Mitä Max Planck tarkoitti

mieli on fysikaalisen ilmiön eli aivojen ajattelun tulos niin eikö myös mielipiteet kuulu fysiikkaan siinä missä mikä tahansa fyysinen toiminto joka on mitattavissa?

Muttajos kirjoitti:

mieli on fysikaalisen ilmiön eli aivojen ajattelun tulos niin eikö myös mielipiteet kuulu fysiikkaan siinä missä mikä tahansa fyysinen toiminto joka on mitattavissa?

"mieli on fysikaalisen ilmiön eli aivojen ajattelun tulos niin eikö myös mielipiteet kuulu fysiikkaan siinä missä mikä tahansa fyysinen toiminto joka on mitattavissa?"

Kaikenlaista voi jossitella...

Eipä tuo ole toistaiseksi onnistunut tuo ajattelun selittäminen fysiikan kaavoilla eikä ole näköpiirissäkään että onnistuisi. Ei edes ole mitenkään itsestäänselvä asia että aivot fysikaalisena systeeminä kausaalisesti tuottavat tietoisuuden - yhtä hyvin voisi olettaa että tietoisuus tuottaa ne aivot. Tietokonevertauskuva helposti sotkee ajattelua.

Ylipäätänsä ontologisia oletuksia ja uskomuksia (esim. materialismi) ei voi vahvistaa tieteen metodein.

Kun nyt ensin näkisi sen Planckin kommentin. Kyseinen herra on harvoin ollut väärässä, mutta ensimmäinen kertako tuo olisi kun tunnettujen tiedemiesten suuhun laitetaan tälläkin palstalla sanoja, joita hän ei ole sanonut.

melko uskonnollinen kun totesi myös että sekä uskonto ja luonnontiede edellyttää uskoa jumalaan joten näkökulma lienee melkoisen värittynyt jo etukäteen riippumatta tuloksista, tuolta voi lukea lisää herran ajatuksia.
http://todayinsci.com/P/Planck_Max/PlanckMax-Thought-Quotations.htm

agnoskepo kirjoitti:

Kun nyt ensin näkisi sen Planckin kommentin. Kyseinen herra on harvoin ollut väärässä, mutta ensimmäinen kertako tuo olisi kun tunnettujen tiedemiesten suuhun laitetaan tälläkin palstalla sanoja, joita hän ei ole sanonut.

Lue lisää

lausahdus
http://www.brainyquote.com/quotes/quotes/m/maxplanck211839.html
ja tässä koko sitaatti;
As a man who has devoted his whole life to the most clearheaded science, to the study of matter, I can tell you as a result of my research about the atoms this much: There is no matter as such! All matter originates and exists only by virtue of a force which brings the particles of an atom to vibration and holds this most minute solar system of the atom together. . . . We must assume behind this force the existence of a conscious and intelligent Mind. This Mind is the matrix of all matter.
https://en.wikiquote.org/wiki/Max_Planck

Vaikuttiolevan kirjoitti:

melko uskonnollinen kun totesi myös että sekä uskonto ja luonnontiede edellyttää uskoa jumalaan joten näkökulma lienee melkoisen värittynyt jo etukäteen riippumatta tuloksista, tuolta voi lukea lisää herran ajatuksia.
http://todayinsci.com/P/Planck_Max/PlanckMax-Thought-Quotations.htm

Lue lisää

kerrotaan sanoneen ettei uskonut persoonalliseen, puhumattakaan kristitystä jumalasta...
https://en.wikipedia.org/wiki/Max_Planck#Religious_views
...enkä ole varma mitä hän tarkoitti puhuessaan uskonnon ja luonnontieteen edellyttävän uskoa jumalaan kun en tiedä miten tuo pitäisi suomentaa kokonaan joten perun aikaisemman väitteeni maailmankuvan mahdollisesta värittyneisyydestä;
Both religion and natural science require a belief in God for their activities, to the former He is the starting point, and to the latter the goal of every thought process. To the former He is the foundation, to the latter, the crown of the edifice of every generalized world view.

