lapsellinen 30nen mies. onko toivoa jäljellä?

Tollaset keskenkasvuset saisi kasvaa aikuseksi ....

Mikset itse pyyhi kahvitahroja? Mitä väliä keneltä se on tullut?! Jos näet sellaisen ja haluat se pois, niin otat sen pois!

Mies on varmaan totaalisen kyllästynyt komenteluusi, ja on ihan hermoraunio. Stressaantuneena ja nurkkaan ajettuna ihmisistä tulee tuollaisia ikäviä puolia esiin, mitä miehelläsi on tullut.

Mitä jos aloittaisit itsestäsi ja miettisit omaa käytöstäsi miestä kohtaan.

Ala ennemminkin antamaan positiivista palautetta, kuin moitteita. Haluat varmaan itsekin sellaista, etkä jatkuvaa komentelua!

Kyllä minusta jokanen saisi omat sotkunsa siivota. Eise niin voi mennä että kuljen hänen perässään siivoten jälkiä! Ottaen huomioon että siinä ohella minun tehtävä huolehtia lapsesta.koirasta ja muut pikku päivän työt. Ei ole paljoa pyydetty jos kahvi tahransa siivoisi itse,olen kyllä hyvin usein senkin hänen puolestaan tehnyt ...

Kuten aijemmassa kirjoitulsessani lukeekin PYYSIN häntä siivoamaan. ja voin kertoa että tämä on sellanen mies joka vetää herneen nenään pienmmästäkin asiasta. Viime yönäkin sain kuulla kunniani kun olin laittanut wcrullan väärinpäin. Omaa aikaakin hän kyllä saa tarpeeksi kun vaan itse kävisi vaikka kavereilla kylässä mutta nyhjöttää kotona .

Kyllä tässä on se mues joka sais miettiä kuinka minua kohtelee. Tuola se nukkuu nytkin kun itse olen jo 4kertaa viikon aikana noussut klo 5-6 aikaan aamulla lapsenkaa! Mutta auta armias jos käykin niin että syystä tai toisesta hänen on noustava jo ennen klo 10!!
Saan koko loppu päivän kuulla sellaset haukut ja valitukset...

Taidat olla itse samanlainen lapsenomainen kum ymmärrystä riittää? :D minusta tuo ei ole normaalia aiksen käytöstä.

Kylläpäs naiset on lapsellsia kun seurustelevat tuollaisten miesten kanssa. Otitko tuon miehen sen takia koska se oli komea.

Ei miehellä ole tarvetta korjata käytöstään niin pitkään kuin alistut tuollaista sietämään.Tee omalle elämällesi mitä haluat mutta lapsen ei pidä joutua tuollaista näkemään ja kuulemaan eli kumman valitset, elämisen miehen vai lapsen kanssa kaksin?

Onko miehesi töissä, oletteko kumpikaan työssä?
Jos ette, voi osa ongelmaa olla siinä seikassa. Kotikenttä muuttuu harmittavaksi miinakentäksi... syystä, että kumpikin kyllästyy toisen oloskeluun pitkän päivän aikana.

Miekkosen reaktiot kotipaineiden alla vaikuttavat lapsenomaisilta, mutta iän huomioon ottaen, siis nuori ihminen (30) vielä, niin ymmärrettävää silti.
Kotinne on yhteinen, reviirinne on yhteiset, joten säännötkin pitäisi jakaa yhteisesti. Kodin sääntöjä ei laadita vaimon toimesta, ei myöskään miehen toimesta, vaan yhteisesti neuvotellen.
Neuvottelutilannetta sääntöihin ei tule rakentaa silloin kun on riitaa, huutoa ja katkeria syytöksiä sekä mökötyksiä.
Kumpikaan ei ole sääntöjä laadittaessa pomo, vaan molemmat kunnioittavat toistensa erilaista katsantokantaa, vaikka kuinka suututtaisi.

