FRANK MANGS
SUURI JUMALAN MIES
Frank Mangs - suuri Jumalan mies Frank Mangs syntyi elokuun 19:nä päivänä vuonna 1897 Närpiön Yttermarkissa ja kuoli vuonna 1994.
Marraskuussa 1916 Frank osallistui raamattu- ja evankelistakurssille Närpiön Lähetyskirkossa. Kurssin jälkeen hän matkusti vapaaehtoistehtäviin Killinkoskelle mm. kaivamaan ampumahautoja. Siellä hän koki Jumalan kutsumuksen. Kämpän 40 nuorukaisesta Frank oli ainoa, joka tunnusti olevansa kristitty. "Minulle tuli hätä kavereiden puolesta. Ajattelin että minun pitää tehdä jotain, jotta tavalliset ihmiset saisivat mahdollisuuden pelastua. Ei riitä, että itse elän vanhurskasta elämää."
Frank on sanonut, että hän ei pystynyt elämään ilman Jumalaa. Hän tarvitsi jotain, joka antaisi sisäisen turvan ja joka voisi tyydyttää elämänjanon ja tuoda sielulle rauhan. Saarnaamisen Mangs aloitti kotiseudullaan. Övermarkissa herätys syttyi ensimmäisenä. Frank Mangs koki jo silloin Jumalan voimakkaan läsnäolon saarnatessaan: "Herra on minussa, en tunne olevani yksin. Mielenkiintoista nähdä, mitä hän tekee tänä iltana." - "Minun kauttani Jumala halusi puhua ihmisille ja kertoa siitä, mikä eniten painoi hänen sydäntään: syntisen ihmisen pelastumisesta - kadotetun ja turmeltuneen vapautumisesta ja muuttumisesta Kristuksen kaltaiseksi."
Mangs matkusti Ruotsiin ja toimi siellä saarnaajana. Kesällä 1923 Mangsin elämässä tapahtui jotain mullistuttavaa. Hän täyttyi Pyhällä Hengellä Alex Olovsonin kokouksessa Ökerön saarella. Kulunut kevät oli ollut jännitteinen ja Mangs oli sekä ruumiillisesti että henkisesti väsynyt. Hän kaipasi kokemusta, josta A.B. Simpson kertoo kirjassaan. Mangs ajatteli, että jollei hän kohta saa enemmän voimia ylhäältä, hän harkitsee palaamista maaviljelyn pariin.
Ajasta ennen Öckerön kokemusta Mangs kirjoitti:
"Mikään kaikesta tästä ei voinut karkottaa sieluni raskasta puolta. Mikään ei pystynyt jarruttamaan reaktiota, joka seurasi hengenvarojeni epäinhimillisestä ja yksipuolisesta käyttämisestä. Mikään ei pystynyt karkottamaan pimeitä, raskaita ja syntisiä ajatuksia mielestäni. Mikään ei antanut minulle mitä eniten tarvitsin: kastetta Pyhässä Hengessä"
Henkikasteen jälkeen Mangs kirjoittaa näin:
"Tuntui kuin jokainen ihoni huokonen olisi hikoillut. Olin polvillani ja vapisin. Mutta siinä ei ollut kaikki. Koko sisäinen maailmani, ei, vaan koko olemukseni, henki, sielu ja ruumis, huuhtoutuivat, vapisivat, syöksyivät läpi virrasta, joka vaikutti aineelliselta, mutta joka itse asiassa oli jotain äärettömän paljon enemmän. Se oli puhtauden, yliluonnollisen ilon ja rauhan virta. Virta, joka tuhosi vanhan ja sytytti. Virta, joka muutti jumalallisen maailman todellisuudet todellisimmiksi, kuin mitä ne koskaan aikaisemmin olivat olleet."
Mangs matkusti paljon ja saarnasi paljon Ruotsissa, Norjassa ja Amerikassa Suomen lisäksi.
Hänen kokuksiinsa osallistui hyvin paljon kuulijoita.
Aina siellä, missä hän viipyi vähänkään pitempään, syntyi herätys.
Hän oli myös merkittävä sielunhoitaja.
