Tulee paljon halvemmaksi

Nii-in mitenkähän se hyvä laatu saadaan aikaan ja mistä ne laatu materiaalit ? Ongelmahan on siinä, ettei järkevät tavat rakentaa ja toimivat, homehtumattomat ja hyvät materiaalit kiinnosta sen enempää suunnittelijoita kuin rakentajiakaan. Tehdään vain niin kuin on aina tehty - siis homehtuvia koteja ja kouluja. On tää paikalleen jämähtänyt ja tyhmä maa.

Uudet energiatehokkaat joutuu rakentaa samassa aikataulussa, niin ei siitä hyvä tule. Vanhat talot usein hyvin rakennettu, imetty vain ilmanvaihtokoneella pöpöt sisään. Kun sitä itiöö on kaikkialla ilmassa.

Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa. Kosteusvauriot näkyvät rakenteissa vuotojälkinä, materiaalin värjäytymisessä, kupruiluna, irtoamisena jne. Usein kosteusvaurio ei näy päällepäin, vaan se on piilossa rakenteiden alla. Tällöin maakellarimainen, tunkkainen haju voi olla merkkinä vaurion olemassaolosta.

Kosteuden kertyminen rakenteisiin johtuu aina jonkinasteisesta virheestä tai vauriosta. Rakenteiden kosteusvauriolähteinä voidaan pitää maaperästä peräisin olevaa kosteutta, väärin suunniteltuja tai rakennettuja rakenteita, vääriä materiaalivalintoja, lvi-järjestelmän puutteita ja häiriöitä sekä käyttäjien aiheuttamaa kosteusrasitusta. Rakenteiden ylimääräinen kosteus voi olla peräisin vesivuodoista, tiivistymisestä, putki- ja laitevaurioista tai sade- ja pintavesien pääsystä rakenteisiin.

Mikrobikasvuston (homesienet, sädesienet, lahosienet) kasvuedellytykset rakenteissa ovat yleensä olemassa, kun niissä on kosteutta ja kasvulle sopiva lämpötila. Mikäli siis kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, kosteusvaurio johtaa kaikissa rakennusmateriaaleissa mikrobien kasvuun, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja vaurioittavat puurakenteita. Kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei yleensä tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan ja osa mikrobeista jatkaa kasvuaan, jos rakenne kostuu uudelleen. Satunnainen kosteusvaurio ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita homeongelmaa.

Mikrobikasvusto näkyy yleensä värimuutoksena materiaalin pinnalla ja rihmastoina, puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisinä kasvustoina.

Ilmanvaihdolla ja sen toimivuudella tai toimimattomuudella on suuri merkitys terveyshaittojen määrään.

Altistuminen

Työskenneltäessä tiloissa, joiden rakenteissa näkyy hometta tai joiden sisäilmassa on rakenteiden homehtumisesta johtuva tunkkainen homeen tai maakellarin haju, altistutaan todennäköisesti mikrobeille (itiöt, rihmaston osat) ja niiden aineenvaihduntatuotteille (haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli MVOC:it) sekä jopa homesienimyrkyille eli mykotoksiineille. Jos korvausilmaa on riittämättömästi (tilat alipaineisia), vaurioituneista rakenteista huoneilmaan siirtyvien mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden määrä lisääntyy.

Oireet

Kosteusvauriorakennuksessa altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän mm. hengitystieinfektioita, limakalvojen ärsytysoireita sekä allergiaoireita. Yleisoireista tavanomaisimpia ovat väsymys ja päänsärky, harvinaisempia kuumeilu sekä lihas- ja nivelkivut. Pahimmillaan homesienet aineenvaihduntatuotteineen voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa työpaikka-altistuksessa ammattitaudin (allerginen nuha, astma, keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti ja ODTS).

Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen, minkä johdosta terveysongelmien ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Työntekijän on mentävä työterveyshuoltoon, mikäli hänellä on terveydellisiä oireita, joiden epäilee johtuvan työpaikan olosuhteista.

Työnantajan velvollisuuksia

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta. Hänellä on velvollisuus ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia (esim. huono ilmanvaihto, pintamateriaalien muutokset) ja vaatia korjauksia. Asioiden kirjallinen dokumentointi selkeyttää ja nopeuttaa asian hoitamista. Työnantajan tai hänen edustajansa tulisi tiedottaa työterveyshuollolle tilojen kunnosta, jolloin työterveyshuolto tekee ratkaisuja toimenpiteistä kuten esim. työpaikkaselvityksen uusimisesta.

