ei saanu kemi Keminmaasta maksumiestä veloilleen!

Onnea erityisesti niille viisaille neuvottelijoille, jotka äänestivät itse neuvottelemaansa sopimusesitystä vastaan

Aiemmin omaa esitystään ovat vastustaneet vain sdp ja kok hallituksessa, nyt kepu Keminmaassa

Kemi ja Simo eivät yhdisty, Kemi ei tarvitse simoa

Simon pörssi tyhjä

PER-SUT VAS-TUS-TAA KUN-TA LII-TOK-SI-A

Olipa politikointipäätös. Siellä oli takana Tornion kepulaiset mahtimiehet, jotka nöyryyttivät keminmaalaisia kepuja, onhan osa keminmaan kepuista töissäkin Torniossa.

Palvelujen alasajo? MItä palveluja on kuntakeskuksen ulkopuolella? Muistakaa lisäksi että kunnan päätösvallasta katoaa 70% euroista uudelle SOTE-yhtymälle, joka järjestää vanhusten palvelut, terveydenhuollon jne jne.

Edelleenkin, mitä palveluja kunnalle jää kuntakeskuksen ulkopuolelle? Taitaa suurin kivi kengässä olla poliitikon oman vallan kaventuminen. Kuntalaiselle liittymisellä ei ole mitään vaikutusta. EI ole sivukylillä enää liiemmälti kirjastoja tai kouluja, joiden puolesta pitää pelätä. Kansalaisopisto on jo Kivalon alla. Kepulaisten oman tärkeilyn mahdollisuus kapenee, liittymispäätöksellä ei olisi ollut mitään muuta vaikutusta.

samat veroprosentithan noissa kummassakin ollut aina..eli mitä velkoja sinäkin olet maksamassa, daiju!
simon ja kemin isot merialueet vain kasvaa..älkää sitte maakrapu keminmaalaiset tulko kalasteleen ilman lupaa !!!

Minusta tämä kuntaliitosasia on tällä erää loppuun käsitelty. Kukin kunta jatkaa omillaan miten parhaansa taitaa. Kemi aloittaa ryhtiliikkeen, jossa kaikki muille kunnille suoraan tai välillisesti annettu tuki loppuu. Sekä Lappian että sairaanhoitopiirin tulevaisuus nyt erittäin epävarmalla pohjalla. Teatterin,musiikkiopetuksen, uimahallin sekä muiden kulttuuri- ja liikuntapaikkojen maksut ja taksat määräytyvät jatkossa asuinpaikan mukaan. Ulkopaikkakuntalaiset maksavat todelliset kustannukset. Kaupunki joutuu vähentämään henkilöstöään, vähennykset kohdistuvat ensisijaisesti ulkopaikkakuntalaisiin. Kemiläiset keskittävät ostoksensa kemiläisiin yrityksiin. Alkaa todellinen KEMI ryhtiliike, jolla Kemi saadaan nousuun

Keminmaan virkamiehille oli tulossa palkkojen harmonisoinnin kautta 5 -8 % palkankorotus

Kansanäänestystä ei Keminmaassa kannata järjestää. En usko Kemin olevan enää kiinnostunut yhteistyöstä Keminmaan kepuleitten kanssa. Vaikka kansanäänestys olisikin sitten joskus liitokselle myönteinen, ei Kemin ole syytä siihen vaalitulokseen tyytyä. On odotettava että nämä valtuutetut, joilla useilla on takanaan loistava tulevaisuus ( kaukana takanaan) , eläköityvät.

Keminmaa tulee näivettymään ihan samalla tavalla kuin Simokin. Tosin Kemi ei tule pelastumaan näivettymiseltä. Kemin keskustan alueella on paljon tyhjiä liikehuoneistoja. Se on merkki, ettei sitä ostovoimaa enää ole. Kuntaliitos olisi tuonut toteutuessaan himen virkeyttä Koko liitosalueelle. Harmi vain, että pikku poliitikot, Kuten Berg ja Valta eivät ymmärtäneet tätä. Olisivat äänestäneet oikein. Näin ei toimita Keminmaan parhaaksi itsenäisesti ....

Kemin pitäisi kattaa lumilinnan tappiot, n.2.000.000 €, Simon verotulot vain 1.500.000 €, mistähän pieraisevat puuttuvan osan.

Yksi ahkera kokoustaja ei uskaltanut tulla edes äänetämään vaan laittoi varamiehen asialle. Mutta kanta tuli onneksi selväksi vaikka itse loisti poissaolollaan. Ei enään ääniä saa.

