Osastohoito

Kovin pessimistinen olet. Nykyjärjestelmä toki tekee kenet vain pessimistiseksi, kun valtio tarjoaa vain lobotomioitu eri muodoissa; veitsellä, sähköllä ja kemikaalein ihmiselämän vastoinkäymisiin, mutta ei sille tielle tarvitse lähteä. Onhan muita vaihtoehtoja. Vaikkapa 4 Kohtaa elämänongelma ja lähde ratkaisemaan sitä, ei toksiineja, ei lobotomioita, ei elämänpituista vaan ainoastaan hetkellistä kärsimystä, ei kuolemaa vielä tässä kohtaan elämää.

Ketä tällainen ahdasmielinen pelottelu hyödyttää? Teitä sen vuodattajia itseänne? Tuskinpa...

Aika hyvin tiivistetty. Valitse siis 4.

"Paras " kokemukseni on kun menin osastolle, hoitaja sanoi että "huomenna lääkärinaikana selviää miten sua lähettäs hoitaan. Se lääkäri on mua ja suaki fiksumpi".

Kävelin lääkärin huoneeseen ja tapasin tämän fiksuuden multihuipentuman suurella jännityksellä(no en oikeesti ) ja se oli hiukan ujohko lääkäriopiskelija.
Minua huvitti.

Joka i-ki-sessä hoitajakeskustelussa sain kuulla aina joka kerta kuinka mun pitäisi syödä jotain lääkettä ihan vaan siksi, tuntuu, että lääkkeettömyys on heille kuin kirosana(olen kokeillut niin monia mistään hyötymättä, joten voin täysin perustellusti kieltäytyä. ) joka ikisellä kerralla minulle on nostettu esille kun lekurin olen tavannut,kuinka hyödyin eräästä lääkkeestä( en edes itse allekirjoita tuota), joka toi minulle niin ikäviä haittavaikutuksia ja siksi lopetin sen. Mutta silti tätä aina ehdotetaan uudelleen.

Missä ihmisen kohtaaminen? Kuunteleminen. Minut nykyajan biologiaan perustava psykiatria saa jotenkin voimaan pahoin. Ihminen on yksi kemiallinen epätasapaino, sen sijaan, että olisi vain tunteva ihminen, jonka aivoja ei tarvi alkaa muokata kemikaaleilla. On niin pakko saada se kärsimys ja huonot tunteet pois vaikka lopputulos olisi ihminen, joka ei tunne, ja on lamaantunut, mikä on pahempi kuin surullisuus ja itku minulle. Paras aika elämässäni oli lapsena, kun en tiennyt mistään psykiatriasta mitään. Sääliksi käy lääkittyjä lapsia. Todella..

tyyyyuaar kirjoitti:

"Paras " kokemukseni on kun menin osastolle, hoitaja sanoi että "huomenna lääkärinaikana selviää miten sua lähettäs hoitaan. Se lääkäri on mua ja suaki fiksumpi".

Kävelin lääkärin huoneeseen ja tapasin tämän fiksuuden multihuipentuman suurella jännityksellä(no en oikeesti ) ja se oli hiukan ujohko lääkäriopiskelija.
Minua huvitti.

Joka i-ki-sessä hoitajakeskustelussa sain kuulla aina joka kerta kuinka mun pitäisi syödä jotain lääkettä ihan vaan siksi, tuntuu, että lääkkeettömyys on heille kuin kirosana(olen kokeillut niin monia mistään hyötymättä, joten voin täysin perustellusti kieltäytyä. ) joka ikisellä kerralla minulle on nostettu esille kun lekurin olen tavannut,kuinka hyödyin eräästä lääkkeestä( en edes itse allekirjoita tuota), joka toi minulle niin ikäviä haittavaikutuksia ja siksi lopetin sen. Mutta silti tätä aina ehdotetaan uudelleen.

Missä ihmisen kohtaaminen? Kuunteleminen. Minut nykyajan biologiaan perustava psykiatria saa jotenkin voimaan pahoin. Ihminen on yksi kemiallinen epätasapaino, sen sijaan, että olisi vain tunteva ihminen, jonka aivoja ei tarvi alkaa muokata kemikaaleilla. On niin pakko saada se kärsimys ja huonot tunteet pois vaikka lopputulos olisi ihminen, joka ei tunne, ja on lamaantunut, mikä on pahempi kuin surullisuus ja itku minulle. Paras aika elämässäni oli lapsena, kun en tiennyt mistään psykiatriasta mitään. Sääliksi käy lääkittyjä lapsia. Todella..

