelinvastaajassa oli viestin lopussa tyly toteamus, että jos asia koskee seppelettä veteraanin haudalle, ota yhteyttä kukkakauppaan. Anne Salminen nieleskeli, että vielä ei oltu seppelevaiheessa. Onneksi.
- Isän liikkuminen kodin ulkopuolella loppui tuohon kaatumiseen. Kotona yläkerrassa hän selvisi. Minä ja sisareni hoidimme kauppa- ja pankkiasiat ja kävimme katsomassa.
- Kotihoito jatkoi käyntejään kahdesti päivässä, ja viime kesänä isä jopa pääsi heidän kanssaan ulkoilemaan kotipihalle muutaman kerran.
Toimintakyky meni
Syksyllä isä lähti taksilla Peijaksen sairaalaan urologin vastaanotolle syövän kontrollikäynnille. Aisoissa pitkään pysynyt eturauhassyöpä oli lähtenyt kesällä rajuun kasvuun, eikä sitä voida enää hoitaa.
- Ennen kuin isä oli päässyt lääkärin luo, hän oli kaatunut sairaalan aulassa ja lyönyt päänsä. Vasta jälkeenpäin kuulimme, että isä oli ollut tajuttomana ensiavussa tunnin verran, minkä jälkeen hänet oli siirretty Marian sairaalaan.
- Kukaan ei ottanut meihin tyttäriin yhteyttä, mutta onneksi löysimme isän lopulta Marian sairaalasta samana iltana. Tähän kaatumiseen ja saman viikon aikana tapahtuneisiin viiteen kaatumiseen loppui isän normaali vanhuksen elämä.
Kaatumisten myötä katosi lähimuisti, looginen ajattelukyky ja kiinnostus elämään. Kodin puhtaanapito ja järjestys jäivät. Ruoanlaittokyky ja innostus ruokaan katosi. Tyttäret kävivät monta kertaa viikossa ja tekivät ruokaa pakastimeen.
- Kolmannen vai oliko sen neljännen kaatumisen jälkeen isän pää sentään kuvattiin. Todettiin, että aivoissa on nestekierron häiriö, eikä sille voida tehdä mitään isän yleiskunnon ja iän vuoksi.
Elämää kypärä päässä?
Kun isä kuukauden kuluttua kotiutettiin sairaalasta, kotihoito lupasi taas käydä kolmesti päivässä.
Salminen ei muista kenen sosiaaliviraston virkailijan suusta kuuli, että kaatuileville vanhuksille voisi hankkia kypärän, joka suojaisi päätä heidän kaatuessaan. Samainen taho kertoi myös, että on olemassa ilmatäytteisiä housuja, jotka suojaisivat lonkkia vanhuksen kaatuessa.
- Tuskin meistä kukaan voi kuvitella, kuinka nöyryyttävää vapaaehtoisena nuorukaisena rintamalle lähteneelle veteraanille olisi elämä kypärä päässä, ilmatäytteiset housut jalassa, pissapussi rollaattorista roikkuen.
Pari viikkoa sitten isä oli taas kaatunut ja saanut paikalle apua itse kustantamansa turvapuhelimen avulla.
- Pari päivää tämän jälkeen hän oli kaatunut jälleen eikä päässyt ylös. Tällä kertaa hän ei osannut hälyttää apua ennen kuin sai minulta puhelimessa ohjeet painaa turvarannekkeen nappia. Apu tuli, ja isä vietiin Malmin sairaalaan.
Olotila masennuttaa
Omaisten pelko ja huoli on jatkuva. Ja suru.
- Isä ei onneksi pelkää. Omasta kyvyttömyydestään hän on kuitenkin hyvin masentunut.
