ei saanu kemi Keminmaasta maksumiestä veloilleen!

tyytyväinen

Onnea Keminmaalle ja sen viisaille päättäjille!

69

161

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Politica

      Onnea erityisesti niille viisaille neuvottelijoille, jotka äänestivät itse neuvottelemaansa sopimusesitystä vastaan

      • adsas

        Huikeat säästöt luvassa Simon ja Kemin synergian johdosta :D BUAH BUAH BUAH!!!


      • ahhahahahhah
        adsas kirjoitti:

        Huikeat säästöt luvassa Simon ja Kemin synergian johdosta :D BUAH BUAH BUAH!!!

        Keminmaa sen sijaan porskuttaa flyygelin myynnillä!!


      • Nolotreppanat

        Jos Keminmaan neuvottelijat olisivat suorselkäisiä suomalaisia, he olisivat jättäneet yhdistymissopimukseen eriävän mielipiteen. Nyt he toimivat kaikusta noloimmalla tavalla. Äänestivät omaa neuvottelutulostaan vastaan.


      • tarkennus

        Neljästä neuvottelijasta 3 äänesti vastaan ja yksi puolesta.


    • Politica

      Aiemmin omaa esitystään ovat vastustaneet vain sdp ja kok hallituksessa, nyt kepu Keminmaassa

      • juueitulluäänestettyä

        Tietääkseni Muoniossa on valtuuston jäsen äänestäny omaa esitystään vastaan joskus männävuosina. Mukavahan son että näin edistyksellistä politiikkaa tehään muuallaki =)


    • Politica

      Kemi ja Simo eivät yhdisty, Kemi ei tarvitse simoa

      • dgszgf

        tarvii ne Simon pörssin


      • olli_oblogaatio

        Simon pörssi? Onko se verrattavissa Helsingin pörssiin? Helsingissä on HEX-indeksi. Onko Simossa sitten SEX-indeksi.


      • Jeppejeejee
        dgszgf kirjoitti:

        tarvii ne Simon pörssin

        Simon pörssi on kanissa.


      • 9208
        olli_oblogaatio kirjoitti:

        Simon pörssi? Onko se verrattavissa Helsingin pörssiin? Helsingissä on HEX-indeksi. Onko Simossa sitten SEX-indeksi.

        Sinon pörssi on Six-Simo.


      • järjestys

        Kemiin ei ainakaan enää Keminmaalaisia työhön.


      • kuubalaine
        järjestys kirjoitti:

        Kemiin ei ainakaan enää Keminmaalaisia työhön.

        Jonkun kai se pitää käydä teilläkin työt tekemässä, jos ei itellä onnistu....


    • Politic

      Simon pörssi tyhjä

      • sdvfdas

        On siellä joku nähnyt setelin.


    • Jdjfkkdkdkkd

      PER-SUT VAS-TUS-TAA KUN-TA LII-TOK-SI-A

    • Sillisallaatti

      Olipa politikointipäätös. Siellä oli takana Tornion kepulaiset mahtimiehet, jotka nöyryyttivät keminmaalaisia kepuja, onhan osa keminmaan kepuista töissäkin Torniossa.

      Palvelujen alasajo? MItä palveluja on kuntakeskuksen ulkopuolella? Muistakaa lisäksi että kunnan päätösvallasta katoaa 70% euroista uudelle SOTE-yhtymälle, joka järjestää vanhusten palvelut, terveydenhuollon jne jne.

      Edelleenkin, mitä palveluja kunnalle jää kuntakeskuksen ulkopuolelle? Taitaa suurin kivi kengässä olla poliitikon oman vallan kaventuminen. Kuntalaiselle liittymisellä ei ole mitään vaikutusta. EI ole sivukylillä enää liiemmälti kirjastoja tai kouluja, joiden puolesta pitää pelätä. Kansalaisopisto on jo Kivalon alla. Kepulaisten oman tärkeilyn mahdollisuus kapenee, liittymispäätöksellä ei olisi ollut mitään muuta vaikutusta.

      • kemiläine

        Keminmaalainen takinkääntö. Ehkä parempi näin, siellähän on tunnetusti riitaisinta päätöksentekoa koko alueella. Olisivat vielä tuoneet sen kulttuurin uuteen kuntaan.


    • oulunkaari

      samat veroprosentithan noissa kummassakin ollut aina..eli mitä velkoja sinäkin olet maksamassa, daiju!
      simon ja kemin isot merialueet vain kasvaa..älkää sitte maakrapu keminmaalaiset tulko kalasteleen ilman lupaa !!!

      • riistanvartija

        Liekkö nuo merialueen kemin ja Simon hallussa, valtio myy luvat ja kemiläinen ei edelleenkään saa vapaasti metsästää valtionmailla.