Lue lisää

"Tuntuu, että lääkkeettömyys on heille [psykiatreille] kuin kirosana."

Kuuluu psykiatrian uskontoon. Lääkeettömyys on harhaoppisuutta, psykiatrista kerettiläisyyttä (heresiaa). Psykiatrit palvovat pillereitä, koska se on käytännössä kaikki mitä heillä on. Kuten sanonta menee; Jos ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät nauloilta. Ilman kansan sokeaa uskoa psykiatrian pillereihin, ala kuolisi uskottavuuden puutteeseen.

"Joka ikisellä kerralla minulle on nostettu esille, kun lekurin olen tavannut, kuinka hyödyin eräästä lääkkeestä."

Uskovat näkevät mitä he haluavat, ja mitä heidän _pitää_ nähdä.

Kyse ei ole mistään "uskovaisuudesta", vaan "tieteellisyyteen" ja ammattiasemiin nojailevasta ideologisuudesta. Pidetään nämä ilmiöt ja käsitteet erillään - ellei itse haluta levittää ahdasta ideologiaa ja uskonnollisten ihmisten mustamaalaamista asialla, joka ei heihin liity yhtään mitenkään.

psykiatrian tieteellisyydestä voi olla montaa mieltä, jos tutustuu lääkeyhtiöiden tutkimusmenetelmiin(lääkeyhtiöt tekee tutkimukset).. Tällöin voidaan myös kyseenalaistaa avoimuuskriteeri tieteessä, sillä tuloksia pimitellään ja vain hyvät tulokset julkaistaan usein. Usein mitätöidään lääkkeettömän hoidon mahdollisuus, koska psykiatrialla on pakkomielle lääkitykseen ja pikaratkaisuihin(usein taloudelliset syyt:nopeasti ihminen osastolta ulos). psyykkisillä sairauksilla ei ole todistettu olevan biologista perustaa, minkä korjaisi lääke. Ellei taustalla ole jo etukäteen kemikaalien(esim huumeet) kanssa härväystä), mikä on tehnyt ihmisen sekavaksi. Psyykenlääkkeiden teho perustuu aina jonkin lamaamiseen aivoissa.. tämä voidaan kokea helpottavana tai ahdistavana(zombiolo). Joskus lääkkeet stimuloi, kuten adhdlääkkeet, jotka on vaikutustavoiltaan kuin kokaiini tai amfetamiini. Vaikutus kestää hetken.

Lääkärit heittävät arvalla lääkkeen tekemänsä diagnoosiin liittyvien lääkitysten perusteella. Sitten hän vain toivoo parasta. Tämä on lähempänä uskomushoitoa, kuin tiedettä. Lääkitys ei hoida kuten diabeteksessa insuliini, vaan sillä ei ole tällaista faktapohjaista biologista toimintaperustaa.Potilaan uskomisella lääkkeeseen on myös merkitystä, ja joskus placebo on auttanut yhtä hyvin kuin lääkkeet ja pitkässäjuoksussa lääkkeet on haitallisia ja kroonistaa sairauden. Tornion malli ja sen suuri määrä parantuneita laittaa koko lääkehoidon kyseenalaiseksi.kun lääkkeen lopettaa, potilaalla on kemiallinen epätasapaino, mikä ilmenee erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina, mitkä lisää riskiä lisälääkintään.

Psykiatria on epätieteellisin lääketieteen ala ja lähimpänä uskomushoitoa. Lääkkeiden määräys on huumediilausta, koska lääkkeet koukuttaa ja niiden lopetus voi sairastuttaa pahemmin, kuin tila oli ennen lääkkeitä. Tutkitusti. Moni roikkuu vuosikausia lääkkeillä vieroitusoireiden pelossa. Osa on onnekas ja saa hyötyä, osalla valinta on zombiuden ja vieroitusoireiden välillä. Psykiatria on myös vaarallisin, koska se laittaa potilaan syyksi usein lääkkeiden aiheuttamat nupin vinksahdukset, joka voi ajaa potilaan itsemurhaan (ssri) tai lääkekierteisiin. Ja Vaikka syypää oireiluun olisi lääke.Lääkeyhtiöille tilanne on tuottojen kannalta mehukas, mikä on eettinen ongelma. Psykiatri ei usein näe tätä näin, sillä hän ei ole kokeillut lääkkettä, ja hän on aivopessyt itseään monta vuotta usein kirjallisuudella, muttei ole tutustunut psykiatrian kritiikkiin. hänelle potilaan sana lääkkeiden vahingoittavuudesta on epätosi usein.Hän ei usein tajua harmin aiheuttamista ihmisille. Sen hän voi kuitata, muttakun halusin vain hyvää.