Toisaalt.a kirjoitti:

kerrotaan sanoneen ettei uskonut persoonalliseen, puhumattakaan kristitystä jumalasta...
https://en.wikipedia.org/wiki/Max_Planck#Religious_views
...enkä ole varma mitä hän tarkoitti puhuessaan uskonnon ja luonnontieteen edellyttävän uskoa jumalaan kun en tiedä miten tuo pitäisi suomentaa kokonaan joten perun aikaisemman väitteeni maailmankuvan mahdollisesta värittyneisyydestä;
Both religion and natural science require a belief in God for their activities, to the former He is the starting point, and to the latter the goal of every thought process. To the former He is the foundation, to the latter, the crown of the edifice of every generalized world view.

Lue lisää

"kerrotaan sanoneen ettei uskonut persoonalliseen, puhumattakaan kristitystä jumalasta..."

Totta on. Monet tutkijat eivät uskon kristinuskon Jumalaan, mutta silti monet tutkijat ovat "salaa" mieltyneet muihin suurten idän uskontojen uskonnonfilosofioihin.
Monilla tutkijoilla on uskomuksia panteistisesta "jumaluudesta". Esimerkiksi aikamme suurimpia matemaatikko-loogikkoja Kurt Gödel oli innokas idän uskontofilosofioiden harrastaja, hän jopa harrasti joogan korkeimpaa muotoa jossa tavoitellaan "samadi" tilaa.
Jotkut kosmologit ovat etsineet teorioilleen "sykkivästä universumista" yhteyden hindulaisuuden tai jainalaisuuden käsityksiin universumista. Bigbang teorian ajatus yhtyy hindulaisuuden Brahman päivään ja yöhön eli jokaisessa universumissa on edellisen tuhoutuneen universumin "siemen" (singulariteetti) jäljellä. Universumitkin ovat jälleensyntymisen kierrossa.
Jainalaisuus liittyy taas pysyvän ikuisen universumin teoriaan.

Ideologiset yhteydet ovat selvät ja kiistattomat. Tieteen aatehistoria kertoo vahvasta yhteydestä uskontojen filosofioihin. Itseasiassa tiedemaailma ei ole esittänyt yhtään UUTTA käsitystä, kaikki julkituodut teoriat ovat vain tieteelliseen asuun pantuja ikivanhoja uskonnonfilosofioita. (mm. alkuräjähdys "bigbang" ja ikuinen pysyvä universumi) Ei edes evoluutiokäsitys ole uusi, se sisältyy moniin uskonnonfilosofioihin kuten hindulaisuuden jälleensyntymisajatuksiin karmallisista seurauksista eli ihminen voi syntyä huonon karman vuoksi jopa alkeellisena tai jumalallisena eläimenä. (Lajihyppelyt lajista toiseen ovat mahdollisia) Hindulaisuudessa on myös eläinhahmoisia jumalia kuten apinajumala Hanuman.

"- Tiede on poikinut lukemattoman määrän innovatiivisia sovellutuksia, itämaiset uskonnot eivät ainuttakaan. "

Kun joku näyttää minulle toteen, että tämä tieteellinen teoria tai tekninen sovellutus ei olisi ollut mahdollinen ilman itämaista uskontoa, saatan muuttaa mieleni. Ennustusten tekeminen esimerkiksi Nostradamuksen teksteistä on ollut yllättävän helppoa, mutta valitettavasti aina vasta jälkikäteen.