      • oulunkaari

        no, esim. martimoaapa 99% simon puolella...että revi siitä, heh


    • Kemiryhtiliike

      Minusta tämä kuntaliitosasia on tällä erää loppuun käsitelty. Kukin kunta jatkaa omillaan miten parhaansa taitaa. Kemi aloittaa ryhtiliikkeen, jossa kaikki muille kunnille suoraan tai välillisesti annettu tuki loppuu. Sekä Lappian että sairaanhoitopiirin tulevaisuus nyt erittäin epävarmalla pohjalla. Teatterin,musiikkiopetuksen, uimahallin sekä muiden kulttuuri- ja liikuntapaikkojen maksut ja taksat määräytyvät jatkossa asuinpaikan mukaan. Ulkopaikkakuntalaiset maksavat todelliset kustannukset. Kaupunki joutuu vähentämään henkilöstöään, vähennykset kohdistuvat ensisijaisesti ulkopaikkakuntalaisiin. Kemiläiset keskittävät ostoksensa kemiläisiin yrityksiin. Alkaa todellinen KEMI ryhtiliike, jolla Kemi saadaan nousuun

      • Alkakoottöihin

        Siinä on Kemille riittävästi ryhtiliikettä kun päättäjät alkavat katsoa tosiasioita silmiin ja hylkäävät matkailu,kulttuuri,pakolaishömpötykset ja ryhtyvät ajamaan Kaikkien Kemiläisten etua. Taloudellinen tilanne korjaantuisi siedettäväksi muutamassa vuodessa.


      • ohikulkija2

        Ainoa tarvittava asia Kemissä muille kunnille on ohitustie joka on tärkeä pitää kunnossa nopean ohituksen vuoksi. Länskä on kuntainliiton, lappia on kuntainliiton, valtion virastot eivät ole kemiläinen, ainoat työpaikat jotka ovat kemin ovat kaupungin työntekijät joita on suhteettoman paljon.


      • Kemiryhtiliike

        Oivalsit oikein, ovat kuntainliiton, mitkä kunnat ovatkaan osakkaina?


      • Kemiläinen52

        Kemin jaupungin työntekijöistä suhteettoman moni ei asu Kemissä


      • Oikeintekivätkö

        Siksipä Keminmaa äänestikin vastaan. Ja menneinä vuosina Kemistä muutti hyviä veronmaksajia Keminmaahan Kemin huonon tonttipolitiikan takia. Entiset kemiläiset eivät halua takaisin Kemin velkavankkureita vetämään. Ovat järkeviä ihmisiä.


      • afff

        Täytyy sanoa jotta oot umpimielinen kommunisti :D


      • Ahhahhahhaha
        ohikulkija2 kirjoitti:

        Ainoa tarvittava asia Kemissä muille kunnille on ohitustie joka on tärkeä pitää kunnossa nopean ohituksen vuoksi. Länskä on kuntainliiton, lappia on kuntainliiton, valtion virastot eivät ole kemiläinen, ainoat työpaikat jotka ovat kemin ovat kaupungin työntekijät joita on suhteettoman paljon.

        Ei oo tainnut oikein äidinkielen tunnit maistua?


    • Eisenttiäkään

      Keminmaan virkamiehille oli tulossa palkkojen harmonisoinnin kautta 5 -8 % palkankorotus

    • Politica

      Kansanäänestystä ei Keminmaassa kannata järjestää. En usko Kemin olevan enää kiinnostunut yhteistyöstä Keminmaan kepuleitten kanssa. Vaikka kansanäänestys olisikin sitten joskus liitokselle myönteinen, ei Kemin ole syytä siihen vaalitulokseen tyytyä. On odotettava että nämä valtuutetut, joilla useilla on takanaan loistava tulevaisuus ( kaukana takanaan) , eläköityvät.

    • Iejärjenhäivää

      Keminmaa tulee näivettymään ihan samalla tavalla kuin Simokin. Tosin Kemi ei tule pelastumaan näivettymiseltä. Kemin keskustan alueella on paljon tyhjiä liikehuoneistoja. Se on merkki, ettei sitä ostovoimaa enää ole. Kuntaliitos olisi tuonut toteutuessaan himen virkeyttä Koko liitosalueelle. Harmi vain, että pikku poliitikot, Kuten Berg ja Valta eivät ymmärtäneet tätä. Olisivat äänestäneet oikein. Näin ei toimita Keminmaan parhaaksi itsenäisesti ....

      • 45444

        Lainaus edeltä: "Kuntaliitos olisi tuonut toteutuessaan himen virkeyttä Koko liitosalueelle. " - voiko kertoa mihin ihmeeseen perustuu tuollainen kuvitelma ? - siis aivan konkreettisesti.


    • Olimopotulihiki

      Kemin pitäisi kattaa lumilinnan tappiot, n.2.000.000 €, Simon verotulot vain 1.500.000 €, mistähän pieraisevat puuttuvan osan.

    • varma2

      Yksi ahkera kokoustaja ei uskaltanut tulla edes äänetämään vaan laittoi varamiehen asialle. Mutta kanta tuli onneksi selväksi vaikka itse loisti poissaolollaan. Ei enään ääniä saa.

      • Seseon

        On varmaan sama jonka yritysrypäs on laajentunut Kemiin.Aivan sen takia kun Kemissä on puoli-ilmaiset tilat ja "materiaalia " toiminnan pyörittämiseen on riittävästi.


    • Näinonnännit

      No kohta saapi. Valtio konttauttaa nyt kunnat oikein kunnolla ja niinpä yhtäkkiä kaikki haluavatkin liittyä yhdeksi kunnaksi. Nyt ei auta enää itku markkinoilla. Luulenpa, että tuossa vaiheessa Keminmaan kunnan lompsastaki on kaivettu jokainen pölyhiukkanenki. Pakkoliitos tulee.

    • kemi47

      Toivottavasti Kemi ja Simo yhdistyvät. Kumpikaan ei pärjää yksin. Eikä edes Keminmaa. Mut se oli heidän valinta.