Uskonto ei usein tuota näin rajuja seurauksia. Siispä älkäämme verratko näitä.

Mitä tulee siihen, etä ne haluaisivat heittää ihmiset pihalle osastoilta säästösyistä, niin täyty muistaa, että pakkohoito veloitetaan uhrilta. Ihminen siis pakotetaan maksamaan siitä mitä ei halua.

forcedtreatment kirjoitti:

psykiatrian tieteellisyydestä voi olla montaa mieltä, jos tutustuu lääkeyhtiöiden tutkimusmenetelmiin(lääkeyhtiöt tekee tutkimukset).. Tällöin voidaan myös kyseenalaistaa avoimuuskriteeri tieteessä, sillä tuloksia pimitellään ja vain hyvät tulokset julkaistaan usein. Usein mitätöidään lääkkeettömän hoidon mahdollisuus, koska psykiatrialla on pakkomielle lääkitykseen ja pikaratkaisuihin(usein taloudelliset syyt:nopeasti ihminen osastolta ulos). psyykkisillä sairauksilla ei ole todistettu olevan biologista perustaa, minkä korjaisi lääke. Ellei taustalla ole jo etukäteen kemikaalien(esim huumeet) kanssa härväystä), mikä on tehnyt ihmisen sekavaksi. Psyykenlääkkeiden teho perustuu aina jonkin lamaamiseen aivoissa.. tämä voidaan kokea helpottavana tai ahdistavana(zombiolo). Joskus lääkkeet stimuloi, kuten adhdlääkkeet, jotka on vaikutustavoiltaan kuin kokaiini tai amfetamiini. Vaikutus kestää hetken.

Lääkärit heittävät arvalla lääkkeen tekemänsä diagnoosiin liittyvien lääkitysten perusteella. Sitten hän vain toivoo parasta. Tämä on lähempänä uskomushoitoa, kuin tiedettä. Lääkitys ei hoida kuten diabeteksessa insuliini, vaan sillä ei ole tällaista faktapohjaista biologista toimintaperustaa.Potilaan uskomisella lääkkeeseen on myös merkitystä, ja joskus placebo on auttanut yhtä hyvin kuin lääkkeet ja pitkässäjuoksussa lääkkeet on haitallisia ja kroonistaa sairauden. Tornion malli ja sen suuri määrä parantuneita laittaa koko lääkehoidon kyseenalaiseksi.kun lääkkeen lopettaa, potilaalla on kemiallinen epätasapaino, mikä ilmenee erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä oireina, mitkä lisää riskiä lisälääkintään.

Psykiatria on epätieteellisin lääketieteen ala ja lähimpänä uskomushoitoa. Lääkkeiden määräys on huumediilausta, koska lääkkeet koukuttaa ja niiden lopetus voi sairastuttaa pahemmin, kuin tila oli ennen lääkkeitä. Tutkitusti. Moni roikkuu vuosikausia lääkkeillä vieroitusoireiden pelossa. Osa on onnekas ja saa hyötyä, osalla valinta on zombiuden ja vieroitusoireiden välillä. Psykiatria on myös vaarallisin, koska se laittaa potilaan syyksi usein lääkkeiden aiheuttamat nupin vinksahdukset, joka voi ajaa potilaan itsemurhaan (ssri) tai lääkekierteisiin. Ja Vaikka syypää oireiluun olisi lääke.Lääkeyhtiöille tilanne on tuottojen kannalta mehukas, mikä on eettinen ongelma. Psykiatri ei usein näe tätä näin, sillä hän ei ole kokeillut lääkkettä, ja hän on aivopessyt itseään monta vuotta usein kirjallisuudella, muttei ole tutustunut psykiatrian kritiikkiin. hänelle potilaan sana lääkkeiden vahingoittavuudesta on epätosi usein.Hän ei usein tajua harmin aiheuttamista ihmisille. Sen hän voi kuitata, muttakun halusin vain hyvää.

