Sain lausunnon kirjoituksestani. En voi enää vaivata lausunnon antajaa, joka ystävällisesti suostui antamaan sen, kun pyysin.
Mitä siis tarkottaa seuraava.
" Henkilöt kasvavat järjestään suuremmiksi kuin kertomus edellyttää."
Ja
"Henkilöt eivät ole alisteisia kertomukselle."
Onko hyvä tai huono asia?
Mitä siis tarkottaa seuraava.
" Henkilöt kasvavat järjestään suuremmiksi kuin kertomus edellyttää."
Ja
"Henkilöt eivät ole alisteisia kertomukselle."
Onko hyvä tai huono asia?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tuossa kässärissä lausunnon antajan mielestä huono asia. Henkilöt peittävät näkyvistä tarinan, kirjoitat liikaa henkilöistä niin että teksti muistuttaa henkilökuvausta eikä kertomusta.
Henkilöiden persoona, kehittyminen ja ulkonäkökin pitäisi tulla kuvatuksi lähinnä toiminnan ja dialogin kautta. Ei niin, että liikaa kuvailee millainen henkilö on luonteeltaan ja ulkonäöltään. Aloittelevat kirjoittajat sortuvat usein tähän liialliseen adjektiívien käyttöön. Siis karsi, hio kieltä ja etene kertomus edellä. Lukija pitkästyy jos ei tapahdu mitään, mutta toisaalta henkilöt eivät saa myöskään jäädä stereotyyppimäisiksi hahmoiksi millaisia juonivetoisissa dekkareissa usein on.
En tiedä, ovatko adjektiivit ongeman ydin, mutta joka tapauksessa kaikenlaisissa kirjoissa kirjoittajan tulisi osata kuvata ihmistä ajassa ja paikassa eikä selittää millainen tämä hänen omasta mielestään on, miksi hänestä on sellainen tullut jne. Ihmistä kannattaa kuvata toimimassa, ajattelemassa, jolloin lukija saa itse muodostaa mielipiteensä hänestä ja hänen toiminnastaan.
Kiitos vastauksista!
Ymmärrän nyt, että kertomus "töksähtää" uuteen henkilöön. Minä olen nimittäin tehnyt henkilöille omat luvut, jossa esittelen lapsuuden traumoja aiheuttaneita tapahtumia. Näin olen halunnut näyttää lukijalle, miksi henkilö on sellainen kuin on.
Nyt tahtoisin tietää vielä, että onko joissakin tapauksessa hyvä asia, että henkilö kasvaa kertomusta suuremmaksi?
Ei minusta. Vaikka kyse olisi elämäkerrasta/historiateoksesta tms. eikä fiktiosta, niin henkilö tulisi osata sijoittaa tapahtumiin uskottavasti niin ettei kuvaus jää irralliseksi. Kuvaamasi rakenneratkaisu kuulostaa mekaaniselta ja luettelomaiselta, sitä kannattaa varmasti muuttaa, jos vielä jatkat työskentelyä sen parissa.
Yksi keino on tuoda historiaa esiin takaumien kautta. Sekin vähän selittelyä. Mutta asenteissa ja toiminnassakin persoona käy hyvin ilmi.
Kiitos asiantuntevista vastauksista. Seuraavat lauseet eivät siis tarkoita taitavaa henkilökuvaysta vaan taitamatonta kirjoittamista.
" Henkilöt kasvavat järjestään suuremmiksi kuin kertomus edellyttää." ja "Henkilöt eivät ole alisteisia kertomukselle."
Kuitenkin lauseista saa hyvin positiivisen kuvan kirjoituksesta. Onkohan kyseessä jonkinlainen vittuilu, sillä vaivasin arvostelupyynnöillä monia kertoja ennen kuin sain sen?
Ei ole vittuilua, puhutte vain "eri kieltä". Lausunnot yleensä ovat juuri tuohon tapaan kohteliaita ja tiiviitä, sillä tavoitteena on korjata puutteita.
Nuo po. lauseet taitavat kuvata samaa ongelmaa mistä itsekin kerrot. Tavoitteesi on kuvata, millaisia henkilöt lapsuuden traumojen seurauksena ovat, mutta hyvässä fiktiossa ihminen on moniulotteinen ja mutkikas olento niin kuin todellisuudessakin. Siksi kirjailija kuvaa henkilöt vain tietyssä tilanteessa eikä kuvittelekaan kertovansa heistä lopullista totuutta: sitä, millaisia hen ovat tai miksi heistä on sellaisia tullut. Muussa tapauksessa lukija alkaa herkästi lukea tekstiä vastakarvaan.
Lauseista ei saa hyvin positiivista kuvaa kirjoituksesta, mutta ei se vittuiluakaan ole. Juuri tällaisen takia lausuntoja ei anneta kustantamoista.
Ihan normaalia lausuntokieltä tuo on.
Tuollainen "Henkilöt eivät ole alisteisia kertomukselle." on hyvin alkeellinen virhe. Vittuilua se ei ole. Jos kysymys olisi kirja-arvostelusta, niin silloin voisi olla. Kirja-arvostelijat usein ilmoittavat hienoin sanakääntein, että kirja on ihan paska.
" Henkilöt kasvavat järjestään suuremmiksi kuin kertomus edellyttää." Ja "Henkilöt eivät ole alisteisia kertomukselle."
Tuo tarkoittaa selkosuomeksi, että henkilöt ja tarina ovat eri paria.