" Luonnontieteelliset teoriat ovat yleensä hyvin formatoituja loogoisia kokonaisuuksia,"

Etpä taida tuntea montaakaan tieteellistä teoriaa. Miten hyvin formatoituja loogisia kokonaisuuksia olivat :
- flogiston teoria palamisesta
- eetteriteoria kosmologisena rakenteena
- lamarkismi evoluutioteorian osana
- eugeniikka rotuteorioiden perustana
- Eddingtonin teoria tähdistä
- Kuhnin ja Rittmannin teoria maapallon ytimen rakenteesta

Nämä nyt vaan esimerkkeinä. Jos teoriat ovat hyvin formatoituja loogisia kokonaisuuksia niin miksi niistä löytyy ristiriitaisuuksia ja virheitä?

missä_logiikka kirjoitti:

" Luonnontieteelliset teoriat ovat yleensä hyvin formatoituja loogoisia kokonaisuuksia,"

Etpä taida tuntea montaakaan tieteellistä teoriaa. Miten hyvin formatoituja loogisia kokonaisuuksia olivat :
- flogiston teoria palamisesta
- eetteriteoria kosmologisena rakenteena
- lamarkismi evoluutioteorian osana
- eugeniikka rotuteorioiden perustana
- Eddingtonin teoria tähdistä
- Kuhnin ja Rittmannin teoria maapallon ytimen rakenteesta

Nämä nyt vaan esimerkkeinä. Jos teoriat ovat hyvin formatoituja loogisia kokonaisuuksia niin miksi niistä löytyy ristiriitaisuuksia ja virheitä?

Lue lisää

Tiede katsos ukko hyvä korjaa itseään. Suurin osa nyt esiin tuomista "teorista" on 1800 luvulta ja ne on hylätty jo kauan ennen minun syntymääni. Jos mennään ajassa vielä taaksepäin, niin kirkko kannatti maakeskeistä maailmankuvaa.

Eddigton tiesi itsekin teoriansa puutteet: "Hän kehitti mallinsa tietäen, ettei tähden sisustan läpi­näkyvyydelle ja energian­tuotannolle tunnettu vielä tyydyttävää selitystä. Kuitenkin hänen tuloksensa tekivät mahdolliseksi laskea lämpötilan, tiheyden ja paineen jokaisessa pisteessä tähden sisällä, ja Eddington väitti, että hänen teoriansa olisi niin hyödyllinen astro­fysiikan jatko­tutkimusten kannalta, että se oli hyväksyttävä, vaikkei se kaikilta osin perustunutkaan tunnettuun fysiikkaan."
Ei siis aivan väärin. Näin se fysiikkakin etenee.

Kerrohan nyt pari sellaista teknistä innovaatita, joihin uskonnollinen usko on ollut lähtökohtana. Ai, et osaa? Ihmeellistä, jos kerran rinnastat uskontoa tieteeseen.

-uskovainen uskoo vaikka ei näe, kommunisti uskoo vaikka näkee, vanha sanonta

Jostain syystä tiedemiehetkin tuntevat tarvetta puuttua uskonnollisiin kysymyksiin. Näin ovat tehneet mm. Kari Enqvist, Esko Valtaoja ja lukemattomat muut.

Usko.Toivonen kirjoitti:

Jostain syystä tiedemiehetkin tuntevat tarvetta puuttua uskonnollisiin kysymyksiin. Näin ovat tehneet mm. Kari Enqvist, Esko Valtaoja ja lukemattomat muut.

"Jostain syystä tiedemiehetkin tuntevat tarvetta puuttua uskonnollisiin kysymyksiin. Näin ovat tehneet mm. Kari Enqvist, Esko Valtaoja ja lukemattomat muut."

Neutraali asenne olisi paljon parempi. Tavallaan ko. uskontoon sekaantuvat tieteilijät menettävät osan tieteellisestä uskottavuudestaan sotkeutumalla uskonnollisiin kiistoihin. He eivät ole uskonnosta puhuessaan enää tietelijän roolissa vaikka pyrkivätkin käyttämään mainettaan hyväkseen ajaakseen omaa uskonnollista tai maailmankatsomuksellista agendaansa.

saarnaavat_tietelijät kirjoitti:

"Jostain syystä tiedemiehetkin tuntevat tarvetta puuttua uskonnollisiin kysymyksiin. Näin ovat tehneet mm. Kari Enqvist, Esko Valtaoja ja lukemattomat muut."