Kansan Raamattuseura perustettiin vuonna 1945 Frank Mangsin aikaansaaman herätyksen pohjalta.
HENKIKASTE!
4
<50
Vastaukset
- henkikaste
Artturi Kukkula on saavuttanut korkean ja kunnioitettavan iän.
Onnea ja Jumalan siunausta toivotan hänelle lämpimästi.
Totuuden nimessä on sanottava, että A.Kukkula tuskin omistaa henkien erottamisen armolahjaa. Hän on puhunut Pyhän Hengen saamisesta myös NokiaMission tilaisuudessa, Markku Koiviston johdattelemana. Jos Jumalan Henki olisi ohjannut Kukkulan toimia, olisi hänelle valjennut se, mistä NokiaMissiossa oli kysymys.
Rovasti O.Peltola ei ole minun opettajiani, mutta henkikasteesta hän varoittaa viisaasti; siitä, mitä voimia 'kasteissa' saattaa olla.
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/teemat/Neljaaaltoa.htm
>>Kun sain Artturi Kukkulan viettelemänä henkikasteen ja aloin puhua kielillä, koin ihmeellisen vapauttavan tunteen. Olin todella iloinen ikäänkuin vuosien taakat olisivat kirvonneet harteiltani. Olinhan etsinyt Pyhä hengen täyteyttä, toista siunausta, joka oli ollut Finneyn ja Moodyn valtavan vaikutuksen syy. Nyt sain sen vihdoinkin otettua omilla käsilläni toisen auttamana.
Ekstaattinen kokemisen tapa ja voima on useimmissa ihmisissä piilevänä. Oikein käsiteltynä tämä piilevä ja luonnollinen ihmisen kyky kokea elämää saadaan kutsuttua esiin.
Kielilläpuhuminen on nyt osoittautunut tämän ekstaattisen kokemuksen esiintuojana kaikkein tehokkaimmaksi. Jostakin syystä useimpien ihmisten on suhteellisen helppo oppia puhumaan kielillä. Monien alttius kielilläpuhumisen ekstaattiseen kokemukseen kuorrutetaan sanoilla: Jumalan armolahja, Pyhän Hengen armolahja, taivaallinen kieli, jolla seurustelet Jumalan kanssa. Sille siis annetaan mitä hienoimpia nimityksiä, jotka saat uskoa todeksi ja silloin olet todella omasta mielestäsi suorassa ja välittömässä yhteydessä ekstaattisuusjumalan kanssa.
Pyhä Henki onkin heillä ja heille ekstaattinen kokemus. Itse hankin tämän kokemus- pyhänhengen Artturi Kukkulan kanssa kahden kesken ollessani NMKY:n rukouskammiossa helluntain tienoissa 1951.
Se rakkaus Jeesukseen, joka syntyy ihmisessä ekstaattisen kokemuksen avulla on keinotekoista ja valheellista. Saman ekstaasin avulla syntynyt halua lukea Raamattua ja rukoilla ja voittaa sieluja Kristukselle on pettävää. Se on hurmoksellista intoa, joka näyttää suuntautuvan oikeaan asiaan, mutta sen motiivi, sen perusta, sen liikkeellepaneva voima on väärä - se on kiihotus, kiihko, hurmahenkisyys. Se on ihmisen omien sielunkykyjen vapautumisen tuomaa voimaa
Kukkulan kokouksissa vuonna 1960-1969 tättyi yli 6000 ihmistä Pyhällä Hengellä kielilläpuhuminen siitä merkkinä. En itse saanut Henkikastetta Kukkulan kautta, mutta olen 2-3 kertaa rukoillut miehen kautta ja hän on siunannut minua. Ei siinä jalka vipattnut eikä suu läpättänyt. Se oli uskon rukous, ja itse koin siinä vapautta. Osmo Haavisto siunasi minua kerran ja profetoi. Näitä kahta arvostan Hengen-miehinä. Joku arvostelee Haavistoa, kun Haavisto tuo ohjelmansa konferesnssia suunnitellessa. Saa tuodakin, sillä monilla noista suunnittelijoista on hengettömät, erittäin mitäänsanomattomat kokoukset. Huom! Ei kaikilla, mutta osalla.
http://www.kristitynfoorumi.fi/kundalini-varoitus.pdf
KUNDALINI-VAROITUS
Ovatko väärät henget valtaamassa seurakuntaa? - henkikaste
Kaaduitko ?