    • missä-säästöt

      En ymmärrä mistä niitä säästöjä tästä kuntaliitoksesta tulisi. Kaikilla on virastot, joissa kuluja. Toimitilaa siis paljon. Päälliköitä, johtajia ja heille maksetaan palkat monta vuotta. Liekö heille mitään tehtävää, palkka kuitenkin juoksee. Suorittava porras tekee duunia heistä tuskin tulee "ylimääräisiä" kustannuksia niinkään. Nämä "neuvottelijat", jotka ovat sorvanneet tätä kuntaliitosta monta vuotta hyvällä palkalla, hehän tästä ovat hyötyneet ja näkyy sitten heidän kukkarossaan.

    • Sujoa-aikako

      Muuten ..tuo 5 vuoden suoja-aika ei tarkoita, että viranhaltija jatkaa samassa virassa kuin ennen. Onhan hänellä tunkintoja ja monella tosiaan useampi pätevyys erillaiseen työhön kunnassa. Tarjotaan hänen ammatia vastaavaa työtä, vaikka hieman pienepi palkkaista työtä .... Mikä pakko se on tehä samaa työtä kuin ennen. On sitä muuallakin uudelleen sijoitettu ammattipätevyyden omaavaa ihmistä niinhin tehtäviin joihin pystyy jo koulutuksen mukaan. Voihan esim. johtava sairaanhoitaja tehdä sairaanhoitajan perustehtävää. Muitakin esimerkkejä löytyy jos haluaa hakea.

    • Ekaerkki

      ei tullut Keminmaasta Kemin kynnysmattoa. Kemi ei ole tehnyt yhtään merkittävää sanerausliiketta taloutensa parantamiseksi. Keminmaa kaksi. Luulitko kemiläisen että sanerausliikkeeksi riittää simon ja Keminmaan liittäminen Kemiin? Hyvä Keminmaa!
      T.erkki

      • Pohjan_tähteet

        Flyygelin melkein-myynti oli yksi, mikäs se toinen mahtaa olla?


    • Tokaerkki

      Keminmaa teki kaksi merkittävää liikettä. Jätti Kemille laskun maksamatta ja myi flyygelin! Oliko muita merkittäviä, Valtion maksamaa avustusta ei voi keminmaalaisten ansioksi laskea

    • persutpuhuumitäsattuu

      Mielenkiintosta oli kattoa eri kuntien valtuustojen kokousten kulku netistä. Nämä pitäs aina tulla suorana. Erityisesti keminmaassa eräs eläkeläinen (?) jäi mielee, koska puhu lähes samalla kiihkolla kuin Aatu aikanaan, juutalaisen tilalla oli kemiläinen. Ei sentään kansallissosialisti vaan pelkkä kunnallissosialisti

    • Jep.jep

      Keminmaalaiset käyvät töissä Kemissä, maksavat verot Keminmaahan ja itkevät jälkikäteen. Ei muuta kuin muutetaan että verot maksetaan sinne missä käydään töissä. Voisi tulla Keminmaalle ikävä kuntaliitosta.

    • jotain-rotia

      Käyhän Kemiläisiäkin Torniossa mm Outokummulla töissä, että miten se "suu pannaan" sen suhteen? Kaikki Keminmaalaiset eivät suinkaan ole Kemissä työssä käydessään Kemin kaupungin palkkalistoilla vaan esim valtion, yksityisten liikkeiden jne. Maksetaan myös palveluista kuten uimahalli ja teatteri niitä käyttäessämme Kivalo-opistollekin maksettu kurssi meni Kemin kaupungin tilille. Nousi myös kurssimaksut, että silleen.

      • idjåaosldjgalskdjg

        Mitä sinä alat torniota tähän keskusteluun mukaan viemään. Ei tornio mitenkään liity otsikon alle eikä torniota kukaan halua mukaan kuntaliitokseen.


      • reservaatissa

        Torniolla 2 kansanedustajaa, Keminmaasta 1, kemillä ei edelleenkään yhtään eikä tule.


      • Kekdlflfnnfn
        reservaatissa kirjoitti:

        Torniolla 2 kansanedustajaa, Keminmaasta 1, kemillä ei edelleenkään yhtään eikä tule.

        Patehan pysyy Brysselissä niin Keminmaassakin on sitten nolla. Mitä sitten?


      • reservaatissa

        Hyvä mies Kärnä enontekiotä tilalle, kyllä Mikko Paavin paikan täyttää helposti.


      • kemingrad
        idjåaosldjgalskdjg kirjoitti:

        Mitä sinä alat torniota tähän keskusteluun mukaan viemään. Ei tornio mitenkään liity otsikon alle eikä torniota kukaan halua mukaan kuntaliitokseen.

        No jos tornio huolis keminmaan, niin tulis heti yksimielinen myönteinen päätös.

        Jotenkin näistä kemiläisten kommenteista tulee mieleen venäjän touhut, haluavat eristäytyä ja potkia ulkopaikkakuntalaiset pois. Rakentakaa nyt rajavalvonta kunnan rajalle, ettei vaan kukaan ulkopaikkakuntalainen eksy teidän onnelaan.


      • jotain-rotia
        idjåaosldjgalskdjg kirjoitti:

        Mitä sinä alat torniota tähän keskusteluun mukaan viemään. Ei tornio mitenkään liity otsikon alle eikä torniota kukaan halua mukaan kuntaliitokseen.