Neutraali asenne olisi paljon parempi. Tavallaan ko. uskontoon sekaantuvat tieteilijät menettävät osan tieteellisestä uskottavuudestaan sotkeutumalla uskonnollisiin kiistoihin. He eivät ole uskonnosta puhuessaan enää tietelijän roolissa vaikka pyrkivätkin käyttämään mainettaan hyväkseen ajaakseen omaa uskonnollista tai maailmankatsomuksellista agendaansa.

Lue lisää

Eivät he silloin puhu tutkijoina eivätkä tutkijan arvovallalla. Yksityishenkilöinä tutkijoillakin voi olla mielipiteitä ja ne saa ilmaista aivan vapaasti. Jos niitä vielä perustelee sillä, mitä luonnontieteistä tietää, ei sekään väärin ole.
Ottaahan teologian tohtori ja antropologi Junkkaalakin varsin kriittistä kantaa kreationismiin. Sekö lienee paremmin hyväksyttävää, koska hän on teologi?

sana-on-vapaa kirjoitti:

Eivät he silloin puhu tutkijoina eivätkä tutkijan arvovallalla. Yksityishenkilöinä tutkijoillakin voi olla mielipiteitä ja ne saa ilmaista aivan vapaasti. Jos niitä vielä perustelee sillä, mitä luonnontieteistä tietää, ei sekään väärin ole.
Ottaahan teologian tohtori ja antropologi Junkkaalakin varsin kriittistä kantaa kreationismiin. Sekö lienee paremmin hyväksyttävää, koska hän on teologi?

Lue lisää

"Eivät he silloin puhu tutkijoina eivätkä tutkijan arvovallalla. "

Kyllä he myyvät kirjojaan tutkijan arvovallalla. Kannattaa kuitenkin aina yrittää erottaa toisistaan tutkijan omat tulkinnat, oletukset ja toiveajattelu siitä mitä oikeasti on havaittu ja tiedetään.

"Sekö lienee paremmin hyväksyttävää, koska hän on teologi?"

Nuoren maan kreationismin arvosteleminen alkaa olla jo jonkinlaista itsetarkoituksellista kuolleen hevosen potkimista vaikka varmaan jokainen keskiverto ateisti ja "skeptikko" saa sillä tavalla pönkitettyä omaa heikkoa itsetuntoaan ja samalla hyvinkin puutteellinen ja keskeneräinen tiede vaikuttaa paljon kehittyneemmältä ja fiksummalta kuin se oikeasti on.

Tieteilijät tuppaavat olemaan erittäin huonoja filosofeja ja reduktionistinen materialismi on johdonmukaisesti noudatettuna yksi hölmöimpiä mahdollisia maailmankatsomuksia mitä voi olle olemassa eikä selitä oikeastaan yhtään mitään eli korvaa vain uskontojen jumalan sattumalla.


John Cleesen parodiat tieteilijöistä ovat harvinaisen osuvia:

https://www.youtube.com/watch?v=-M-vnmejwXo


https://www.youtube.com/watch?v=FQjgsQ5G8ug

Veistä-puusta-kännykkäsi kirjoitti:

Tiede katsos ukko hyvä korjaa itseään. Suurin osa nyt esiin tuomista "teorista" on 1800 luvulta ja ne on hylätty jo kauan ennen minun syntymääni. Jos mennään ajassa vielä taaksepäin, niin kirkko kannatti maakeskeistä maailmankuvaa.

Eddigton tiesi itsekin teoriansa puutteet: "Hän kehitti mallinsa tietäen, ettei tähden sisustan läpi­näkyvyydelle ja energian­tuotannolle tunnettu vielä tyydyttävää selitystä. Kuitenkin hänen tuloksensa tekivät mahdolliseksi laskea lämpötilan, tiheyden ja paineen jokaisessa pisteessä tähden sisällä, ja Eddington väitti, että hänen teoriansa olisi niin hyödyllinen astro­fysiikan jatko­tutkimusten kannalta, että se oli hyväksyttävä, vaikkei se kaikilta osin perustunutkaan tunnettuun fysiikkaan."
Ei siis aivan väärin. Näin se fysiikkakin etenee.