Käydessään viime maanantaina taas katsomassa isäänsä sairaalassa Anne Salminen kysyi hoitajalta, onko lääkäri sanonut mitään palvelutal
HUOMIOITA NYKYPÄIVÄN SUOMESTA
Suomi tuomitaan ihmisoikeusloukkauksista selvästi useammin kuin muut Pohjoismaat yhteensä
http://eok.fi/eok/index.php?option=com_content&task=view&id=218&Itemid=64
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomelle-huomattavan-paljon-langettavia-tuomioita-ihmisoikeustuomioistuimesta/1934688
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa on leipäjonoja, ja joka ottaa vastaan säännöllisesti EU:n ruoka-apua
http://europa.eu/rapid/press-release_IP-12-1093_fi.htm
Leipäjonot kasvaneet räjähdysmäisesti, tilanne pahenee yhä
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305574735557
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011050813677644_uu.shtml
Useampi kuin joka kymmenes työntekijä pakotettu tekemään työtään palkatta elinkeinoelämän etujen nimissä
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2011/12/18/sunnuntaisuomalainen-ihmisia-aktivoidaan-tyottomiksi/201119293/12
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75929-allistyttavan-moni-suomalainen-tekee-tyota-palkatta-”ohhoh”
Suomessa Euroopan epätasa-arvoisin terveydenhuoltojärjestelmä
http://www.taloussanomat.fi/terveydenhuolto/2013/08/26/suomi-kasvattaa-terveista-lapsista-sairaita/201311511/12
http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/11/17/pienituloisten-sairastelu-kuriin-toimeentulo-kuntoon/201315954/139
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305546819258
Erityisesti pienituloisten ja työttömien käyttämän julkisen terveydenhoidon piiriin kuuluvia hoitoja tullaan jatkossa karsimaan rajusti (hallituksen keppihevosena EU-direktiivi, vaikka kyseinen direktiivi ei missään tapauksessa edellytä kustannusten nostamista tarpeen rinnalle)
http://yle.fi/uutiset/kalliita_hoitoja_aiotaan_karsia_julkisesta_terveydenhuollosta/6854933
Suomessa yhä kasvavat rikkaiden ja köyhien väliset elinikäerot jo suuremmat kuin missään Länsi-Euroopassa
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305546819258
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/264696/Rikkaan ja koyhan miehen elinian ero 125 vuotta
jne.jne...
Elinaikaennusteen käyttäminen eläkeikärajan nostamiseksi harhaanjohtavaa - Suomessa ainoastaan rikkaimpien elinajanodote kasvanut viimeisten 20 vuoden aikana
http://www.hs.fi/kotimaa/a1305546819258
http://www.hs.fi/politiikka/a1305555971046
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081317363529_uu.shtml
Suurituloiset saavat terveyspalveluita Suomessa huomattavasti helpommin ja nopeammin kuin pienituloiset - tilanne OECD-maiden synkin
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/264696/Rikkaan ja koyhan miehen elinian ero 125 vuotta
Suomalaisilla terveitä elinvuosia huomattavasti muita pohjoismaalaisia vähemmän
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomalaiset-pohjoismaiden-sairain-kansa-ruotsalaiset-terveimpia/1909442
Köyhyydessä elävien lasten määrä kolminkertaistunut vuoden 1993 verouudistuksen jälkeen - määrä Pohjoismaiden korkein
http://www.tyoelamapohjoismaissa.org/artikler/insikt-og-analyse/innsikt-og-analyse-2009/koeyhyys-kasvaa-pohjoismaissa
Lapsilisät leikataan pois kaikkein köyhimmiltä lapsiperheiltä
http://yle.fi/uutiset/lapsilisat_leikkaantuvat_kaikkein_koyhimmilta_lapsiperheilta/2306263
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/108556-suomi-antoi-10-€-vei-10-€-”tragikoomista”
Suomen sosiaalimenot ovat EU:n alakastia, selvästi muita Pohjoismaita jäljessä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturva#Suomen_sosiaaliturvan_tason_vertailua
Suomalaiset työntekijät maksavat joka vuosi yli sata miljoonaa euroa johtajien lisäeläkkeitä
http://www.hs.fi/talous/a1305553425960
Suomessa hallitusohjelma valmistellaan jo vuosi ennen seuraavia eduskuntavaaleja yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön ohjeistuksella, jonka lisäksi sen sisältöön vaikuttavat lähinnä eri elinkeinoelämän etujärjestöt
http://annakontula.blogspot.fi/2010/02/kuka-tata-maata-oikein-johtaa.html
http://yle.fi/uutiset/hallitus_maksoi_amerikkalaiskonsultille_15_000_euroa/1460424
http://www.image.fi/image-lehti/saatytalon-salaiset-kansiot
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/05/12/hs-myos-ministeriot-kuulevat-useimmin-elinkeinoelamaa/20136725/12
Ministeriö harkinnut jopa poikkeuslakiin turvautumista ajaakseen läpi yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiön toivomaa hyvinvointipalveluiden mittavaa alasajoa kuntauudistuksen muodossa
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ministerio-suunnitteli-vaalien-siirtamista-poikkeuslailla-kuntauudistuksen-vuoksi/
jne.jne...
ei tässä ole enää muuta järkevää vaihtoehtoa kun äänestää persuja?
persujen mollaajilta ei tule paljon kommentteja tämän totuuden edessä demarit ja vihervasemmisto ovat olleet hiljaa 90 luvulta lähtien tästä hyvinvointi suomen alas ajosta?
ei tule kommenttia ei sanokaa yksikin järkevä vaihtoehto persuille yksikin!!!