        Niin kun kemiläiset tuntuvat itse "työllistyvän" omassa kaupungissa kaikki ja haukutte keminmaalaisia ja simolaisia, että viemme työmarkat omiin kuntiin. Siksi muistutus, että kulkevat ne kemiläiset Torniossa ja jopa Oulussakin töissä. Kemissä on ollut kaupungin palveluksessa tosi paljon porukkaa ainakin takavuosina. Joten älähän pillastu..


      • iloinenveronmaksaja

        Kyllä ne kemiläisetkin maksaa palveluista. Kysymyshän on siitä, että ne palvelut on pitänyt ensin rakentaa ja nyt myös pitää yllä ja sen tekee Kemi yksin. Ilmankos pitäis kaikki saada sinunkin, köyhä?


      • veronimyösmaksanut
        iloinenveronmaksaja kirjoitti:

        Kyllä ne kemiläisetkin maksaa palveluista. Kysymyshän on siitä, että ne palvelut on pitänyt ensin rakentaa ja nyt myös pitää yllä ja sen tekee Kemi yksin. Ilmankos pitäis kaikki saada sinunkin, köyhä?

        Ja pitäisikö "maalaisten" maksaa sitten enemmän niistä palveluista? Kemikin on saanut valtionavut niihin hankkeisiin aikoinaan. Nyt on sitten valtava määrä näitä muualta tulleita, joihin alkaa uppoamaan kaupungin rahaa, kun valtion "optiot" on jo kohta käytetty. Tarvitaan siis lisää niitä maksajia.


      • äitityttöhallitsee

        Kemi ei aikanaan -60-70 luvulla myynyt tontteja yksityisyrittäjille, mm. autoliikkeet ja monet muut oman firman perustaneet menivät yrittäjäystävälliseen Keminmaahan.
        Kemi oli punainen kaupunki,yksityisyrittäjiä ei hyvällä katsottu, yrittäjäksi halunnut katsottiin riistäjäksi.
        Nyt kun "punaisuus" on vähän hiipunut, naapurikunnatkin kelpaavat "hyväveli verkoston" tekemiä velkoja maksamaan.
        Vieläkin on Kemissä äiti-tyttö ja tutun tuttu vallankahvassa, ei hyvältä näytä.


      • yhtkunnanloiseläjä
        veronimyösmaksanut kirjoitti:

        Ja pitäisikö "maalaisten" maksaa sitten enemmän niistä palveluista? Kemikin on saanut valtionavut niihin hankkeisiin aikoinaan. Nyt on sitten valtava määrä näitä muualta tulleita, joihin alkaa uppoamaan kaupungin rahaa, kun valtion "optiot" on jo kohta käytetty. Tarvitaan siis lisää niitä maksajia.

        Älä jaksa Jyrki. Pitäisi tietenkin sellaisten maksaa enemmän olivat maalta tai kaupungista, elleivät osallistu käyttökustannuksiinkin. Kaikki sen peruslipun hinnan kykenevät maksamaan, kulut jää Kemille...


      • veronimyösmaksanut
        yhtkunnanloiseläjä kirjoitti:

        Älä jaksa Jyrki. Pitäisi tietenkin sellaisten maksaa enemmän olivat maalta tai kaupungista, elleivät osallistu käyttökustannuksiinkin. Kaikki sen peruslipun hinnan kykenevät maksamaan, kulut jää Kemille...

        En todellakaan ole mikään Jyrki. Olen ihan nainen ja aviossa miehen kanssa. Keminmaalaisena eläkeläisenä voin sanoa, että mm kansalaisopiston maksut nousivat hurjasti, kun mentiin yhteen Kemi kanssa. Käyttökorvauksilla maksetaan yleensä ne kulut! Rakentamiseen on saatu varmaan aikanaan valtionavut. No, kyllä minulle passaa voin käydä uimahallissa vaikka Torniossa (käyn yleensä aika harvoin uimassa), teatteri on Roissa ja Oulussakin. Olen asunut elämästäni Kemissä yli 10 v ja maksanut sinnekin myös veroja. Hyödyntänyt kemiläisiä liikkeitä ostamalla heidän tuotteitaan. No, siitäkin voi vähentää nyt käyntejä.


      • jyrkijyrkiälätyrki
        veronimyösmaksanut kirjoitti:

        En todellakaan ole mikään Jyrki. Olen ihan nainen ja aviossa miehen kanssa. Keminmaalaisena eläkeläisenä voin sanoa, että mm kansalaisopiston maksut nousivat hurjasti, kun mentiin yhteen Kemi kanssa. Käyttökorvauksilla maksetaan yleensä ne kulut! Rakentamiseen on saatu varmaan aikanaan valtionavut. No, kyllä minulle passaa voin käydä uimahallissa vaikka Torniossa (käyn yleensä aika harvoin uimassa), teatteri on Roissa ja Oulussakin. Olen asunut elämästäni Kemissä yli 10 v ja maksanut sinnekin myös veroja. Hyödyntänyt kemiläisiä liikkeitä ostamalla heidän tuotteitaan. No, siitäkin voi vähentää nyt käyntejä.

        Höpö höpö ne mitään hurjasti nousseet, joitakin euroja. Pakkaa aina matkan varrella unohtumaan se totuus. Muutamasta eurostakin tulee "hurja nousu". No, onhan se köyhälle kova sana sekin.

        Mutta hei, meillä kemiläisillä vastaavasti kurssimaksut laskivat, joten tasoissa ollaan. Vai olisitko halunnut suoraan Kemin työväenopiston aikaiset hinnat? Sitäkö Sinä olisit halunnut? Eikös nyt kuitenkin ollut hyvä, kun nousivat teiltäkin vain vähän?