No kohta saapi. Valtio konttauttaa nyt kunnat oikein kunnolla ja niinpä yhtäkkiä kaikki haluavatkin liittyä yhdeksi kunnaksi. Nyt ei auta enää itku markkinoilla. Luulenpa, että tuossa vaiheessa Keminmaan kunnan lompsastaki on kaivettu jokainen pölyhiukkanenki. Pakkoliitos tulee.

Toivottavasti Kemi ja Simo yhdistyvät. Kumpikaan ei pärjää yksin. Eikä edes Keminmaa. Mut se oli heidän valinta.

En ymmärrä mistä niitä säästöjä tästä kuntaliitoksesta tulisi. Kaikilla on virastot, joissa kuluja. Toimitilaa siis paljon. Päälliköitä, johtajia ja heille maksetaan palkat monta vuotta. Liekö heille mitään tehtävää, palkka kuitenkin juoksee. Suorittava porras tekee duunia heistä tuskin tulee "ylimääräisiä" kustannuksia niinkään. Nämä "neuvottelijat", jotka ovat sorvanneet tätä kuntaliitosta monta vuotta hyvällä palkalla, hehän tästä ovat hyötyneet ja näkyy sitten heidän kukkarossaan.

Muuten ..tuo 5 vuoden suoja-aika ei tarkoita, että viranhaltija jatkaa samassa virassa kuin ennen. Onhan hänellä tunkintoja ja monella tosiaan useampi pätevyys erillaiseen työhön kunnassa. Tarjotaan hänen ammatia vastaavaa työtä, vaikka hieman pienepi palkkaista työtä .... Mikä pakko se on tehä samaa työtä kuin ennen. On sitä muuallakin uudelleen sijoitettu ammattipätevyyden omaavaa ihmistä niinhin tehtäviin joihin pystyy jo koulutuksen mukaan. Voihan esim. johtava sairaanhoitaja tehdä sairaanhoitajan perustehtävää. Muitakin esimerkkejä löytyy jos haluaa hakea.

ei tullut Keminmaasta Kemin kynnysmattoa. Kemi ei ole tehnyt yhtään merkittävää sanerausliiketta taloutensa parantamiseksi. Keminmaa kaksi. Luulitko kemiläisen että sanerausliikkeeksi riittää simon ja Keminmaan liittäminen Kemiin? Hyvä Keminmaa!
T.erkki

Keminmaa teki kaksi merkittävää liikettä. Jätti Kemille laskun maksamatta ja myi flyygelin! Oliko muita merkittäviä, Valtion maksamaa avustusta ei voi keminmaalaisten ansioksi laskea

Mielenkiintosta oli kattoa eri kuntien valtuustojen kokousten kulku netistä. Nämä pitäs aina tulla suorana. Erityisesti keminmaassa eräs eläkeläinen (?) jäi mielee, koska puhu lähes samalla kiihkolla kuin Aatu aikanaan, juutalaisen tilalla oli kemiläinen. Ei sentään kansallissosialisti vaan pelkkä kunnallissosialisti

Keminmaalaiset käyvät töissä Kemissä, maksavat verot Keminmaahan ja itkevät jälkikäteen. Ei muuta kuin muutetaan että verot maksetaan sinne missä käydään töissä. Voisi tulla Keminmaalle ikävä kuntaliitosta.

Käyhän Kemiläisiäkin Torniossa mm Outokummulla töissä, että miten se "suu pannaan" sen suhteen? Kaikki Keminmaalaiset eivät suinkaan ole Kemissä työssä käydessään Kemin kaupungin palkkalistoilla vaan esim valtion, yksityisten liikkeiden jne. Maksetaan myös palveluista kuten uimahalli ja teatteri niitä käyttäessämme Kivalo-opistollekin maksettu kurssi meni Kemin kaupungin tilille. Nousi myös kurssimaksut, että silleen.