Työnantajan on syytä käyttää kosteus- ja homevaurion aiheuttaman terveysriskin todentamisessa työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon asema on keskeinen, kun työntekijöillä on heidän mielestään työpaikan sisäilman laatuun liittyviä oireita. Työterveyshuolto (tarvittaessa aluetyöterveyslaitos apuna) toimii asiantuntijana arvioitaessa kosteus- ja homevaurio-ongelman aiheuttamaa terveysvaaraa työntekijöille (terveysperusteinen riskinarviointi).

Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa ammattitauti voi jäädä varmistumatta, jos tätä taustaa ei ole selvitetty.

Kosteusvaurioiden korjaaminen

Kosteusvaurion korjaamisessa ensiarvoisen tärkeää on tiedostaa ongelma ja käynnistää korjaustoimenpiteet.
Korjaustoimenpiteille voidaan antaa seuraavia periaatteita: •Vaurion syy ja laajuus selvitetään ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä.
•Vaurion aiheuttaneet syyt poistetaan.
•Purku- ja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan.
•Mikrobikasvusto poistetaan uusimalla materiaalit. (Materiaalit ja rakenteet, joita ei voi uusia, kuivataan ja poistetaan mikrobikasvusto mekaanisesti.)
•Kemialliset aineet eivät korvaa edellä esitettyjä toimenpiteitä.
•Loppusiivouksen tulee olla perusteellinen.
•Täydellinen rakennuksen purku.

Homehelvetti kirjoitti:

Kosteusvauriolla tarkoitetaan kosteuden aiheuttamaa vauriota rakennusmateriaaleissa tai selvästi havaittavaa jälkeä pinnoitteessa. Kosteusvauriot näkyvät rakenteissa vuotojälkinä, materiaalin värjäytymisessä, kupruiluna, irtoamisena jne. Usein kosteusvaurio ei näy päällepäin, vaan se on piilossa rakenteiden alla. Tällöin maakellarimainen, tunkkainen haju voi olla merkkinä vaurion olemassaolosta.

Kosteuden kertyminen rakenteisiin johtuu aina jonkinasteisesta virheestä tai vauriosta. Rakenteiden kosteusvauriolähteinä voidaan pitää maaperästä peräisin olevaa kosteutta, väärin suunniteltuja tai rakennettuja rakenteita, vääriä materiaalivalintoja, lvi-järjestelmän puutteita ja häiriöitä sekä käyttäjien aiheuttamaa kosteusrasitusta. Rakenteiden ylimääräinen kosteus voi olla peräisin vesivuodoista, tiivistymisestä, putki- ja laitevaurioista tai sade- ja pintavesien pääsystä rakenteisiin.

Mikrobikasvuston (homesienet, sädesienet, lahosienet) kasvuedellytykset rakenteissa ovat yleensä olemassa, kun niissä on kosteutta ja kasvulle sopiva lämpötila. Mikäli siis kosteusvauriota ei korjata ja sen syytä poisteta, kosteusvaurio johtaa kaikissa rakennusmateriaaleissa mikrobien kasvuun, jotka aiheuttavat terveyshaittoja ja vaurioittavat puurakenteita. Kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei yleensä tuhoa mikrobikasvustoa kokonaan ja osa mikrobeista jatkaa kasvuaan, jos rakenne kostuu uudelleen. Satunnainen kosteusvaurio ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita homeongelmaa.

Mikrobikasvusto näkyy yleensä värimuutoksena materiaalin pinnalla ja rihmastoina, puuterimaisena, pölymäisenä tai pistemäisinä kasvustoina.

Ilmanvaihdolla ja sen toimivuudella tai toimimattomuudella on suuri merkitys terveyshaittojen määrään.