Kerrohan nyt pari sellaista teknistä innovaatita, joihin uskonnollinen usko on ollut lähtökohtana. Ai, et osaa? Ihmeellistä, jos kerran rinnastat uskontoa tieteeseen.

Lue lisää

"Kerrohan nyt pari sellaista teknistä innovaatita, joihin uskonnollinen usko on ollut lähtökohtana. Ai, et osaa? Ihmeellistä, jos kerran rinnastat uskontoa tieteeseen."

Näitä uskonnollisia innovaatioita on vaikka kuinka paljon. Esimerkkinä vaikka keskiajalla rakennetut suuret kirkot, katedraalit, nuo rakennustaiteen hienot muistomerkit.
Muissakin uskonnoissa on omia rakennustaiteellisia monumentteja, temppeleitä.
Puhumattakaan nyt Egyptin pyramideista joilla ilmeisesti on myös uskonnollista merkitystä vaikka emme tiedä niiden rakentamisen kaikkia syitä.

Uskonto on aina ollut mukana kun rakennustekniikkaa on kehitetty. Keskiajan eurooppalaisissa kirkoissa on nähtävillä hienoja rakennusteknisiä ja kestäviä ratkaisuja. Myös "pakanauskontojen" temppeleissä on hienoja teknisiä ratkaisuja.
Tätä teknologiaa ei edes ateistit ja nihilisitit voi kieltää.
Jokin pienempi tekninen merkitys on ollut myös kirjapainotaidon kehityksessä.
Raamattujen ja saarnakirjallisuuden painaminen on edesauttanut tätä teknistä kehitystä koska uskonnollisen viestinnän tarve on tätä vaatinut.

Keskiajan luostareilla oli oma osuutensa myös kemian tutkimuksen alueella vaikka se oli paljolti varhaista alkemiaa. Tuohon aikaan Euroopan yliopistoissa oli "pakollisena" oppiaineena myös teologia joten tuon ajan "yliopisto-oppineet" olivat myös teologisesti oppineita.

Kirkolliset näkemykset pitkään ohjasivat yhteiskunnallista lainsäädännön kehitystä. Länsimainen sivistys on paljolti syntynyt kristikunnan käsitysten mukaiseksi. Tämän mukaan yhteiskunnan lainsäädännössä ei enää ole sukujen välistä verikosto oikeutta eikä länsimaissa käytetä uskonnollista "sharia" lakijärjestelmää enää voimassa. Toki keskiajalla katolisen kirkon kaanoninen oikeus oli vahvempi kuin maallinen oikeus.

Kyllä uskonnot ovat vahvasti vaikuttaneet eri aloilla yhteiskunnassa. Maallistuminen eli sekularisaatio on vasta alkanut.

Meniköhän vähän lepikkoon? Ratio tarkoittaa myös järkeä.
Wiki: "Rationaalisuus tarkoittaa järjen (latinaksi ratio) käyttöä päätöksentekoon tunteiden, vaistojen ja tradition lisäksi tai niiden sijaan."
Premissi väärin -> johtopäätös väärin.

Termit-sekaisin kirjoitti:

Meniköhän vähän lepikkoon? Ratio tarkoittaa myös järkeä.
Wiki: "Rationaalisuus tarkoittaa järjen (latinaksi ratio) käyttöä päätöksentekoon tunteiden, vaistojen ja tradition lisäksi tai niiden sijaan."
Premissi väärin -> johtopäätös väärin.

Lue lisää

"Meniköhän vähän lepikkoon?"

Ei mennyt.


"Ratio tarkoittaa myös järkeä."


Käsitteellä on useampia merkityksiä joista yksi on järki.