        Nähtävissä on, että tässä SUomen konkurssissa tullaan maksamaan tulevaisuudessa vielä paljonkin enemmän, mikäli nyt edes kansalaisopistot saavat enää edes jatkaa. Nehän eivät oile lakisääteistä kunnan toimintaa. Ne voidaan lopettaa kyllä ihan vaikka ensi vuonna. Näin olen käsittänyt.


      • kaupppiasKemistä
        veronimyösmaksanut kirjoitti:

        En todellakaan ole mikään Jyrki. Olen ihan nainen ja aviossa miehen kanssa. Keminmaalaisena eläkeläisenä voin sanoa, että mm kansalaisopiston maksut nousivat hurjasti, kun mentiin yhteen Kemi kanssa. Käyttökorvauksilla maksetaan yleensä ne kulut! Rakentamiseen on saatu varmaan aikanaan valtionavut. No, kyllä minulle passaa voin käydä uimahallissa vaikka Torniossa (käyn yleensä aika harvoin uimassa), teatteri on Roissa ja Oulussakin. Olen asunut elämästäni Kemissä yli 10 v ja maksanut sinnekin myös veroja. Hyödyntänyt kemiläisiä liikkeitä ostamalla heidän tuotteitaan. No, siitäkin voi vähentää nyt käyntejä.

        Voi voi. Nyt ihan hylkäät alueen palvelut, koska olet saanut hernekasvit palkoja haisteluelimeesi. Tiedätkös, samassa veneessä tassä ollaan ja kantamalla ne eläkeläisroposesi muualle kiihdytät vain aluetta vääjäämättä odottavaa alasajoa. Sen saivat keminmaalaiset päättäjäänkyrät aikaiseksi ihan omin voimin. Että silleen.


      • Keminmaajussi

        Mitä ne on nämä kovasti hehkutetut Kemin palvelut, joihin ei keminmaalaisia enään huolita. Uimahalli ja teatteri, voi kauhia, miten me nyt pärjätään. Uikaa ja katelkaa niitä samoja naamoja siellä teatterissa ihan keskenänne, ei tule ikävä.


      • kannanottotämäkin
        kaupppiasKemistä kirjoitti:

        Voi voi. Nyt ihan hylkäät alueen palvelut, koska olet saanut hernekasvit palkoja haisteluelimeesi. Tiedätkös, samassa veneessä tassä ollaan ja kantamalla ne eläkeläisroposesi muualle kiihdytät vain aluetta vääjäämättä odottavaa alasajoa. Sen saivat keminmaalaiset päättäjäänkyrät aikaiseksi ihan omin voimin. Että silleen.

        No, kuule ei ne "köyhän" eläkelaisen ostot enää kartuta niitä liikkeitä kovinkaan paljon. Halpa-Hallissa, Keminmaa on hyvää valikoimaa vaatteille, ennen työssä ollessa Kemissä tuli käytyä ostoksilla paikallisissa liikkeissä. Onhan teillä lumilinna ja suuri määrä muualta tulleita, joihin keminmaalaistenkin rahat uppoaisivat ja pääsisimme maksumiehiksi. Taidatte olla katkeria.


    • 13.4.2015

      Mielenkiintoinen keskustelu.
      Käydään keskustelua Kemissä työssäkäyvistä ulkopaikkakuntalaista mm. keminmaalaisista.
      Kemiläiset vain unohtavat kertoa muutaman tosiasian useiden työpaikoista!
      Kemissä on lukuisia kuntayhtymien ja vastaavien toimipisteitä kuten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka osakaskuntina ovat Kemin lisäksi Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Muita kuntayhtymiä tms. ovat mm. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Lapin liitto / Pelastuslaitos, Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), Perämeren Jätehuolto oy, Perämeren Jäähalli oy, Kemin Digipolis oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Meri-Lapin Vesi oy. Sitten on vielä näitä muita yhteisiä toimintoja kuten Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta, Vapaan sivistystyön jaosto / Kivalo Opisto, Meri-Lapin ympäristölautakunta ja Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto. Valtion virastoja laitoksia joita on sijoitettu Kemiin ja jotka tuottavat palveluita laajalle maakuntaan ovat mm. Lapin poliisilaitos, Kemin merivartioasema, Pohjoinen tullipiiri, Lapin syyttäjänvirasto Kemi, Kemi-Tornion käräjäoikeus, Länsi-Pohjan ulosottovirasto, Kela, Kemin TE-toimisto ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI).
      Miksi vain Kemin pitäisi saada sijaintinsa perusteella näiden työntekijöiden verotulot?

    • 13.4.2015

      OTE Keminmaan kunnanhallituksen 30.3.2015 esityslistan
      146 § KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS KEMIN, KEMINMAAN JA SIMON KUNTAJAON MUUTTAMISESTA
      Kunnanjohtaja Mauri Posion esittelytekstistä:

      Arvio kuntaliitosehdotuksesta ja sen vaikutuksista

      Kuntajakoselvittäjien ehdotuksen keskeinen peruste kolmen kunnan liitokselle on, että liitoksella on synnytettävissä uusi kunta, joka on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista sekä kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä kestävän kehityksen edellyttämään maankäyttöön. Edelleen kuntajakoselvittäjät esittävät, että uusi perustettava kunta selviää taloutensa haasteista sekä edellytyksistä tuottaa ja järjestää palvelut yksittäisiä kuntia paremmin.