Altistuminen

Työskenneltäessä tiloissa, joiden rakenteissa näkyy hometta tai joiden sisäilmassa on rakenteiden homehtumisesta johtuva tunkkainen homeen tai maakellarin haju, altistutaan todennäköisesti mikrobeille (itiöt, rihmaston osat) ja niiden aineenvaihduntatuotteille (haihtuvat orgaaniset yhdisteet eli MVOC:it) sekä jopa homesienimyrkyille eli mykotoksiineille. Jos korvausilmaa on riittämättömästi (tilat alipaineisia), vaurioituneista rakenteista huoneilmaan siirtyvien mikrobien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden määrä lisääntyy.

Oireet

Kosteusvauriorakennuksessa altistuneilla on todettu esiintyvän tavanomaista enemmän mm. hengitystieinfektioita, limakalvojen ärsytysoireita sekä allergiaoireita. Yleisoireista tavanomaisimpia ovat väsymys ja päänsärky, harvinaisempia kuumeilu sekä lihas- ja nivelkivut. Pahimmillaan homesienet aineenvaihduntatuotteineen voivat aiheuttaa pitkäaikaisessa työpaikka-altistuksessa ammattitaudin (allerginen nuha, astma, keuhkorakkulatulehdus eli allerginen alveoliitti ja ODTS).

Oireilu ja taudinkuva saattaa olla hyvin moninainen, minkä johdosta terveysongelmien ja homevaurioiden yhteyttä tai yhteyden puutetta voi olla vaikea osoittaa. Työntekijän on mentävä työterveyshuoltoon, mikäli hänellä on terveydellisiä oireita, joiden epäilee johtuvan työpaikan olosuhteista.

Työnantajan velvollisuuksia

Työturvallisuuslain mukaan työnantajalla on vastuu työntekijöidensä terveydestä ja turvallisuudesta. Hänellä on velvollisuus ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai isännöitsijään heti, kun rakennuksessa havaitaan ongelmia (esim. huono ilmanvaihto, pintamateriaalien muutokset) ja vaatia korjauksia. Asioiden kirjallinen dokumentointi selkeyttää ja nopeuttaa asian hoitamista. Työnantajan tai hänen edustajansa tulisi tiedottaa työterveyshuollolle tilojen kunnosta, jolloin työterveyshuolto tekee ratkaisuja toimenpiteistä kuten esim. työpaikkaselvityksen uusimisesta.

Työnantajan on syytä käyttää kosteus- ja homevaurion aiheuttaman terveysriskin todentamisessa työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon asema on keskeinen, kun työntekijöillä on heidän mielestään työpaikan sisäilman laatuun liittyviä oireita. Työterveyshuolto (tarvittaessa aluetyöterveyslaitos apuna) toimii asiantuntijana arvioitaessa kosteus- ja homevaurio-ongelman aiheuttamaa terveysvaaraa työntekijöille (terveysperusteinen riskinarviointi).

Työntekijöiden oikeusturva edellyttää, että altistumisen tausta selvitetään mahdollisimman perusteellisesti. Mahdollisessa ammattitautitutkimuksessa ammattitauti voi jäädä varmistumatta, jos tätä taustaa ei ole selvitetty.

Kosteusvaurioiden korjaaminen

Kosteusvaurion korjaamisessa ensiarvoisen tärkeää on tiedostaa ongelma ja käynnistää korjaustoimenpiteet.
Korjaustoimenpiteille voidaan antaa seuraavia periaatteita: •Vaurion syy ja laajuus selvitetään ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä.
•Vaurion aiheuttaneet syyt poistetaan.
•Purku- ja korjaustöiden työhygieniasta huolehditaan.
•Mikrobikasvusto poistetaan uusimalla materiaalit. (Materiaalit ja rakenteet, joita ei voi uusia, kuivataan ja poistetaan mikrobikasvusto mekaanisesti.)
•Kemialliset aineet eivät korvaa edellä esitettyjä toimenpiteitä.
•Loppusiivouksen tulee olla perusteellinen.
•Täydellinen rakennuksen purku.

Lue lisää

http://www.asbestmen.fi/palvelut/haitta-aineiden-purkutyot/

http://www.turuntienoo.fi/index.php/557-

https://www.tsr.fi/c/document_library/get_file?folderId=13109&name=DLFE-5428.pdf

Tuossa 3 linkkiä jossa samat tekstit, kuin "Homehelvetti" nimimerkillä. Eikö sinulla ole omaa sanottavaa asioista, kun kopsaat ja liität tekstiä tänne.