"In mathematics, a ratio is a relationship between two numbers indicating how many times the first number contains the second."

https://en.wikipedia.org/wiki/Ratio

"Premissi väärin -> johtopäätös väärin."

Niin ainakin sinulla näköjään...

omenoita_appelsiineja kirjoitti:

"Meniköhän vähän lepikkoon?"

Ei mennyt.


"Ratio tarkoittaa myös järkeä."


Käsitteellä on useampia merkityksiä joista yksi on järki.


"In mathematics, a ratio is a relationship between two numbers indicating how many times the first number contains the second."

https://en.wikipedia.org/wiki/Ratio

"Premissi väärin -> johtopäätös väärin."

Niin ainakin sinulla näköjään...

Lue lisää

Kun tieteessä käytetään termiä rationaalisuus tai rationaalinen ajattelu, viitataan järkeen ei matematiikan suhteeseen. Jos tieteenfilosofiassa halutaan puhua suhteellisuudesta on relativismi oikea termi.

Kun terminologia on noinkin hukassa, niin ei ehkä kannattaisi lausua rinta kaarella tieteenfilosofisia totuuksia. Kun tiede on rationaalista, se on järkiperäistä, eikä suinkaan suhteellista, kuten yrität sönköttää.

Kyökkifilosofin-munaus kirjoitti:

Kun tieteessä käytetään termiä rationaalisuus tai rationaalinen ajattelu, viitataan järkeen ei matematiikan suhteeseen. Jos tieteenfilosofiassa halutaan puhua suhteellisuudesta on relativismi oikea termi.

Kun terminologia on noinkin hukassa, niin ei ehkä kannattaisi lausua rinta kaarella tieteenfilosofisia totuuksia. Kun tiede on rationaalista, se on järkiperäistä, eikä suinkaan suhteellista, kuten yrität sönköttää.

Lue lisää

"Kun tieteessä käytetään termiä rationaalisuus tai rationaalinen ajattelu, viitataan järkeen ei matematiikan suhteeseen."


Jos ajattelet asiaa sillä tavalla että ainoastaan mitattavissa ja havaittavissa olevat asiat ovat kiistattomasti olemassa tulkinnasta riippumatta ja niiden mitattavissa olevien asioiden vertaaminen (suhde toisiinsa) toisiinsa tuottaa säännönmukaisuuksia jotka voidaan ilmaista kaavoilla.

Se järki nimenomaan on riippuvainen niistä asioiden välisistä säännönmukaisista suhteista. Jos ei ole säännönmukaisuuksia asioiden välillä niin ei sellaista voi järjellä ymmärtää.

"Rationaalisuuteen kuuluu vaihtoehtojen tietoinen ajatuksellinen arviointi ja usein myös jonkin formaalin järjestelmän kuten logiikan tai matematiikan käyttö avuksi. Rationaalisuuteen kuuluu tavoitteen määrittäminen ja sen saavuttamiseksi käytettävissä olevien toimenpiteiden arviointi, toteutettavan toimenpiteen valinta ja toteutus sekä edelleen toteutuksen arviointi, jne. Rationaaliselta ajattelulta edellytetään väitteiden johdonmukaista ja ristiriidatonta perustelua.[2]"

Järkevyys perustellaan säännönmukaisuuksilla jotka on ennenkin havaittu ja ne säännönmukaisuudet ovat asioiden suhteita - ei itse niitä asioita. Logiikan lauseiden pätevyys ei riipu siitä mitkä sanat sijoitetaan siihen lauseeseen.

Se että asioilla on suhde toisiinsa ei tarkoita että ne asiat ovat suhteellisia (vähättelevässä mielessä).

Se ei ole minun vikani jos sinä et ymmärrä (tai halua ymmärtää).... :-)

Kirjoitit: "Tiede on rationaalista (ratio=suhde) eli kykenee käsittelemään vain mitattavissa ja havaittavissa olevien asioiden matemaattisia suhteita keskenään."