ReaAalto
9.12.2008 9:46
Kaatumisesta sekä ihmeparantamisesta tuli Suomeenkin uskonnollinen muoti-ilmiö 1970 -luvulta lähtien, helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion palattua Australiasta. Hän itse kertoo "hengen antamista" kokemuksistaan sikäläisen suomenkielisen seurakunnan toiminnassa, päiväkirja merkinnöissään kirjassa:Mauno Saari: "Saarnaaja". Hänen alettua uudelleen saarnata,ihmiset alkoivat kaatua ja ns "parantua" sairauksistaan.Siitä lähtien onkin "Niilo kopioita" esiintynyt ja esiintyy, manipuloiden ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista kaikkea opetusta ja ilmiöitä, joita Jumalan nimessä julkituodaan.Mutta Raamattu ei kerro missään kohden, että kaatumisilmiö olisi Jumalan antama "siunauskokemus".Älkäämme syyllistykö Jumalan pilkkaan pitämällä Häntä "tollona hörhönä" joka kaatelisi ihmisiä milloin mihinkin.Pikemminkin Hän nostaa kaatuneen pystyyn ja pitää hänet pystyssä.Jumalan Henki ei toimi niin, että saisi ihmiset käyttäytymään juopuneen tavoin, vaan päinvastoin!
Mitä kaatuminen on saanut aikaan uskon elämässäsi tai mitä vaille jäisit ellet kokisi kaatumista?
Jeesus siunasi opetuslapsia monet kerrat, kukaan ei kaatunut! Ei silloinkaan, kun Hän lähetti ne 70 opetuslasta.
Kun he sitten palasivat iloisina ja kertoivat mitä oli tapahtunut, kuinka sairaat parantuivat ja hengetkin olivat heille alamaisia, ei kukaan sanonut että väki kaatui! Mutta Jeesus sanoi, että älkää siitä iloitko, vaan siitä,
että nimi on kirjoitettu taivaassa. Jeesus piti vuorisaarnat ja oli todella paljon väkeä koolla,
eikä kukaan kaatunut. Kukaan ei kaatunut silloinkaan, kun Jeesus ruokki ne 5000, ei edes se pikkupoika!
Kun ensimmäinen helluntai oli, täyttyivät kaikki yläsalissa olleet Pyhällä Hengellä, mutta kukaan ei kaatunut!
Apostoli Pietari piti saarnan ja 3000 sielua otti sanan vastaan ja heidät kastettiin, kukaan ei kaatunut.
Olisi silloin olettanut ainakin jonkun kaatuvan; mutta ei, kukaan ei kaatunut! Paavali saarnasi kansanjoukkojen edessä, taaskaan ei kukaan kaatunut. Johannes saarnasi rakkaudellisesti, silti ei kukaan kaatunut!
Entä Timoteus , joka oli nuoremman sukupolven edustaja, moniko kaatui kun hän saarnasi- ei yksikään!
Entä Jaakob ja Juudas? Kukaan ei kaatunut silloinkaaan! Entäpä Vanhan Testamentin ajoilla, moniko kaatui, kun Mooses vapautti kansan Egyptin orjuudesta Jumalan voimalla? Ei yksikään, paitsi mitä varmasti toistensa ja elukoittensa jalkoihin kaatuilivat, kun egyptiläiset heitä oikein hätyyttelivät pois sieltä!
Entä erämaassa, kun Jumala ilmestyi ilmestysmajassa, kaikkiko kaatuivat? Ei-kukaan ei kaatunut.
Entä muiden Jumalan profeettojen siunatessa kansaa, moniko kaatui? Ei ainutkaan. Jäivätkö he jotakin vaille? Mitä?
