Minulla on 4 lasta ja haluaisin pian luopua heidän

Miten verojen kanssa sitten kun lahjoittaja kuollut, meneekö tuossa em. vaiheessa säästetty vero sitten kuitenkin suurempana, et hallintaoikeudella saatu säästö vesittyy, menee samoihin kuin jos ei olisi lahjoitettu noin?

ainaainaaina kirjoitti:

Miten verojen kanssa sitten kun lahjoittaja kuollut, meneekö tuossa em. vaiheessa säästetty vero sitten kuitenkin suurempana, et hallintaoikeudella saatu säästö vesittyy, menee samoihin kuin jos ei olisi lahjoitettu noin?

Lue lisää

Ei mene suurempana. Vaikka lahjanantaja kuolisi (yllättäen) jo viikon päästä.

nix_nax kirjoitti:

Ei mene suurempana. Vaikka lahjanantaja kuolisi (yllättäen) jo viikon päästä.

Oletko Nix-Nax samaa mieltä, että tuollainen perinnönjättäminen on rahallisesti viisainta, eli könttänä kaikki lahjana lapsille, minun hallintaoikeudella? Kiitos.

Kerropa tilan käypä arvo (eli paljonko saisit, jos sen myisit) ja ikäsi.

nix_nax kirjoitti:

Kerropa tilan käypä arvo (eli paljonko saisit, jos sen myisit) ja ikäsi.

100 000 euroa
74 vuotta

PERINTÖ
Jos neljä lastasi perivät sinut, kunkin perintö on 25.000 euroa ja kunkin perintövero 500 euroa eli verot yhteensä 2.000 euroa

LAHJA
Jos lahjoitat tilan neljälle lapsellesi ja pidätät itsellesi elinaikaisen hallintaoikeuden, kukin lapsi maksaisi lahjaveroa 1.525 euroa eli verot yhteensä 6.100 euroa. Ilman hallinnanpidätystä lahjaverot olisivat 4 x 2.020 euroa = 8.080 euroa.

Lisäys:
Kerrot olevasi leskimies. Onko omaisuuden ositus vaimon kuoltua tehty? Jos ei, se tehdään ennen perinnönjakoa, jolloin pesä menisi lähtökohtaisesti puoliksi, kumpaisenkin osuus siis 50.000, mistä perintöosat kumpaisenkin jälkeen 12.500. Tästä ei perintöveroa menisi. Perinnöt ylittäisivät verotettavan alarajan 20.000 euroa vasta, jos tilan metsineen arvo olisi 160.000 euroa. (Vaimon puolikkaasta ei enää veroa määrättäisi, sillä se on perintöverotettu jo vaimon kuoltua edellyttäen, että teillä ei ollut avioehtoa. Jos taas avioehto oli, ositusta ei nyt tehdä.)

nix_nax kirjoitti:

Lisäys:
Kerrot olevasi leskimies. Onko omaisuuden ositus vaimon kuoltua tehty? Jos ei, se tehdään ennen perinnönjakoa, jolloin pesä menisi lähtökohtaisesti puoliksi, kumpaisenkin osuus siis 50.000, mistä perintöosat kumpaisenkin jälkeen 12.500. Tästä ei perintöveroa menisi. Perinnöt ylittäisivät verotettavan alarajan 20.000 euroa vasta, jos tilan metsineen arvo olisi 160.000 euroa. (Vaimon puolikkaasta ei enää veroa määrättäisi, sillä se on perintöverotettu jo vaimon kuoltua edellyttäen, että teillä ei ollut avioehtoa. Jos taas avioehto oli, ositusta ei nyt tehdä.)

Lue lisää

""Onko omaisuuden ositus vaimon kuoltua tehty? Jos ei, se tehdään ennen perinnönjakoa, jolloin pesä menisi lähtökohtaisesti puoliksi, kumpaisenkin osuus siis 50.000, mistä perintöosat kumpaisenkin jälkeen 12.500.""

Miten se vaikuttaa veroihin (ei mitenkäänkö?) jos ositus olisi tehty vaimon kuoltua, kiitos?

