Kriittisen ajattelun merkitys tietoyhteiskunnassa

tiedemies-juppi

Lue oheinen uutinen ennen kun vastaat tähän ketjuun:
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1427511548717?ref=hs-top4-2
Halusin nostaa Helsingin Sanomien artikkelin puheenaiheeksi, koska se kertoo ihmisistä joiden elämä on luultavasti pilattu tieteen eduksi. Rokotusohjelman takia tuhannet ihmiset joutuvat luultavasti viettämään loppuelämänsä pyörätuolissa. Moni kai sanoisi että näiden ihmisten elämä on mennyt pilalle.
Haluan tässä täsmentää, että lähtökohtaisesti pidän tiedettä hyvänä asiana. Rokotusten avulla suuri osa entisistä lastentaudeista (sikotauti, tuhkarokko, yms.) on saatu länsimaista kitkettyä ja lapsikuolleisuus on vähentynyt rajusti. Tiede on myös mahdollistanut poikkeuksellisen korkean elintason, josta nykyiset länsimaat nauttivat tällä hetkellä. Lopuksi, tiede voi pelastaa koko ihmiskunnan tuholta, koska lähtö maapallolta on väistämätöntä jos emme halua palaa auringon mukana, kun se viimein laajenee punaiseksi jättiläiseksi.
Niinpä suuri joukko ihmisiä on omaksunut näkemyksen, jossa tiede nähdään ratkaisuna kaikkeen. Sen tuloksia uskotaan ilman kriittistä ajattelua ja tieteen yleisesti hyväksyttyjen tulosten kyseenalaistamisesta on tullut synti. Tämän näkee yleisesti tiedettä sivuavilla keskustelupalstoilla, joilla kyseenalaistajat leimataan helposti idiooteiksi. Mutta eikö kyseenalaistaminen ole juurikin yksi tieteen kulmakivistä? Koko länsimainen tiedehän pääsi kehittymään vasta kun kirkon ylläpitämät "totuudet" uskallettiin kyseenalaistaa. Kyseenalaistaminen on pohjimmiltaan kriittistä ajattelua, joka on elintärkeää oikean tiedon löytämisessä. Valitettavasti monet eivät kohdista kriittistä ajattelua omiin mielipiteisiinsä ja alkavat pitää niitä totuuksina, etenkin jos nykytiede tukee niitä jollain tavalla. Pitäisikin olla kriittinen sekä omia ajatuksia että ulkopuolelta tulevaa tietoa kohtaan. Siksi tieteen nostaminen uskonnon asemaan ei vaikuta kovin järkevältä toiminnalta. Edellä mainittu artikkeli rokoituksista osoittaa, että tiedekin voi tehdä virhearvioita, sillä ennen artikkelissa mainitun rokotteen käyttöönottoa oli varmasti tehty lukuisia tutkimuksia rokotuksen vaikutusten arvioimiseksi. Mitä monimutkaisempi tutkimusongelma on kyseessä, sitä suurempi on virheen todennäköisyys. Tämä korostuu etenkin ihmistä käsittelevissä tutkimuksissa, koska harva asia on yhtä monimutkainen kuin ihminen (biologia ja psykologia mukaanluettuna).
Tiedemiehillä ja tutkijoilla pitäisi aina olla vastuu mukana toiminnassaan, ettei vahinkoa pääse tapahtumaan. Siksi tutkimustulokset pitäisi aina tarkistaa kahteen kertaan ja niitä pitäisi tarkastella kriittisesti vielä julkaisemisen jälkeenkin. Itse asiassa koko nykyisen vertaisarvioidun julkaisemisen idea on tutkimustulosten luotettavuuden takaamisessa. Silti arviointiprosessista pääsee vuosittain läpi iso läjä huonoa tutkimustietoa. Tiedon lukijalle jää siis vastuu arvioida sekä lukemansa lehden luotettavuustasoa että sitä tutkijaa jonka tutkimustuloksesta on kyse. Oman kriittisen ajattelun merkitystä ei pidä ikinä väheksyä, eikä mitään tutkimustuloksia pidä uskoa sokeasti. Tiede ei ole uskonto, eikä Jumala. Toisin kuin Jumalalla, tieteellä on rajat, joita se ei voi saavuttaa (esimerkiksi kaikkivoipuutta tiede ei tule saavuttamaan). Oletettavasti jonkinlaiset luonnonlait rajoittavat myös sitä mitä tieteellä voidaan saada aikaan.

1

57

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • hmhmhm

      Kyllä, eikai nykyinen tiede väitäkkään, että tieto olisi 100% varmaa ja oikeaa.

      Tiede on jatkuvasti etenevä prosessi, joka tuskin koskaan tulee valmiiksi. Tieteen kehittämä tieto on kuitenkin monin mittarein arvioituna, parasta tietoa, mitä sillä hetkellä on käytettävissä.

      Tieteessä yleensä ensin esitetään hyvin valistunut arvaus/hypoteesi/teoria aiheesta. Sitten tälle tätä teoriaa pyritään testaamaan kokeilla. Kokeet täytyy tehdä ja dokumentoida niin tarkasti, että kuka vain voi ne toistaa ja näin vahvistaa tulokset oikeiksi tai vääriksi. Kokeiden pohjalta sitten voidaan korjata taas teoriaa tai mahdollisesti hylätä teoria joka osoittautuu kokonaan mahdottomaksi.

      Jokin teoria on käytännössä niin kauan oikeana ja toimivana pidetty, kun mikään koe ei osoita, että se olikin väärin.

      Tieteen tietoa pitää kyseenalaistaa kyllä, se on tärkeä osa prosessia. Mutta teoria pitää kai olla sellainen, että se on käytännössä kokeilla todistettavissa. Asia ei voi olla sellainen, että "näin se vaan on, mutta sitä ei voi todistaa."

      Näin minun ymmärryksen mukaan asia menee, mutta en ole asiantuntija. :)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      74
      3310
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      2862
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      24
      2699
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2638
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      21
      2524
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2355
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1823
    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1767
    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      37
      1640
    10. Dear mies,

      Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
      Ikävä
      18
      1486
    Aihe