Kirkollisvero ja toimeentulotuki

Laki toimeentulotuesta:

"6 § (29.12.2005/1218)
Toimeentulotuen määräytyminen

Toimeentulotuen määrä on tämän lain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.

7 a § (26.6.2015/815)
Perusosa

Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

9 §
Perusosan suuruus

Toimeentulotuen perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla henkilöllä 447,24 euroa; (7.11.2014/868)"

KÄYTÄNNÖSSÄ siis, jos henkilön käytettävissä olevat varat Tulot tai muu varallisuus) asumismenojen ja joidenkin muiden laissa säädettyjen erityisten menojen jälkeen ylittävät tuon perusosan, toimeentulotukea ei voi saada laisinkaan ja maksettavan perusosan suuruus on aina hyväksyttävien menojen ja tulojen , joihin sisältyy myös kaikki valtion maksamat tuet kuten työkkäri, sairauspäivärahat tai asumistuki, erotus. Eli asumismenojen ja muiden hyväksyttävien menojen jälkeen jää vähemmän kuin perusosan verran, toimeentulotukea voi saada tuon summan (erotuksen). Isoista rahoista ei siis ole kyse, paljon ei voi tienata, jotta toimeentulotukea voi saada.

Verot kuten kirkollisvero maksetaan verotettavasta tulosta, kuten palkkatuloista tai työkkäristä. Verotettavaa työttömyyskorvausta, josta kirkollisveroa maksetaan, maksaa valtio ja toimeentulotukea maksaa kunta. On tuo toki nurinkurista, että työttömyyskorvauksesta vähennetään verot kuten kirkollisveron lisäksi kuntavero, ja jos sen vuoksi käytettävissä olevat varat jää alle perusosan, tuon erotuksen maksaa kunta.

Ehkä nyt tuo vastaus ei ollut ihan mitä halusit, mutta sehän vaihtelee jokaisen kohdalla, paljonko toimeentulotukea voi saada, käytettävissä olevista tuloista ja varallisuudesta, eli paljonko nuo tulot, mukaan lukien kaikki valtion tuet kuten lapsilisät sekä muu varallisuus kattaa niitä menoja, jotka on hyväksytty osaksi toimeentulotukea eli perusosan suuruus (n.447 e) asumismenot (joilla määrätty yläraja) jotkin laissa sallitut muut menot kuten terveydenhoitomaksut. Kaikki tuet kuten veronpalautuksetkin kokonaisuudessaan katsotaan tuloksi, jotka vähentää maksettavan toimeentulotuen määrää kuten palkkatulotkin.

Jos käytettävissä olevat varat jää tuon alle, toimeentulotukea voi saada erotuksen verran, jos tienaa tai varallisuutta on tuon yli, niin ei saa. Jos käytettävissä olevat varat asumismenojen (sekä ne laissa säädetyt erityiset muut menot kuten vaikka lääkekulut) jälkeen ylittää tai on vähintään perusosan verran, toimeentulotukea ei saa.
Jokseenkin näin yksin elävillä. Yhdessä elävät pariskunnat katsotaan yhdeksi taloudeksi, jossa kaikki kumppanin tulot otetaan huomioon tuloina toimeentulotuen suuruutta laskettaessa. Tällöin perusosan suuruus lienee jonkin verran isompi ja talouden kaikki tulot ja varallisuus huomioidaan, esimerkiksi tilanteessa, jossa toinen on töissä, toinen ei.

Itse ajattelen niin, että olisi kyllä reiluinta, jos kaikille kirkon jäsenille "jäsenmaksu" olisi sama, paitsi sitä perittäisiin vasta jonkin tulorajan jälkeen niin, että ainakaan sen vuoksi ei tarvitsisi hakea mitään tukia tai avustuksia ja kaikki vähävaraiset olisivat samassa asemassa tuon suhteen. Tuon jäsenmaksun voisi hoitaa kertamaksuna tai muutamassa erässä. Kannatan siis kirkollisveron poistoa kyllä. Ei ole mitään järkeä, että maksettua kirkollisveroa korvataan kunnallisverosta tai ylipäätään se, että köyhä perhe voi joutua hakemaan vaikka kirkon ruoka-apua sen jälkeen, kun töitä on tehty ja kaikki verot maksettu. Köyhän osaa voisi helpottaa ensin poistamalla kirkollisveron.