Abdulin tarina

Tiedättekö leikin, jossa pesäpallomaila hetetään ilmaan ja otetaan koppi sattumanvaraisesti, jatkaen loogista tarttumista käsillä, kunnes mailan pään peittävä viimeinen käsi on voittanut, niin tarina kertoo yhdestä kaverista, jonka kulli on niin iso, niin iso, että se oli liian iso. Kaverivoimalla kopitettiin sitä helkusti, eikä loppua näkynyt.

No, se oli painajaisuni.

Herään aina hiessä. En poltanut mitään, en juonut, mutta uni vaivaa. Katsoin vieressä nukkuvaa isokokoista vaimoa. Hän sopersi kuin karhu. Pussasin hanta. Hän sopersi jotakin vastaan. Käänsin hanta kyljelleen varovasti. Avasin kädellä pikkusen viidakon maisemia, jotta kokonaisena työntyisi sisälle, mutta tarina kertookin kaverisuhteista, eikä vaimosta.

Yritin nukkua. Ja nukahdin onneksi.

Helkutti, joskus saan siitä kullista vielä kiinni. Tom sitä vetää pidemmän korren.