Niilo Yli-Vainio kertoo itse
ReaAalto
28.11.2009 16:57
Kirjassa Mauno Saari: Saarnaaja, on Niilon omia päiväkirja merkintöjä.
Niistä käy ilmi miten henki alkoi johdattaa häntä, kun hän Australiasta palattuaan
alkoi toimia ihmeparantajana ja ihmeiden tekijänä.
Olen scannannut joitakin kohtia tästä kirjasta
http://p1.foorumi.info/vapaasana/viewtopic.php?t=20
Hämmästyttäviä sanoja, kannattaa lukea tarkkaan mitä hän sanoo!
Tässä muutamia rivejä;
"Hän havaitsee, että voiman ilmenemisessä on lainalaisuuksia, joiden kautta Jumala ilmeisesti tahtoo ohjata toimintaa tiettyyn suuntaan, ja joita lakeja noudattamalla hän pystyy jo jossain määrin säätelemään voimaa. Mitä enemmän hän puhuu Pyhästä Hengestä, sen ominaisuuksista, arvovallasta ja kaikkivoipaisuudesta mitä enemmän hän antaa sisäänsä pakkautuvan säälin ihmisiä kohtaan purkautua oman persoonansa kautta rakastaviksi
sanoiksi, mitä enemmän hän korostaa anteeksiantoa, sovitusta, Jeesuksen uhrautumisessa ilmenevää rajatonta
rakkautta, sitä vahvemmin lämmin voima ottaa hänet kanavakseen.
Voima ei innostu raamattutunneista, se tuntuu uinailevan tai peräti heittäytyvän passiiviseen vastarintaan, jos hän alkaa hiukankin sovitella armon ja rakkauden sanoman saumakohtiin ikäänkuin tiivisteeksi syyttäviä sävyjä. Siihen hän huomaa itsellään olevan pyrkimystä, kun väsymys erityisesti painaa ja sen painon päälle vielä lastautuu käytännön huolia ja niiden tuomaa pahaa mieltä.
Vielä hankalammaksi käy olo ja hennommaksi voima, jos hänelle itselleen syntyy mielihalu nousta pystympään, ryhdistäytyä ja antaa ihmisten lumoutuneiden katseiden kutitella itseään aamen-huutojen sateen keskellä. "
jatkuu...- henkikaste
jatkoa2
17.10.2012 18:30
lopuksi lainaus tämän ketjun alku kirjoituksesta
VOIMA EI INNOSTU RAAMATTUTUNNEISTA, se tuntuu uinailevan tai peräti heittäytyvän passiiviseen vastarintaan, jos hän alkaa hiukankin sovitella armon ja rakkauden sanoman saumakohtiin ikäänkuin tiivisteeksi syyttäviä sävyjä.
Hän kirjoittaa näitä havaintojaan muistiinja miettii, että tälle kovuudella ja peloilla ihmisiä nuijivalle ajalle
Jumala haluaa saarnauttaa helpotusta, huojennusta, rakkautta, pelastusta ja terveyttä.
Syksyyn mennessä hän huomaa voivansa tekstittömien saarnojen lisäksi puhua itse asiassa lähes jokaisen "vanhan Niilon" käyttämän saarnan myös nyt: samat entiset raamatunkohdat ja aiheet vain hän en suussaan kääntyvät nurinpäin.
Sama Jumala josta hän ennen näki julman sinimustana piirtyvän profiilin, tulena palavat ja usein vihaa hehkuvat silrnät, se sama Jumala ottaa nyt ihmisiä kämmenelleen hyvin kärsivällisesti ja rauhoittavasti ja katselee heitä rakkauden välkkeen täyttämin silmin.Niilo on toisinaan pakahtumiseen saakka täynnä tämän uuden tunteen ja näyn ja oivalluksien tuottamaa iloa.
Se ilo on varattu hänelle kokouksiin.
Niin on mennyt orastava kevät ja alkukesä joiden kuluessa elämän varjot vaihtuivat ihmeelliseen valoon ja hän tutki ensin arkaillen ja jarrutellen sisäisiä tapahtumiaan. Ja niin on mennyt sydänkesä ja syksy. Niiden aikana hän avasi mielensä ja suunsa ja alkoi viimein toimia vapaasti koko sillä energialla joka kestämättömän pitkältä tuntuneen synkkyyden ja tuon orastuksen aikana oli häneen kasautunut.