      Kuten jo edellä on esitetty, kuntajakoselvityksessä esitetyt laskelmat ja selvityksen lisäksi selvitystyön yhteydessä FCG Oy:n laatimat arviot liitoskuntien ja niiden pohjalta muodostettavan uuden kunnan taloudesta osoittavat, tulee uuden kunnan taloudellinen kantokyky olemaan heikko. Uudella kunnalla tulee olemaan merkittävä toiminnan ja palvelujen saneerauspakko, jos uuden kunnan talous halutaan tasapainottaa. Tämä saneerauspakon seurauksena uuden kunnan järjestämiä palveluja, niiden saatavuutta sekä laatua joudutaan merkittävästi karsimaan. Uuden kunnan palvelujen karsinta tulee todennäköisimmin kohdentumaan Keminmaan ja Simon kuntien alueelle, joilla olevia palveluja tullaan keskittämään Kemin kaupungin alueelle. Siten kuntaliitos ei tule parantamaan tai turvaamaan Keminmaan ja Simon kuntien asukkaiden palveluja.

      Keminmaan kunta on hyväksynyt syksyllä 2014 oman talouden ja toiminnan sopeuttamisohjelman vuosille 2015 - 2017. Ohjelmassa on esitetty konkreettiset keinot talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Keminmaan kunnan vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan positiivinen ja kunnan taseessa olevan ylijäämän suuruus tulee olemaan n. 3,5 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä Keminmaan kunnan talouden sopeuttamisohjelman perusteella on nähtävissä, että kunnan taseessa tulee säilymään ylijäämää koko taloussuunnitelmakaudella 2015 - 2017. Näin ollen Keminmaan kunnalla tulee olemaan itsenäisenä kuntana paremmat edellytykset järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut kuin osana uutta kuntaa.

      Kuntajakoselvityksessä ei ole esitetty miten kuntaliitos tehostaisi liitoskuntien elinkeinopolitiikkaa tai kuntien maankäyttöä. Liitoskunnilla on runsaasti vapaita kaavoitettuja teollisuus- ja asuintontteja. Kuntien asuntotarjonnassa on ylitarjontaa, eikä kunnilla ole tarvetta kuntaliitoksella lisätä asunto- tai teolliseen rakentamiseen osoitettavaa tonttivarantoa. Kunnat ovat osallisia yhteisessä elinkeino- ja kehittämisyhtiössä (Digipolis Oy), joten kunnilla on jo olemassa mahdollisuus ja keinot seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen.

      Kuntien neuvottelema yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta uuden kunnan perustamisesta lukien. Yhdistymissopimuksen Keminmaan ja Simon kuntalaisten lähipalvelujen toteuttamisperiaatteet ovat siten muutettavissa pian uuden kunnan toiminnan käynnistyttää eikä yhdistymissopimus turvaa kuntalaisten palvelujen säilymistä. Yhdistymissopimuksen aluejohtokuntien roolina on toimia lausunnonantajana uuden kunnan hallintoelimien päätöksille. Aluejohtokunnilla ei ole itsenäistä ratkaisu- tai budjettivaltaa. Näin ollen aluejohtokuntarakenne ei myöskään turvaa Keminmaan ja Simon kuntien asukkaiden lähipalveluja eikä niiden saatavuutta uudessa kunnassa.

      Keminmaan kuntalaisten asumismenojen voidaan ennakoida kasvavan mahdollisen kuntaliitoksen johdosta. Kuntien omistamien energia- ja vesiyhtiöiden asiakkailtaan perimät taksat ovat Keminmaassa edullisemmat kuin muissa liitoskunnissa. Samoin myös Keminmaan kunnan perimä asuinkiinteistöjen kiinteistövero on alhaisempi muihin liitoskuntiin verrattuna. Mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena uuden kunnan kiinteistöveron taso määräytynee korkeimman verokannan mukaisesti, koska uuden kunnan talouden perusta on heikko. Samasta syystä johtuen myös kuntien perimät taksat ja kuntaomisteisten yhtiöiden taksat tullaan todennäköisesti harmonisoimaan siirtymäkauden jälkeen Keminmaan taksoja korkeammalle tasolle.

      Kaiken edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että kuntajakoselvittäjien kuntaliitosehdotuksella ei saavuteta niitä tavoitteita, joita kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet. Kuntaliitos vaarantaa merkittävällä tavalla Keminmaan kuntalaisten palvelujen saatavuuden eikä kuntaliitos ole siten kuntalaisten edun mukainen.

      Kuntajakoselvittäjien ehdotus kuntaliitoksesta ei myöskään täytä edellä olevien perusteiden mukaan arvioituna kuntarakennelain 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä kuntajaon muuttamiseksi.