Uskonto ei usein tuota näin rajuja seurauksia. Siispä älkäämme verratko näitä.

Lue lisää

Psykiatrtian suurin uhka on siinä, että se voi pakottaa ihmiset asioihin jota he eivät halua tehdä, kidutuksen (kemialisen "lääkkeillä", fyysisen millä sattuu. Turun tapaus on osoittanut tämän todeksi) uhalla.

Tarkkuutta kirjoitti:

Kyse ei ole mistään "uskovaisuudesta", vaan "tieteellisyyteen" ja ammattiasemiin nojailevasta ideologisuudesta. Pidetään nämä ilmiöt ja käsitteet erillään - ellei itse haluta levittää ahdasta ideologiaa ja uskonnollisten ihmisten mustamaalaamista asialla, joka ei heihin liity yhtään mitenkään.

Lue lisää

Olisin voinut käyttää uskonto termin sijaan termiä usko.

Tieteellisestä näkökulmasta psykiatrien toiminta näyttää uskomuspohjaiselta ja on täysin pseudotieteellistä. Ymmärrän kyllä, että psykiatrian tulee julkisuuskuvansa ja siten uskottavuutensa säilyttämiseksi esittää tiedettä ja, että ajaa omaa ideologiaansa säilyäkseen ylipäänsä hengissä. Samalla em. tekijät takaavat rahavirran alalle ja siellä työskenteleville.

Psykiatriaa, uskomuksia/uskontoa ja toisaalta uskomushoitoja (vyöhyketerapia, homeopatia jne.) on ihan mielekästä, ja huvittavaa, verrata keskenään, koska niillä on niin paljon samaa, jopa lähes identtistä. Raja uskomuksien uskontojen ja uskomushoitojen, joista jälkimmäiseen todellisuudessa myös psykiatria (näkökulmasta: psykiatria lääketieteenä) kuuluu. Psykiatriahan ei ole lääketiedettä vaan ainoastaan esiintyy sellaisena. Alaa voikin tarkastella ainakin kahdesta hyvin erilaisesta näkökulmasta; 1) Psykiatria lääketieteenä tai 2) Psykiatria esiintyen lääketieteenä. Näkökulmasta riippuen voidaan tehdä erilaisia argumentteja, jotka eivät välttämättä toisesta näkökulmasta kuitenkaan vaikuta oleellisilta tai järkeviltä. Osa psykiatreista uskoo aidosti niihin pseudotieteellisiin teorioihin, joita he ovat yliopistolla kuulleet. Toiset taas tietävät, että se on roskaa, mutta valitsevat alansa ideologian vuoksi puhua sen puolesta ja toimia sen tavoin. Kunkin psykiatrian alan ammattihenkilön motiivit voivat olla hyvin monenlaiset.

"Olisin voinut käyttää uskonto termin sijaan termiä usko."

Sen pahempi. Uskonto/usko ovat edelleenkin täysin eri asioita ja ilmiöitä kuin se, mistä yrität(te) puhua (=psykiatrian ideologisuus ja pseudotieteellisyys).

Naiivi uskontovastaisuus, ja siihen pohjautuva "uskon" / "uskonnon" jne. termien käyttäminen haukkumasanoina täysin erilaisissa yhteyksissä on ainoastaan tyhmää, ja itsessään ahdasotsaisen ideologista, mustamaalaavaa, epäkriittistä. Ei "kiinnostavaa", kriittistä tai järjellistä.

Myös heittosi/-nne psykiatrian tieteellisyydestä ovat varsin yksinkertaistavia ja melko asenteellisia. En nyt kuitenkaan omasta puolestani jaksa alkaa syynätä aihetta sen enempää tässä. Toki kritiikeissäsi(/-nne) on myös perustelunsa ja osuvuutensa. Psykiatrian ja sen teorioissa sekä käytännöissä vallitsevien käsitysten tiedolliset asemat ovat ongelmallisia. Toisaalta olisi hyvä ehkä huomata, että samoin asia on myös muiden tiedonalojen ja niihin pohjaavien yhteiskunnallisten käytäntöjen kohdalla.

Tarkkuutta kirjoitti:

"Olisin voinut käyttää uskonto termin sijaan termiä usko."