Liikkeellä on nyt kaikki se mikä satoi hänen sisälleen Australiassa ja hän ajaa näillä rattailla suitset valtoimenaan, pidättelemättä niin mahtavaa laukkaa et tei hän enää ehdi edes kuvitella hallitsevansa reittiä, suuntaa ja nopeutta.
Myrsky vie eikä se anna Niilolle aikaa hiljentyä, suunnitella, organisoida, rauhoittua tai levätä.
Mutta ei hän sitä pyydäkään, ei silloinkaan kun saarnan tai rukoilun aikana kokoushuoneet alkavat keikkua silmissä ja näkökenttää saartaa ylhäältä, alhaalta ja sivuilta musta reunus. Koko hänen tarmonsa ja kaikki hänen voimansa ovat nyt liikkeellä lähes paniikinomaisella kiireellä. Tuntuu kuin veri syöksyisi suonissa tavallista nopeammin ja ajatukset pursuisivat niin vilkkaina että ne kaatuilevat toistensa paälle. Hänellä on apunaan pitkä ja ankara kokemus. Niilo on saarnannut lähes sen ...
Tässä joitakin otteita hänen päiväkirjastaan s. 85
"Nyt hän sen tietää varmemmin kuin koskaan. Tämä usko ei ole peräisin hänen järjestään tai päätöksistään. Hän ei ole suggeroinut itseään, ei aivopessyt kiduttavia kysymyksiä pois päästään. Kun kaikki oli tyhjää, häneen vain tuli Jumalan läheisyys.
- Se vain tuli, Pyhä Henki vain tuli, hän puhelee Linnealle. He ovat kotona kaksin ja makaavat vieretysten selällään kevättalven yönä. Niilo sanoo ymmärtäneensä silloin, kun tuo hengen kaatosade alkoi ja sadetta jatkui ja jatkui, uudella tavalla myös Pyhän Hengen olemuksen. Nyt hän käsittää vasta miltä tuntuu olla kukkuroillaan tuota pyhyyttä ja mitä Raamattu tarkoittaa sanoessaan, että kun Pyhä Henki tulee, sen vastaanottajat saavat voiman.
- Minun sisällä on nyt niin paljon voimaa etten tiedä mitä tapahtuu. Minä en osaa mitenkään sitä edes selittää, siellä vain on voimaa joka tuntuu ihan selvästi. .. Ja sitä kuule on niin paljon että minä saatan tästä lentää katon läpi avaruuteen koska tahansa. . .
Niilo alkaa nauraa hiljakseen niin että silmät kyyneltyvät. - Minä en ole koskaan ennen tiennyt miten valtava Jumala on."
"Syksyyn mennessä hän huomaa voivansa tekstittömien saarnojen lisäksi puhua itse asiassa lähes jokaisen "vanhan Niilon" käyttämän saarnan myös nyt: samat entiset raamatunkohdat ja aiheet vain hän en suussaan kääntyvät nurinpäin"
Niilo Yli-Vainion aika 1977 - 1982
Väsynyt ja paljon sairastellut Niilo Yli-Vainio (1920-1982) matkusti Australiaan vuoden 1976 lopulla. Niilo Yli-Vainion palattua Suomeen, hän oli kuin TOINEN MIES.
Hänen aikaisemmin niin TULISET PARANNUSSAARNAT olivat vaihtuneet rakkaudelliseen julistukseen.