Mielenkiintoinen keskustelu.
Käydään keskustelua Kemissä työssäkäyvistä ulkopaikkakuntalaista mm. keminmaalaisista.
Kemiläiset vain unohtavat kertoa muutaman tosiasian useiden työpaikoista!
Kemissä on lukuisia kuntayhtymien ja vastaavien toimipisteitä kuten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jonka osakaskuntina ovat Kemin lisäksi Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Muita kuntayhtymiä tms. ovat mm. Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymä, Lapin liitto / Pelastuslaitos, Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä (NordLab), Perämeren Jätehuolto oy, Perämeren Jäähalli oy, Kemin Digipolis oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Meri-Lapin Vesi oy. Sitten on vielä näitä muita yhteisiä toimintoja kuten Länsi-Pohjan musiikkitoimen yhteislautakunta, Vapaan sivistystyön jaosto / Kivalo Opisto, Meri-Lapin ympäristölautakunta ja Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto. Valtion virastoja laitoksia joita on sijoitettu Kemiin ja jotka tuottavat palveluita laajalle maakuntaan ovat mm. Lapin poliisilaitos, Kemin merivartioasema, Pohjoinen tullipiiri, Lapin syyttäjänvirasto Kemi, Kemi-Tornion käräjäoikeus, Länsi-Pohjan ulosottovirasto, Kela, Kemin TE-toimisto ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (AVI).
Miksi vain Kemin pitäisi saada sijaintinsa perusteella näiden työntekijöiden verotulot?

OTE Keminmaan kunnanhallituksen 30.3.2015 esityslistan
146 § KUNTAJAKOSELVITTÄJIEN EHDOTUS KEMIN, KEMINMAAN JA SIMON KUNTAJAON MUUTTAMISESTA
Kunnanjohtaja Mauri Posion esittelytekstistä:

Arvio kuntaliitosehdotuksesta ja sen vaikutuksista

Kuntajakoselvittäjien ehdotuksen keskeinen peruste kolmen kunnan liitokselle on, että liitoksella on synnytettävissä uusi kunta, joka on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista sekä kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä kestävän kehityksen edellyttämään maankäyttöön. Edelleen kuntajakoselvittäjät esittävät, että uusi perustettava kunta selviää taloutensa haasteista sekä edellytyksistä tuottaa ja järjestää palvelut yksittäisiä kuntia paremmin.

Kuten jo edellä on esitetty, kuntajakoselvityksessä esitetyt laskelmat ja selvityksen lisäksi selvitystyön yhteydessä FCG Oy:n laatimat arviot liitoskuntien ja niiden pohjalta muodostettavan uuden kunnan taloudesta osoittavat, tulee uuden kunnan taloudellinen kantokyky olemaan heikko. Uudella kunnalla tulee olemaan merkittävä toiminnan ja palvelujen saneerauspakko, jos uuden kunnan talous halutaan tasapainottaa. Tämä saneerauspakon seurauksena uuden kunnan järjestämiä palveluja, niiden saatavuutta sekä laatua joudutaan merkittävästi karsimaan. Uuden kunnan palvelujen karsinta tulee todennäköisimmin kohdentumaan Keminmaan ja Simon kuntien alueelle, joilla olevia palveluja tullaan keskittämään Kemin kaupungin alueelle. Siten kuntaliitos ei tule parantamaan tai turvaamaan Keminmaan ja Simon kuntien asukkaiden palveluja.

Keminmaan kunta on hyväksynyt syksyllä 2014 oman talouden ja toiminnan sopeuttamisohjelman vuosille 2015 - 2017. Ohjelmassa on esitetty konkreettiset keinot talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2018 mennessä. Keminmaan kunnan vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan positiivinen ja kunnan taseessa olevan ylijäämän suuruus tulee olemaan n. 3,5 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä Keminmaan kunnan talouden sopeuttamisohjelman perusteella on nähtävissä, että kunnan taseessa tulee säilymään ylijäämää koko taloussuunnitelmakaudella 2015 - 2017. Näin ollen Keminmaan kunnalla tulee olemaan itsenäisenä kuntana paremmat edellytykset järjestää kuntalaisten tarvitsemat palvelut kuin osana uutta kuntaa.

Kuntajakoselvityksessä ei ole esitetty miten kuntaliitos tehostaisi liitoskuntien elinkeinopolitiikkaa tai kuntien maankäyttöä. Liitoskunnilla on runsaasti vapaita kaavoitettuja teollisuus- ja asuintontteja. Kuntien asuntotarjonnassa on ylitarjontaa, eikä kunnilla ole tarvetta kuntaliitoksella lisätä asunto- tai teolliseen rakentamiseen osoitettavaa tonttivarantoa. Kunnat ovat osallisia yhteisessä elinkeino- ja kehittämisyhtiössä (Digipolis Oy), joten kunnilla on jo olemassa mahdollisuus ja keinot seudullisen elinkeinopolitiikan harjoittamiseen.