Sen pahempi. Uskonto/usko ovat edelleenkin täysin eri asioita ja ilmiöitä kuin se, mistä yrität(te) puhua (=psykiatrian ideologisuus ja pseudotieteellisyys).

Naiivi uskontovastaisuus, ja siihen pohjautuva "uskon" / "uskonnon" jne. termien käyttäminen haukkumasanoina täysin erilaisissa yhteyksissä on ainoastaan tyhmää, ja itsessään ahdasotsaisen ideologista, mustamaalaavaa, epäkriittistä. Ei "kiinnostavaa", kriittistä tai järjellistä.

Myös heittosi/-nne psykiatrian tieteellisyydestä ovat varsin yksinkertaistavia ja melko asenteellisia. En nyt kuitenkaan omasta puolestani jaksa alkaa syynätä aihetta sen enempää tässä. Toki kritiikeissäsi(/-nne) on myös perustelunsa ja osuvuutensa. Psykiatrian ja sen teorioissa sekä käytännöissä vallitsevien käsitysten tiedolliset asemat ovat ongelmallisia. Toisaalta olisi hyvä ehkä huomata, että samoin asia on myös muiden tiedonalojen ja niihin pohjaavien yhteiskunnallisten käytäntöjen kohdalla.

Lue lisää

En käytä sanoja usko tai uskonto herjaavasti, ainakaan tarkoituksella. En ole myöskään uskontovastainen vaan päinvastoin kannatan uskonvapautta ja kunnioitan muiden uskoa. Mitä en kunnioita enkä hyväksy on oman uskonsa tai uskontonsa pakottaminen muille. Ehkä tuo aiheutti sekaannuksen? Yritän olla kannoistani täsmällisempi jatkossa.

Psykiatria ei ole tieteenala sanan kirjaimellisessa merkityksessä kuten alat, lääketiede, tähtitiede etc., mihin viitannet. Tieteten käytännön sovellukset ovat tietenkin asia erikseen. Tieteellä voi tehdä mitä vaan ja käyttää mihin vaan. Voi myös vedättää ihmisiä esittämälä, että harjoittamansa toimi on tiedettä. Tällöin puhutaan huijaamisesta ja toiminta onkin todellisuudessa pseudotiedettä. Otettakoon kontekstin vuoksi esimerkkinä vaikka juuri psykiatria.

Psykiatrian yksi kuuluisa kriitikko itsekin psykiatri Thomas Szasz on tehnyt vertauksia uskonnon ja psykiatrian välillä.

"Szasz was a critic of the influence of modern medicine on society, which he considered to be the secularisation of religion's hold on humankind."

Hän on sanonut mm näin:

"Formerly, religious doctrine defined the permissible uses of the body. Its impermissible uses -- self-abuse (masturbation), sex-abuse (homosexuality and other "perversions"), substance abuse (drunkenness and gluttony), and self-murder (suicide) -- were sins, crimes, or both, punished by informal or formal sanctions. Substituting medical for religious doctrine, the modern state, in collaboration with psychiatry, transformed each of these behaviors into diseases of the mind, a view that prevailed through most of the nineteenth and twentieth centuries"

"Formerly, when religion was strong and science weak, men mistook magic for medicine; now, when science is strong and religion weak, men mistake medicine for magic."

Psychiatry, supported by the State through various Mental Health Acts, has become a modern secular state religion according to Szasz. It is a vastly elaborate social control system, using both brute force and subtle indoctrination, which disguises itself under the claims of scientificity.

"The transformation of religious explanations and controls into medical explanations and controls of behavior is one of the momentous consequences of the Enlightenment"

"the therapeutic state swallows up everything human on the seemingly rational ground that nothing falls outside the province of health and medicine, just as the theological state had swallowed up everything human on the perfectly rational ground that nothing falls outside the province of God and religion."

"Faced with the problem of "madness", Western individualism proved to be ill prepared to defend the rights of the individual: modern man has no more right to be a madman than medieval man had a right to be a heretic because if once people agree that they have identified the one true God, or Good, it brings about that they have to guard members and nonmembers of the group from the temptation to worship false gods or goods."

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Thomas_Szasz
http://www.szasz.com/

Jos miettii, uskonnolla (puhun tässä pääosin kristinuskosta) ja psykiatrialla on yhtäläisyyksiä. ( osa vähän kaukaahaettuja, mutta..)