Niilo Yli-Vainion kokouksissa ihmiset alkoivat kokemaan outoja, he kaatuivat Yli-Vainion rukoillessa. Aikaisemmin tuollaista oli tapahtunut lähinnä Suomessa vierailleiden ulkomaalaisten julistajien kokouksissa, kuten Lorne Foxin ja Tommy Hicksin. Helluntaiseurakuntien jäsenmäärä kasvoi Yli-Vainion julkisen toiminnan aikana (1977–1981) noin 6000 hengellä.
lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Helluntaiherätyksen_historia
jatkuu... - henkikaste
Thomas Ball Barrattin (1862–1940) vierailujen vaikutuksesta ja kautta
Vuonna 1906 Los Angelesissa pidetyissä yhteiskristillisissä rukouskokouksissa koettiin helluntaipäivän tapaisia ilmiöitä. Uskovat alkoivat puhua kielillä, profetoivat ja saivat nähdä sairaiden parantuvan rukouksen kautta.
Tieto epätavallisista ilmiöitä levisi lehdistön kautta eri puolille, ja väkeä alkoi tulla seuraamaan alkanutta herätystä.
Yksi tapahtumapaikalle tulleista oli norjalainen metodistipappi Thomas Barrat.
Hänen mukanaan alkanut herätys tuli Norjaan ja muihin Pohjoismaihin. Aluksi helluntaikokemuksen saaneet eivät halunnet muodostaa uutta herätysliikettä. Ajan myötä he kuitenkin ajautuivat omien kirkkojensa ulkopuolelle huomatessaan, ettei uudistuksella silloin ollut tilaa vanhoissa kirkoissa ja herätysliikkeissä. Uuden hengellisen kokemuksen saaneita alettiin helluntai-ilmiöiden perusteella kutsua helluntailaisiksi (Pentecostals).
Suomeen helluntaiherätys tuli vuonna 1911, jolloin norjalainen metodistipastori T.B. Barratt vieraili ensi kerran maassamme ja antoi opetusta Pyhän Hengen toiminnasta.
helluntaiherätyksen juuret ulottuvat 1700- ja 1800-lukujen suuriin herätysliikkeisiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Hengellistä heräämistä ja sen jälkeistä pyhitystä opettaneissa liikkeissä syntyi 1900-luvun alussa voimakas hengellinen etsintä.
Kristillisyyden ilottomuus ja kaavamaisuus ei tyydyttänyt hengellisesti heränneitä ihmisiä, vaan he alkoivat odottaa samantapaista iloa ja voimaa kuin opetuslapset olivat kokeneet helluntaipäivänä Jerusalemissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Valkeakosken tappo
"Tyttö löytyi poliisin mukaan kuolleena läheisestä metsästä muutaman sadan metrin päässä kotoaan. Uhrin löysivät hänen k16929539Kuka oli tekijä?
Jos tekijä oli suomalainen, onko hänen vanhempiaan jo tavoitettu? Mitä mieltä ovat aikamiespoikansa teosta? Entä puoliso21418983Valkeakosken murhaaja-raiskaaja on kantasuomalainen mies tiedottaa poliisi
Some- ja palstapersut ehtivät jo moneen kertaan julistaa tekijän maahanmuuttajaksi. Miten meni niin kuin omasta mielestä393999015-vuotiaan ruumis valkeakoskella
Nuoria tyttöjä tappavat miessaalistajat ja toiset nuoret. Miessaalistajille ruumiin kätkeminen tai tuhoaminen ei ole on276425Valkeakosken kiinniotettua ei epäillä
Kummallisia kommentteja ja uhkauksia poliisi taas jakelee orjakansalle muituttaakseen verisrstä kostosta jos rahvas kapi194313Kantasuomalainen mies pidätetty - ulkomaalaiset syyttömiä tekoon
Verityöstä on pidätetty vuonna 2005 syntynyt mieshenkilö. Ulkomaalaisilla ei mitään yhteyttä tekoon.1943863- 562909
Miksi kaupunki toivoo nuorilta malttia?
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010453236.html "Älkää suunnitelko kostoa" Mistä on kyse? ”Toivomme, että nuorten taho431517Miten meidän käy
Olen syvästi pahoillani puolestasi siitä, mitä kävi. En ehkä pysty sitä täysin kertomaankaan sinulle. Tuo on taustalla m501299Toivottavasti tekijää ei suojella
Eikä mitään peitellä. Itselläni on 15-vuotias tytär myös ja voin hieman kuvitella tilannetta. Nämä tämmöiset tapaukset v611283