Kuntien neuvottelema yhdistymissopimus on voimassa kolme vuotta uuden kunnan perustamisesta lukien. Yhdistymissopimuksen Keminmaan ja Simon kuntalaisten lähipalvelujen toteuttamisperiaatteet ovat siten muutettavissa pian uuden kunnan toiminnan käynnistyttää eikä yhdistymissopimus turvaa kuntalaisten palvelujen säilymistä. Yhdistymissopimuksen aluejohtokuntien roolina on toimia lausunnonantajana uuden kunnan hallintoelimien päätöksille. Aluejohtokunnilla ei ole itsenäistä ratkaisu- tai budjettivaltaa. Näin ollen aluejohtokuntarakenne ei myöskään turvaa Keminmaan ja Simon kuntien asukkaiden lähipalveluja eikä niiden saatavuutta uudessa kunnassa.

Keminmaan kuntalaisten asumismenojen voidaan ennakoida kasvavan mahdollisen kuntaliitoksen johdosta. Kuntien omistamien energia- ja vesiyhtiöiden asiakkailtaan perimät taksat ovat Keminmaassa edullisemmat kuin muissa liitoskunnissa. Samoin myös Keminmaan kunnan perimä asuinkiinteistöjen kiinteistövero on alhaisempi muihin liitoskuntiin verrattuna. Mahdollisen kuntaliitoksen seurauksena uuden kunnan kiinteistöveron taso määräytynee korkeimman verokannan mukaisesti, koska uuden kunnan talouden perusta on heikko. Samasta syystä johtuen myös kuntien perimät taksat ja kuntaomisteisten yhtiöiden taksat tullaan todennäköisesti harmonisoimaan siirtymäkauden jälkeen Keminmaan taksoja korkeammalle tasolle.

Kaiken edellä kuvatun perusteella voidaan todeta, että kuntajakoselvittäjien kuntaliitosehdotuksella ei saavuteta niitä tavoitteita, joita kuntajakoselvittäjät ovat esittäneet. Kuntaliitos vaarantaa merkittävällä tavalla Keminmaan kuntalaisten palvelujen saatavuuden eikä kuntaliitos ole siten kuntalaisten edun mukainen.

Kuntajakoselvittäjien ehdotus kuntaliitoksesta ei myöskään täytä edellä olevien perusteiden mukaan arvioituna kuntarakennelain 4 §:ssä säädettyjä edellytyksiä kuntajaon muuttamiseksi.