Käytit termiä ratio täysin väärässä merkityksessä. Tuossa kohtaa ratio merkitsee järkeä, ei suhdetta. Siitä oli kysymys.
Monet tieteenalat käsittelevät asioita, joita ei kyetä mittaamaan tarkoin lukuarvoin, joten siinäkin kohtaa väitteesi on yksisilmäinen ja väärä. Historiassa, geologiassa tai vaikka folkloristiikassa harvoin käsitellään mitään matemaattisia suhteita. Ainakaan läheskään kaikki tieteet eivät perustu matematiikkaan.

yksiniitinen-ajatus kirjoitti:

Kirjoitit: "Tiede on rationaalista (ratio=suhde) eli kykenee käsittelemään vain mitattavissa ja havaittavissa olevien asioiden matemaattisia suhteita keskenään."

Käytit termiä ratio täysin väärässä merkityksessä. Tuossa kohtaa ratio merkitsee järkeä, ei suhdetta. Siitä oli kysymys.
Monet tieteenalat käsittelevät asioita, joita ei kyetä mittaamaan tarkoin lukuarvoin, joten siinäkin kohtaa väitteesi on yksisilmäinen ja väärä. Historiassa, geologiassa tai vaikka folkloristiikassa harvoin käsitellään mitään matemaattisia suhteita. Ainakaan läheskään kaikki tieteet eivät perustu matematiikkaan.

Lue lisää

"Käytit termiä ratio täysin väärässä merkityksessä. Tuossa kohtaa ratio merkitsee järkeä, ei suhdetta."

Järjen ja säännönmukaisuuksien välillä on selkeä yhteys.


"Monet tieteenalat käsittelevät asioita, joita ei kyetä mittaamaan tarkoin lukuarvoin, joten siinäkin kohtaa väitteesi on yksisilmäinen ja väärä. "

Niissä tieteissä onkin suurempi merkitys oletuksilla ja havaintojen tulkinnoilla.

"Historiassa, geologiassa tai vaikka folkloristiikassa harvoin käsitellään mitään matemaattisia suhteita. "

Selkeitä säännönmukaisuuksia ei ole havaittavissa noissa tieteissä joten ne keskittyvät enemmän ilmiöiden kuvaukseen kuin ennustamiseen.

Ne tieteenalat (esim. fysiikka, kemia) joissa säännönmukaisuudet vallitsevat voidaan mudostaa matemaattisia kaavoja ja luoda tekniikkaa niiden kaavojen pohjalta.

Voisi jopa väittää että esim. folkloristiikka ja historia ovat vähemmän järkeviä (=subjektiivisen tulkinnan varaisia) tieteitä vaikka vaikea on myös kuvitella että ne voisivat mitenkään olla järkevämpiä koska niiden tieteiden ilmiöt eivät ole selkeästi mitenkään mallinnettavissa vaan ovat lähinnä jonkinlaista valistunutta mutuilua ja kilpailevia niiden alojen teorioita on vaikea pistä paremmuusjärjestykseen muuten kuin omien mielihalujen perusteella (esim. folkloristiikan teoria A kuullostaa paremmalta kitaran säestyksellä kuin teoria B)

Käsitettä "järkevä" on kyllä melkoisen vaikea määritellä ja kuvata yksiselitteisesti. Vaikuttaa siltä että ko. käsitteen käyttö on vaihtelevaa ja subjektiivista eli kunkin henkilön mielipiteistä,. uskomuksista ja asenteista riippuvaa.