    • 13.4.2015

      Kari Leinamo
      YHDEKSÄN HYVÄÄ JA KYMMENEN KAUNISTA
      Vuosina 2001–2009 toteutettujen maaseutu–kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua
      Vaasan yliopisto Levón-instituutti 2010
      13. POHDINTA
      Tässä tutkimuksessa seurattiin 45 maaseutu–kaupunki -kuntaliitoksen toteu- tumista yhdistymissopimusten tarkastelun kautta. Suuri osa mukana olleista liitoskunnista oli pieniä, taloudestaan huolestuneita kuntia, mutta mukana oli myös kaupunkiseutuun kuuluvia ja väkiluvultaan suurehkoja kuntia. Varsinkin tutkimusajanjakson alkuvaiheessa useaan liitokseen kuului neuvoa-antava kansanäänestys, joka nykypäivänä on jo melko harvinainen menettely. Kautta aikojen yhdistymisiin on kuulunut kiire, koska yhdistymisavustusten saamiseksi liitos on pitänyt laittaa vireille tiettyyn aikaan mennessä.
      Sopivaa liitoskumppania on varsinkin viime vuosina etsitty monelta suunnalta ja ratkaisuja voi pitää miltei sattumanvaraisina. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämää väestöpohjaa on haettu nopealla aikataululla ja tavallisesti selvityspohdintojen aloittaminen on johtanut ripeään liitospäätökseen. Suuret liitoskaavailut eivät ole useinkaan toteutuneet, mutta hankkeesta irtautunut kunta on saattanut päätyä kuitenkin liitokseen myöhemmässä vaiheessa. Vajaan kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksoon mahtuukin useita kaupunkeja, joissa on tehty ainakin kaksi liitosta.
      Ajatukset kuntien yhdistymisen aikaansaamasta vetovoiman kasvusta ja alueen kilpailukyvyn turvaamisesta tuntuvat epärealistisilta, jos koko yhdistyneen kunnan väkiluku on liitoksen jälkeenkin vähentynyt. Kuntaliitosta ei tulisi pitää helppona ratkaisuna, sillä monessa tapauksessa sen merkitys jää epäselväksi. Koko seudun menestyminen riippuu muista tekijöistä kuin yksittäisistä hallintorajoista. Kuntaliitokseen tulisi valmistautua paljon nykyistä ajattelutapaa huolellisemmin ja kriittisemmin. Erilaisten lupausten kirjaamisen sijaan tulisi pohtia, miten maa- seutua arvostettaisiin suuremman kokonaisuuden osana.
      Lupaukset palvelujen turvaamisesta osoittautuivat monessa tapauksessa liioitelluiksi tai jopa vääriksi. Kun aiemmin yhdistymissopimuksiin kirjattiin yksityiskohtaisesti kunkin palvelun järjestämistavat ja edelleenkin sopimuksissa todetaan yksiselitteisesti palvelujen säilyttäminen ennallaan, olisi sopimuksesta kiinnipitäminen ainakin sen voimassaoloaikana kohtuullinen toive. Yleistynyt tapa suunnitella palvelujen järjestämistä uudella tavalla heti liitoksen jälkeen ei ole oikein. Palvelujen keskittäminen tuntuu olevan väistämätöntä ja olisi toki reilua, jos siitä sovittaisiin jo liitosneuvotteluissa. Monet taistelut jäisivät näkemättä, jos maaseudun palvelujen tarjoamista pohdittaisiin alusta alkaen rehellisesti.
      Maaseutu–kaupunki -kuntaliitokset johtavat pahimmillaan suuriin pettymyksiin, jos maaseutualueen ominaispiirteitä ei tunneta. Voidaan tietysti ihmetellen kysyä, miksi liitoskuntien päättäjät päätyivät tehtyyn ratkaisuun. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille yhdistyminen on tietenkin helpotus, mutta varsinkin vuoden 2009 monikuntaliitoksissa oli mukana myös itsenäisinä pärjänneitä
      kuntia. On ikävää, jos heti liitoksen jälkeen palveluja aletaan ajaa alas ja tehty päätös osoittautuu virheeksi. Kun suurimmat huolenaiheet liittyvät koulujen lakkauttamiseen ja lääkäripalvelujen puuttumiseen, olisi nimenomaan näihin asioihin keskittyminen aiheellista.
      Kuntien yhdistymisen tavoitteena on liitossopimusten perusteella elinvoimainen kunta. Yhdistymisen valmistelussa keskitytään lähes yksinomaan tärkeimpien kuntapalvelujen järjestämisen turvaamiseen, mutta tehdyt päätökset ovat voimassa ainoastaan lyhyen siirtymäkauden ajan. Sen sijaan, että yhä edelleen liitossopimuksissa pohditaan palvelujen järjestämistä entisen kunnan alueella ja luvataan kaiken jatkuvan ennallaan, tulisi tarkastelu ulottaa pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkehityksen vaiheita ennakoimalla tulisi tehdä ennakoivia päätöksiä, jotta muutoksiin voitaisiin ajoissa sopeutua ja valmistautua.
      Perusteellinen ja avoin pohdinta palvelujen järjestämisestä mahdollistaisi joissakin tapauksissa maaseutumaisten alueille valinnanvapauden. Kun nyt liitosratkaisuja tehdään sattumanvaraisesti sen mukaan, mitkä kunnat asiasta innostuvat, voisi kunnollinen harkinta johtaa nykyistä onnistuneempiin ratkaisuihin. Jos uusia palveluntuottamistapoja ei kehitetä eikä pieniä yksiköitä haluta pitää yllä, keskittyvät palvelut jatkossa yhä selvemmin keskuksiin. Jos asennemuutosta ei tapahdu, on maaseudun arki nykyistä karumpi. Kyse on tällöin lähinnä siitä, mistä keskuksesta palvelut jatkossa haetaan. Tarkka liitosratkaisun harkinta mahdollistaisi yleisesti hyväksytyn ratkaisun, jos päätösten taustalla ei olisi yhdistymisen yhteydessä markkinoitu ajatus kaiken säilymistä ennallaan.
      ...

