Lapset ennen sitoutumista- vastuuntunnottomuutta?

Törmään jatkuvasti kahteen ihmistyyppiin: niihin, jotka kauhistelevat ja niihin, jotka kauhistelevat kauhistelua.

Vähän vakavammin otettuna: mielestäni ne, jotka tietoisesti haluavat lapsia kumppanin kanssa, ovat jo jollain tapaa sitoutuneet kumppaniinsa, oli avioliitto solmittu tai ei. Jos lapsia ei ole, kumppanista pääsee eroon. Jos on yhteisiä lapsia, täytyy varautua, että kumppani on vähintäänkin lasten kautta mukana elämässä.

1. Ihmiset jotka ei ole löytäny sitä oikeaa ja on vain jonkun kanssa, jota tutkitaan ja koetellaan vuosikausia, sitä oikeaa odotellessa on vain katellisii niille jotka löysivät jo varhain ja on sitoutumassa.

2. Kaikki ei edes pääse naimisiin vaikka kuinka haluais, siinä ne sitten kateellisina arvostelee aviossa olevia ja kosittuja

3. Ihmiset ovat itsekästä sorttia, pääasiassa että ite saa haluamansa. Jos halutaan lapsia, sitten tehdään, mitä väliä et ne joutuu sit isättöminä kärsimään

Lienee täysin pariskohtainen asia. Itse etenimme vanhanaikaisesti. 2v seurustelua, 6kk kihloissa, 2-vuotta vilkasta seuraelämää ja matkustelua.
Tuon jälkeen kaksi lasta lyhyin väliajoin. Nyt 40v lapsemme ovat uskottavan tutuisesti sanoneet pitävänsä lapsuudenkotiaan esimerkillisenä.
Elin oman lapsuuteni erittäin riitaisessa kodissa ja halusin varmistua, ettei omien penskojeni tarvitse varttua saman laisessa tai kokea vanhempiensa avioeroa.

Vai seurusteluajan pituusko tekee liitosta kestävän?
Mitä jos haluaa lapsia mutta ei halua miestä tai yhdessä tuumin tehdään yhdessä lapsia jotka hoidetaan yhdessä mutta kuitenkaan ei asuta yhdessä?
Aika stereotyyppisiä ajatusmalleja liitoista ja lapsiensaannista sinulla tuntuu olevan.
Et ikinä voi tietää minkälainen tuo toinen ihminen on kymmenen vuoden päästä vaikka olisit jo kymmenen vuotta hänen kanssaan ollut. Ja ainahan kaikki ei ole omasta halusta kiinni, vaikka sinä haluat voi tuo toinen olla kymmenen vuoden päästä eri mieltä.
Käsittelet asiaa ihanko ihmiset pitäisivät lupaamansa asiat.
Sitoutua toiseen voi vaikka koko elämänsä ajan ilman avioliittoa tai yhdessä asumista.

Kolmas kummallisuus on kuvitella, että lapsi/lapset on jotenkin its. selvyys.

Kaikista kummallisimpia on ne naiset jotka jättää ehkäisyn pois ja tulevat miehen selän takana raskaaksi, halunaan avioliitto, vaikkeivat ole tunteneet edes koko ihmistä kuin muutamasta viikosta kuukauteen. Maha pystyssä avioliittoon täysin ventovieraan kanssa, kun ei olla tunnettu edes vuottakaan. Kai siinä on kyse siitä, että tietävät ettei kyseinen mies heistä muuta halua kuin väliaikaista seksiseuraa, mutta miehessä on joku "juttu" esim. status tai komea ulkonäkö jonka he haluavat. Luulevat muuttuvansa itse tylsistä ja tyhjänpäiväisistä joksikin erikoiseksi kun heillä on sellainen mies. Julmaa käyttää viattomia lapsia hyväkseen saavuttaakseen omat päämääränsä saattamalla maailmaan ei toivottuja lapsia, ja pakottaa toinen ihminen olemaan sitoutunut itseensä lasten avulla.

Ja sinä et tietenkään kuulu mihinkään mainitsemaasi ryhmään; tämä on tyypillistä sinunlaisillesi, jotka kritisoivat toisia ja ulkoistavat itsensä kaikesta pahasta pitäen itseään oikeinkin fiksuina ja avarakatseisina, tosiasiassa kuulut kaikkiin ryhmiin ja olet pahimmasta päästä nokanvarttasi pitkin tuhahtelija