Kari Leinamo
YHDEKSÄN HYVÄÄ JA KYMMENEN KAUNISTA
Vuosina 2001–2009 toteutettujen maaseutu–kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua
Vaasan yliopisto Levón-instituutti 2010
13. POHDINTA
Tässä tutkimuksessa seurattiin 45 maaseutu–kaupunki -kuntaliitoksen toteu- tumista yhdistymissopimusten tarkastelun kautta. Suuri osa mukana olleista liitoskunnista oli pieniä, taloudestaan huolestuneita kuntia, mutta mukana oli myös kaupunkiseutuun kuuluvia ja väkiluvultaan suurehkoja kuntia. Varsinkin tutkimusajanjakson alkuvaiheessa useaan liitokseen kuului neuvoa-antava kansanäänestys, joka nykypäivänä on jo melko harvinainen menettely. Kautta aikojen yhdistymisiin on kuulunut kiire, koska yhdistymisavustusten saamiseksi liitos on pitänyt laittaa vireille tiettyyn aikaan mennessä.
Sopivaa liitoskumppania on varsinkin viime vuosina etsitty monelta suunnalta ja ratkaisuja voi pitää miltei sattumanvaraisina. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämää väestöpohjaa on haettu nopealla aikataululla ja tavallisesti selvityspohdintojen aloittaminen on johtanut ripeään liitospäätökseen. Suuret liitoskaavailut eivät ole useinkaan toteutuneet, mutta hankkeesta irtautunut kunta on saattanut päätyä kuitenkin liitokseen myöhemmässä vaiheessa. Vajaan kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksoon mahtuukin useita kaupunkeja, joissa on tehty ainakin kaksi liitosta.
Ajatukset kuntien yhdistymisen aikaansaamasta vetovoiman kasvusta ja alueen kilpailukyvyn turvaamisesta tuntuvat epärealistisilta, jos koko yhdistyneen kunnan väkiluku on liitoksen jälkeenkin vähentynyt. Kuntaliitosta ei tulisi pitää helppona ratkaisuna, sillä monessa tapauksessa sen merkitys jää epäselväksi. Koko seudun menestyminen riippuu muista tekijöistä kuin yksittäisistä hallintorajoista. Kuntaliitokseen tulisi valmistautua paljon nykyistä ajattelutapaa huolellisemmin ja kriittisemmin. Erilaisten lupausten kirjaamisen sijaan tulisi pohtia, miten maa- seutua arvostettaisiin suuremman kokonaisuuden osana.
Lupaukset palvelujen turvaamisesta osoittautuivat monessa tapauksessa liioitelluiksi tai jopa vääriksi. Kun aiemmin yhdistymissopimuksiin kirjattiin yksityiskohtaisesti kunkin palvelun järjestämistavat ja edelleenkin sopimuksissa todetaan yksiselitteisesti palvelujen säilyttäminen ennallaan, olisi sopimuksesta kiinnipitäminen ainakin sen voimassaoloaikana kohtuullinen toive. Yleistynyt tapa suunnitella palvelujen järjestämistä uudella tavalla heti liitoksen jälkeen ei ole oikein. Palvelujen keskittäminen tuntuu olevan väistämätöntä ja olisi toki reilua, jos siitä sovittaisiin jo liitosneuvotteluissa. Monet taistelut jäisivät näkemättä, jos maaseudun palvelujen tarjoamista pohdittaisiin alusta alkaen rehellisesti.
Maaseutu–kaupunki -kuntaliitokset johtavat pahimmillaan suuriin pettymyksiin, jos maaseutualueen ominaispiirteitä ei tunneta. Voidaan tietysti ihmetellen kysyä, miksi liitoskuntien päättäjät päätyivät tehtyyn ratkaisuun. Taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille yhdistyminen on tietenkin helpotus, mutta varsinkin vuoden 2009 monikuntaliitoksissa oli mukana myös itsenäisinä pärjänneitä
kuntia. On ikävää, jos heti liitoksen jälkeen palveluja aletaan ajaa alas ja tehty päätös osoittautuu virheeksi. Kun suurimmat huolenaiheet liittyvät koulujen lakkauttamiseen ja lääkäripalvelujen puuttumiseen, olisi nimenomaan näihin asioihin keskittyminen aiheellista.
Kuntien yhdistymisen tavoitteena on liitossopimusten perusteella elinvoimainen kunta. Yhdistymisen valmistelussa keskitytään lähes yksinomaan tärkeimpien kuntapalvelujen järjestämisen turvaamiseen, mutta tehdyt päätökset ovat voimassa ainoastaan lyhyen siirtymäkauden ajan. Sen sijaan, että yhä edelleen liitossopimuksissa pohditaan palvelujen järjestämistä entisen kunnan alueella ja luvataan kaiken jatkuvan ennallaan, tulisi tarkastelu ulottaa pitkälle tulevaisuuteen. Väestönkehityksen vaiheita ennakoimalla tulisi tehdä ennakoivia päätöksiä, jotta muutoksiin voitaisiin ajoissa sopeutua ja valmistautua.
Perusteellinen ja avoin pohdinta palvelujen järjestämisestä mahdollistaisi joissakin tapauksissa maaseutumaisten alueille valinnanvapauden. Kun nyt liitosratkaisuja tehdään sattumanvaraisesti sen mukaan, mitkä kunnat asiasta innostuvat, voisi kunnollinen harkinta johtaa nykyistä onnistuneempiin ratkaisuihin. Jos uusia palveluntuottamistapoja ei kehitetä eikä pieniä yksiköitä haluta pitää yllä, keskittyvät palvelut jatkossa yhä selvemmin keskuksiin. Jos asennemuutosta ei tapahdu, on maaseudun arki nykyistä karumpi. Kyse on tällöin lähinnä siitä, mistä keskuksesta palvelut jatkossa haetaan. Tarkka liitosratkaisun harkinta mahdollistaisi yleisesti hyväksytyn ratkaisun, jos päätösten taustalla ei olisi yhdistymisen yhteydessä markkinoitu ajatus kaiken säilymistä ennallaan.
...