Kysymys on siitä, onko ap:n ilmoittama 100.000 euroa häneltä jäävää perintöä, vai onko hänen osuuttaan vain (lähtökohtaisesti) puolet siitä eli 50.000 euroa.

Jos ositus on toimitettu, lapset ovat äidinperintönsä siinä saaneet jolloin he ehkä omistavat puolet ap:n mainitsemasta omaisuudesta. Jos lapset ovat äidinperintönä saaneet muuta omaisuutta, isän mainitsema omaisuus kuuluu sellaisenaan (100.000 euroa) isän jäämistöön.

Jos taas ositus toimitetaan vasta nyt (tai isän kuoltua), verotettavaksi tulee vain isän osuus mainitusta 100.000 euron omaisuudesta eli (lähtökohtaisesti) 50.000 euroa.

nix_nax kirjoitti:

Lisäys:
Kerrot olevasi leskimies. Onko omaisuuden ositus vaimon kuoltua tehty? Jos ei, se tehdään ennen perinnönjakoa, jolloin pesä menisi lähtökohtaisesti puoliksi, kumpaisenkin osuus siis 50.000, mistä perintöosat kumpaisenkin jälkeen 12.500. Tästä ei perintöveroa menisi. Perinnöt ylittäisivät verotettavan alarajan 20.000 euroa vasta, jos tilan metsineen arvo olisi 160.000 euroa. (Vaimon puolikkaasta ei enää veroa määrättäisi, sillä se on perintöverotettu jo vaimon kuoltua edellyttäen, että teillä ei ollut avioehtoa. Jos taas avioehto oli, ositusta ei nyt tehdä.)

Lue lisää

Täydennys:
"(Vaimon puolikkaasta ei enää veroa määrättäisi, sillä se on perintöverotettu jo vaimon kuoltua edellyttäen, että teillä ei ollut avioehtoa. Jos taas avioehto oli, ositusta ei nyt tehdä.)"

Vaimon jälkeen perintöveroa tilasta ei ole määrätty myöskään siinä tilanteessa, että tila on ollut lesken yksin omistama ja leski on ns. tasinkoprivilegiinsä vedoten kieltäytynyt tasingon antamisesta vainajan perillisille. Tällöin, jos ositus lesken eläessä on toimitettu, tila kuuluisi nyt lesken jäämistöön (100.000 euroa), mistä perintöverot määrättäisiin.

nix_nax kirjoitti:

Kysymys on siitä, onko ap:n ilmoittama 100.000 euroa häneltä jäävää perintöä, vai onko hänen osuuttaan vain (lähtökohtaisesti) puolet siitä eli 50.000 euroa.

Jos ositus on toimitettu, lapset ovat äidinperintönsä siinä saaneet jolloin he ehkä omistavat puolet ap:n mainitsemasta omaisuudesta. Jos lapset ovat äidinperintönä saaneet muuta omaisuutta, isän mainitsema omaisuus kuuluu sellaisenaan (100.000 euroa) isän jäämistöön.

Jos taas ositus toimitetaan vasta nyt (tai isän kuoltua), verotettavaksi tulee vain isän osuus mainitusta 100.000 euron omaisuudesta eli (lähtökohtaisesti) 50.000 euroa.

Lue lisää

Kyseessä jakamaton kuolinpesä, jonka arvo 100000 eur. Leskellä ei hallintaoikeutta. Ositusta ei ole tietystä syystä tehty.

Nastolanpoika kirjoitti:

Kyseessä jakamaton kuolinpesä, jonka arvo 100000 eur. Leskellä ei hallintaoikeutta. Ositusta ei ole tietystä syystä tehty.

Kun on kysymys jakamattomasta kuolinpesästä, ennen perinnönjakoa toimitetaan omaisuuden ositus siten kuin 3.12. lisäyksessä olen kertonut. Osituksessa muodostuvan jäämistösi suuruus on (lähtökohtaisesti) 50.000 euroa ja perintöosat 12.500 euroa, joten perinnöistä ei perintöveroa mene (kun ne ovat < 20.000 euroa).