Toisaalta sitten Max Planckin näkemys tieteestä lienee aika uskottava (ja järkevä):

" Again and again the imaginary plan on which one attempts to build up that order breaks down and then we must try another. This imaginative vision and faith in the ultimate success are indispensable. The pure rationalist has no place here."
Where Is Science Going? (1932)

Planckin mukaan puhtaalla rationalistilla ei ole asiaa tieteeseen. Vahva mielikuvitus, usko ja visio ovat välttämättömiä tieteellisen menestyksen kannalta. Tieteen hypoteesit ovat lähinnä suunnitelma joka koostuu mielikuvituksesta (oletuksista, toiveista, uskomuksista yms.). Olen samaa mieltä...

omenoita_appelsiineja kirjoitti:

"Käytit termiä ratio täysin väärässä merkityksessä. Tuossa kohtaa ratio merkitsee järkeä, ei suhdetta."

Järjen ja säännönmukaisuuksien välillä on selkeä yhteys.


"Monet tieteenalat käsittelevät asioita, joita ei kyetä mittaamaan tarkoin lukuarvoin, joten siinäkin kohtaa väitteesi on yksisilmäinen ja väärä. "

Niissä tieteissä onkin suurempi merkitys oletuksilla ja havaintojen tulkinnoilla.

"Historiassa, geologiassa tai vaikka folkloristiikassa harvoin käsitellään mitään matemaattisia suhteita. "

Selkeitä säännönmukaisuuksia ei ole havaittavissa noissa tieteissä joten ne keskittyvät enemmän ilmiöiden kuvaukseen kuin ennustamiseen.

Ne tieteenalat (esim. fysiikka, kemia) joissa säännönmukaisuudet vallitsevat voidaan mudostaa matemaattisia kaavoja ja luoda tekniikkaa niiden kaavojen pohjalta.

Voisi jopa väittää että esim. folkloristiikka ja historia ovat vähemmän järkeviä (=subjektiivisen tulkinnan varaisia) tieteitä vaikka vaikea on myös kuvitella että ne voisivat mitenkään olla järkevämpiä koska niiden tieteiden ilmiöt eivät ole selkeästi mitenkään mallinnettavissa vaan ovat lähinnä jonkinlaista valistunutta mutuilua ja kilpailevia niiden alojen teorioita on vaikea pistä paremmuusjärjestykseen muuten kuin omien mielihalujen perusteella (esim. folkloristiikan teoria A kuullostaa paremmalta kitaran säestyksellä kuin teoria B)

Käsitettä "järkevä" on kyllä melkoisen vaikea määritellä ja kuvata yksiselitteisesti. Vaikuttaa siltä että ko. käsitteen käyttö on vaihtelevaa ja subjektiivista eli kunkin henkilön mielipiteistä,. uskomuksista ja asenteista riippuvaa.

Toisaalta sitten Max Planckin näkemys tieteestä lienee aika uskottava (ja järkevä):

" Again and again the imaginary plan on which one attempts to build up that order breaks down and then we must try another. This imaginative vision and faith in the ultimate success are indispensable. The pure rationalist has no place here."
Where Is Science Going? (1932)

Planckin mukaan puhtaalla rationalistilla ei ole asiaa tieteeseen. Vahva mielikuvitus, usko ja visio ovat välttämättömiä tieteellisen menestyksen kannalta. Tieteen hypoteesit ovat lähinnä suunnitelma joka koostuu mielikuvituksesta (oletuksista, toiveista, uskomuksista yms.). Olen samaa mieltä...

Lue lisää

Lainaat melkein yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa yhden ihmisen tieteenfilosofista näkemystä. Kaikki kunnia Planckille, mutta tuo on vain yhden tutkijan mielipide muiden joukossa.

vain-mielipide kirjoitti:

Lainaat melkein yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa yhden ihmisen tieteenfilosofista näkemystä. Kaikki kunnia Planckille, mutta tuo on vain yhden tutkijan mielipide muiden joukossa.

Lue lisää

"Lainaat melkein yhdeksänkymmentä vuotta vanhaa yhden ihmisen tieteenfilosofista näkemystä."


Suurin osa Max Planckin mielipiteistä on ajattomia ja hyvin viisaita. Nykytieteilijöiden kannattaisi kuunnella häntä enemmän.


https://en.wikiquote.org/wiki/Max_Planck