Jatkuu...
Maaseutukuntaa pidetään liitossopimusten perusteella samankaltaisena alueena kuin kaupunkiakin. Yhdistymissopimuksiin on toki kirjattu lupauksia yksityistieavustuksista, maaseutuhallinnosta, koulukuljetuksista ja rakennus- tarkastuksen järjestämisestä, mutta kokonaisuutena maaseutu näyttäytyy melko yksipuolisessa valossa. Millainen on se elinvoimainen maaseutu, jota liitoksella haetaan? On väärin luvata elinympäristön ja elinkeinoelämän edellytysten parane- mista, jos samanaikaisesti toiset päätökset murentavat konkreettisesti maaseudun mahdollisuuksia toimia viihtyisänä asuinpaikkana.
Kuntaliitosten jatkuminen on odotettavissa. Maaseutu–kaupunki kuntalii- toksia ei kannata suoralta kädeltä karttaa, mutta saatujen kokemusten perusteella tarkka harkinta on päätöksenteossa paikallaan. Vaikka pienissä kaupungeissa ymmärretään usein maaseudun näköaloja suuria kaupunkeja paremmin, ei kunta- liitosten onnistumisessa ole kyse kaupungin väkiluvusta. Erilaiset ratkaisut osoit- tavat, että suhtautuminen maaseutualueisiin vaihtelee paikkakunnittain. Tärkeintä olisi löytää kestävä ratkaisu, jossa maaseutua kohdellaan sen kaupunkitaajamista poikkeavan luonteen takia kunnioittaen ja kyliä arvostaen. Maaseutualueiden huomioon ottaminen kaupunkistrategiassa olisi tärkeä askel tähän suuntaan.
Maaseudun asukkaita tulisi kuunnella aidosti ja heidän näkemyksensä tulisi ottaa todesta. Erilaisen lähidemokratian muodot, kuten asukaslautakunnat ja
aluejohtokunnat, ovat osoittautuneet merkityksettömiksi sururyhmiksi, joiden toiminta päättyy siirtymäkauden jälkeen. Tämänkaltaisia järjestelmiä ei tarvita, vaan tilalle tulisi nopeasti luoda todelliset vaikutuskanavat. Herää toki kysymys, tarvitaanko kunnan sisälle ylipäätään alueellisia luottamuselimiä. Tavoitteeksi tulee asettaa ilmapiirin luominen sellaiseksi, että jokainen kuntalainen on tasa- arvoisessa asemassa asuinpaikastaan riippumatta.
Pienten liitoskuntien tai maaseutukylien näkymät eivät sinänsä ole lohdut- tomia, koska poistettavia palveluja ei ole paljon jäljellä. Huoli yhä suurempien kirkonkylien alasajosta on sen sijaan todellinen. Jos ajatus maaseudun palvelujen säilyttämisestä ei saa kuntatasolla ymmärrystä, tulee palvelujen saatavuudesta huolehtia lakisääteisesti valtakunnantasolla. Maaseudun pitkän tähtäimen näkymät ja mahdollinen kehittäminen tulisi liitoksen yhteydessä selvittää perusteellisesti ja kokonaisvaltaisesti. Maaseutuvaikutusten arviointi tulisi kiireellisesti saada pakolliseksi tarkastelutavaksi jokaiseen yhdistymisselvitykseen. Peruspalveluille tulisi myös luoda etäisyyteen liittyvät kriteerit, jotka mahdollistaisivat palvelujen sijoittumisen alueellisesti tasapainoisesti jatkuvan keskittämisen sijaan.
Yhä suuremmissa kaupungeissa näkökulma on seudullinen, maakunnalli- nen, valtakunnallinen tai jopa kansainvälinen. Kaupunkistrategioissa luvataan poikkeuksetta viihtyisä asuinympäristö ja elinvoimaiset toimintamahdollisuudet alueen asukkaille. Kuka muistaisi näissä pohdinnoissa tavallista kuntalaista? Kuka alkaisi suuruuden ihannoinnin sijaan puhua pienuuden eduista? Tapahtuipa muu- tos tai ei, on maaseudun palvelujen ennallaan säilyttämiseen tai uudella tavalla järjestämiseen etsittävä keinoja. Yksi keino tämän tavoitteen toteuttamiseksi on tietenkin aina muistettava: kunnan itsenäisyyden säilyttäminen.

Voi Jykä sua!

Joo kyllä pitäisi perustaa kaksi suurkuntaa Kemi ja Tornio, kemijoki rajaksi.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen kertomaa: Kuntaliitoksen tuomilla säästöillä ei kannata elvistellä

"Kun kunnat pistivät hynttyyt yhteen, sillä ei ollut vaikutusta sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen kustannuksiin, jotka kuitenkin syövät eniten rahaa kuntien kirstuista.

Projektitutkija Niko Vartiainen kertoo, että sen sijaan yleishallinnosta liitoskunnat olivat saaneet hieman säästöjä."

http://yle.fi/uutiset/ita-suomen_yliopiston_tutkimuksen_kertomaa_kuntaliitoksen_tuomilla_saastoilla_ei_kannata_elvistella/7970196?origin=rss