Armeija ja yhteiset viikonloput

Poikaystäni on siis armeijassa ja olen positiivisin mielin yrittänyt suhtautua tähän inttileskeyteen. Kuitenkin tuntuu että en enää tiedä mitä tehdä ja tarvitsen apua.


Kerron nyt alkuun, että emme siis asu yhdessä. Mutta sitten asiaan.. Kun poikaystäväni tulee viikonloppuisin lomille, hän aina haluaa ehdottomasti nähdä minut heti, kun tulee kotiin ja olemme tähän asti viettäneet pääasiassa jokaisen viikonlopun perjantaista sunnuntai aamuun yhdessä. Poikaystäväni kuitenkin vaikuttaa jatkuvasti siltä, että seurani ei riitä hänelle, vaikka hän ehdottomasti haluaa olla kanssani. Hän vaikuttaa niin kylmältä jatkuvasti enkä oikein saa hänestä mitään irti jos yritän keskustella. Ja katsekkin on niin tyhjä kaikkien seurassa :D

Olen yrittänyt ehdottaa hänelle että näkee enemmän vaikka kavereitaan, rassaa autoaan, on yksin, tai että keksisimme jotain tekemistä esim. ulkona yhdessä tai katselisimme sarjoja tai nukkuisimme vain mutta hän ei tiedä itsekkään mitä haluaa. Lisäksi tuntuu että hänellä on jatkuvasti hermot kireällä. Olen aika pitkä pinnainen ja yritän kaikkeni olla hänelle ihana ja hieroa ja hemmotella yms. Mutta turhauttaa tälläinen niin riidellään välillä aika paljon. Hän ei vaan ole yhtään sama ihminen kun ennen armeijaan lähtöä.

Sanokaa te mitä tässä tilanteessa pitää tehä? Minulla on viikolla ihan hyvä olla enkä murehdi poikaystävän perään mutta tuntuu että viikonloput on aika helvettiä, kun ei saa mitään kontaktia poikaystävään. Tällaistäkö pitää vuosi kestää ja onko kaikki miehet samanlaisia? Kunhan saisi edes vähän eloa tuohon mieheen tai edes katseeseen. Muuttuuko se ennalleen kun armeija loppuu? Harmittaa itseäkin välillä niin, että ihan itkettää kun pääsen kotiin.

Ja saa kertoa ihan yleisestikkin kokemuksia inttileskeydestä yms. Kaikki apu otetaan vastaan :D