Miehesi näyttää olevan nyt perinjuurin hukassa ja lähes paniikkimaisessa tilassa. Hän ei hallitse, on häviöllä, tarttuu epäolennaisuuksiin, ja riitanne sekä toistenne taitamaton kohtelu enteilee eroa.
Miten asiat olivat ennen lapsen syntymää, miten kun seurustelitte, ja tilanne on nyt tämä? Rakkaus on kadonnut.
Mies ei välttämättä koe kahvitilkan pyyhkimistä niin tärkeänä kuin nainen, jonka valtakuntaa koti pääosin koetaan olevan. Vaikka niin ei pitäisi olla.
Voin kyllä kertoa, että Margareeta tuskin sanoisi miehelle mitään kahvitilkasta pöydällä, vaan pyyhkäisisin ohimennen itse, mutta tietyt työjaot pääpiirteissään ovat soveltuen kummankin työhön ja vuorokausirytmiin.
Jos miehesi on aamu-uninen, hän voisi ottaa iltapäivän arkirutiinit haltuunsa tai tietyt osa-alueet kodin hoidosta...

... ja siihen tulokseen tullaan neuvottelemalla, listaamalla ja sopimuksia noudattamalla.
Mies voisi olla imuroija, kaupassa kävijä, ruoan laittaja vuoroviikoin, tai jokin vastaava rooli. Pieniin kahvitilkan pyyhkäisyihin ja murusteluun ym. ei kannata kiinnittää huomiota, kuka tekee. Se tekee joka ennättää.
Mutta suuret linjat, ne sovittuina.

Tilanne kohdallanne saattaa olla niin konfliktoitunut, että olette asettautuneet jo taistelurooleihin... nainen pomo-nalkuttajana, mies protesti-teininä, että noista rooleista alkaa olla erittäin vaikea päästä irti aikuismaiseen parisuhteeseen.

Lapselle hän on hyvä isä mutta ei oikein osaa minua arvostaa tarpeeksi. Säännöt luotiin yhdessä ennen kuin lapsi syntyi ja alkuun mieskin teki mukisematta oman osuuden vaan nyt on käynyt niin että minun olisi tehtävä suurinpiirtein kaikki. Mun pitää "varata" itelleni vapaa aamu jolloin voin nukkua vähän pidempään ja loppu päivän ukko sit yleensä mököttääkin kun häntä niin väsyttää! Mitähän siitä tulis jos mä tekisin samoja mökötys kohtauksia joka kerta ku oon noussu yöllä tai aamulla aikasin kaikki menis plörinäks. Olen passittanut pariks yöks kavereillekkin . Emme ole töissä

Olemme molemmat iltaihmisiä ja meidän luomissa säännöissä oli alynperin vuorottelu aamut.
eron partaalla ollaan oltu ennenkin. Olen ukolle sanonut etten enään kauan jaksa ja joulukuusta asti on hänen pitänyt omaa kämppää hommata jotta välillä saatas molemmat omaa aikaaenemmän. vaan eipä ole sitäkään saanut aikaseksi ,olen itse hänelle etsimässä kämppää etten vain suututa herraa "nalkutuksella" jos häntä muistutan kämpän etsimisessä...

Ruuan laittajaksi hänestä ei ole. Jos hän ruokaa tekisi olisi se aika yks toikkosta makaroni riisit tai ranskalaiset,en mitään ammatti kokin kykyjä vaadikkaan mutta itse en voi sairauteni takia syödä joka päivä esim ranskalaisia tai muuta rasvadia ruokia. Tuo kahvi tilkka juttu oli esimerkki siitä kuinka pienestä hän hermostuu ei niin että se minun maailmaa kaataisi mutta minusta huudon sijasta hän olisi voinut vaikka vastata nätimmin. Jos häntä siivoomaan pyytäis niin hommat menee usein aina huomiseen ja huomennakin on kuulemma hyvin aikaa vaikka illalla tehdä ja kappas vaan illala onkin jo liian myöhä...
Tiskivuorot onkin varmaan ainut mikä toiminut ...

Joku nimimerkki mies kysyikin tuola otinko miehen koska on hyvänäkönen? Ei ukkoni rumakaan ole mutta eipä mikään brat pittikään mutta minulle on kyllä kelvannut vaikka mikään modelboy olekkaan.