    • 13.4.2015

      Jatkuu...
      Maaseutukuntaa pidetään liitossopimusten perusteella samankaltaisena alueena kuin kaupunkiakin. Yhdistymissopimuksiin on toki kirjattu lupauksia yksityistieavustuksista, maaseutuhallinnosta, koulukuljetuksista ja rakennus- tarkastuksen järjestämisestä, mutta kokonaisuutena maaseutu näyttäytyy melko yksipuolisessa valossa. Millainen on se elinvoimainen maaseutu, jota liitoksella haetaan? On väärin luvata elinympäristön ja elinkeinoelämän edellytysten parane- mista, jos samanaikaisesti toiset päätökset murentavat konkreettisesti maaseudun mahdollisuuksia toimia viihtyisänä asuinpaikkana.
      Kuntaliitosten jatkuminen on odotettavissa. Maaseutu–kaupunki kuntalii- toksia ei kannata suoralta kädeltä karttaa, mutta saatujen kokemusten perusteella tarkka harkinta on päätöksenteossa paikallaan. Vaikka pienissä kaupungeissa ymmärretään usein maaseudun näköaloja suuria kaupunkeja paremmin, ei kunta- liitosten onnistumisessa ole kyse kaupungin väkiluvusta. Erilaiset ratkaisut osoit- tavat, että suhtautuminen maaseutualueisiin vaihtelee paikkakunnittain. Tärkeintä olisi löytää kestävä ratkaisu, jossa maaseutua kohdellaan sen kaupunkitaajamista poikkeavan luonteen takia kunnioittaen ja kyliä arvostaen. Maaseutualueiden huomioon ottaminen kaupunkistrategiassa olisi tärkeä askel tähän suuntaan.
      Maaseudun asukkaita tulisi kuunnella aidosti ja heidän näkemyksensä tulisi ottaa todesta. Erilaisen lähidemokratian muodot, kuten asukaslautakunnat ja
      aluejohtokunnat, ovat osoittautuneet merkityksettömiksi sururyhmiksi, joiden toiminta päättyy siirtymäkauden jälkeen. Tämänkaltaisia järjestelmiä ei tarvita, vaan tilalle tulisi nopeasti luoda todelliset vaikutuskanavat. Herää toki kysymys, tarvitaanko kunnan sisälle ylipäätään alueellisia luottamuselimiä. Tavoitteeksi tulee asettaa ilmapiirin luominen sellaiseksi, että jokainen kuntalainen on tasa- arvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippumatta.
      Pienten liitoskuntien tai maaseutukylien näkymät eivät sinänsä ole lohdut- tomia, koska poistettavia palveluja ei ole paljon jäljellä. Huoli yhä suurempien kirkonkylien alasajosta on sen sijaan todellinen. Jos ajatus maaseudun palvelujen säilyttämisestä ei saa kuntatasolla ymmärrystä, tulee palvelujen saatavuudesta huolehtia lakisääteisesti valtakunnantasolla. Maaseudun pitkän tähtäimen näkymät ja mahdollinen kehittäminen tulisi liitoksen yhteydessä selvittää perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Maaseutuvaikutusten arviointi tulisi kiireellisesti saada pakolliseksi tarkastelutavaksi jokaiseen yhdistymisselvitykseen. Peruspalveluille tulisi myös luoda etäisyyteen liittyvät kriteerit, jotka mahdollistaisivat palvelujen sijoittumisen alueellisesti tasapainoisesti jatkuvan keskittämisen sijaan.
      Yhä suuremmissa kaupungeissa näkökulma on seudullinen, maakunnalli- nen, valtakunnallinen tai jopa kansainvälinen. Kaupunkistrategioissa luvataan poikkeuksetta viihtyisä asuinympäristö ja elinvoimaiset toimintamahdollisuudet alueen asukkaille. Kuka muistaisi näissä pohdinnoissa tavallista kuntalaista? Kuka alkaisi suuruuden ihannoinnin sijaan puhua pienuuden eduista? Tapahtuipa muu- tos tai ei, on maaseudun palvelujen ennallaan säilyttämiseen tai uudella tavalla järjestämiseen etsittävä keinoja. Yksi keino tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tietenkin aina muistettava: kunnan itsenäisyyden säilyttäminen.

    • jykätönjykätykä

      Voi Jykä sua!

    • heleppo-homma

      Joo kyllä pitäisi perustaa kaksi suurkuntaa Kemi ja Tornio, kemijoki rajaksi.

    • 13.4.2015

      Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen kertomaa: Kuntaliitoksen tuomilla säästöillä ei kannata elvistellä

      "Kun kunnat pistivät hynttyyt yhteen, sillä ei ollut vaikutusta sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannuksiin, jotka kuitenkin syövät eniten rahaa kuntien kirstuista.

      Projektitutkija Niko Vartiainen kertoo, että sen sijaan yleishallinnosta liitoskunnat olivat saaneet hieman säästöjä."

      http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopiston_tutkimuksen_kertomaa_kuntaliitoksen_tuomilla_saastoilla_ei_kannata_elvistella/7970196?origin=rss

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      74
      3260
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      2842
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      22
      2666
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2618
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      20
      2496
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2335
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1793
    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1737
    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      37
      1610
    10. Dear mies,

      Hymyiletkö ujosti, koska näet minut? 😌
      Ikävä
      18
      1466
    Aihe