- kummallakin kytkös valtioon ja lainsäädäntö.

- kummankin varjolla on tehty hyvän varjolla pahaa, jopa kidutukseksi laskettuja tekoja (lobotomia, inkvisitio)

- kummallakin ollut "ongelma " homoseksuaalisuuden kanssa (se oli sairaus 70 luvulle asti, ja sitä on pidetty syntinä)

- Kummallakin yksi opus mihin toiminta loppuviimeksi perustuu (dsm:ää on kutsuttu alan raamatuksi)

- kumpikin harjoittanut eräänlaista sosiaalista kontrollia ja kummallakin on käsityksiä vääränlaisesta käytöksestä: (uskonto: synti, psykiatria: mielen sairaus, käytöshäiriö)

- kumpikin pyrkii levittämään sanomaansa erilaisissa lehdissä, medioissa yms

- kummastakin haetaan apua vaikeuksiin elämässä. Kirkolla on ollut yhtenä päämääränä auttaa vähäosaisia ja sairaita, joten osin näiden roolit menee ristiin

- uskontojen uhreilla on oma tukiyhdistys, jonka tavoite on antaa tukea uskonnollisissa yhteisöissä vaikeuksiin joutuneille. Myös psykiatrialla on eritoten maailmalla liike ja henkilöitä, jotka sanovat itseään kylläkin usein uhrin sijaan selviytyjiksi https://en.m.wikipedia.org/wiki/Psychiatric_survivors_movement

Tosin

Uskonto ei tarvitse tieteellisiä todisteita olemassaololleen, koska se perustuu uskoon. Psykiatria tarvitsee tieteelliset todisteet oikeutuksekseen

Uskonto ei voi pakottaa ketään pariinsa (uskonnonvapaus) ellei nyt lasketa esim. perheestä tai yhteisöstä tulevaa sosiaalista painostusta, mutta psykiatria voi.

"Psykiatrian ja sen teorioissa sekä käytännöissä vallitsevien käsitysten tiedolliset asemat ovat ongelmallisia. Toisaalta olisi hyvä ehkä huomata, että samoin asia on myös muiden tiedonalojen ja niihin pohjaavien yhteiskunnallisten käytäntöjen kohdalla."

Mikään muu lääketieteen ala ei ole kykenevä alentamaan henkilön ihmisoikeuksia kuin psykiatria (oikeus vapauteen, koskemattomuuteen, oikeus kieltäytyä hoidosta), ja millään muulla lääketieteen alalla ei ole valtion voimakoneistoa takanaan, joka voi toimittaa henkilön sairaalaan mahdollisesti pakkolääkittäväksi. Ainoa vastaavanlainen ihmisoikeuksien alentaminen on mahdollista rikollisten kohdalla, ja osin voidaan jopa todeta heidän oikeusturvansa olevan parempi. ( Potilaan oikeuksiin voidaan kajota myös marginaalisissa tapauksissa, kuten yhteisöä vaarantavissa tartuntataudeissa.)

Psykiatria estää myös potilaan oikeuden kieltäytyä hoitotoimenpiteistä, vaikka potilas on oikeutettu muilla lääketieteen aloilla kieltäytymään hoidosta, vaikka sillä olisi hänen henkeään uhkaavia seurauksia.

Hyvin koosteltu Szaszin kirjoituksia ja hyvin kommentoit muutoinkin. Oletko jo lukenut Szaszin Manufacture of Madness: A Comparative Study of Inquistion and the Mental Health Movement (1970)? Teos on yhä niin _ajankohtainen_ 46 vuotta myöhemmin. Kirja käsittelee juuri sitä miten psykiatria korvasi aikanamme kirkon valtion sosiaalikontrollin välineenä. Nyt ihmisiä eivät alista papit vaan psykiatrit.

Thomas Szasz oli aikakautemme todellinen NERO ja vapauden ja psykiatrian sorrettujen SANKARI isoilla kirjaimilla. Hänellä tulee olemaan kasvava rooli tulevaisuuden poliittisessa keskustelussa liittyen psykiatriseen alistamiseen ja psykiatrisen vallan kumoamiseen. Vastarinta nykyajan inkvisitiolle kasvaa jatkuvasti.

Washington D.C:ssa sijaitsevan American Universityb psykologian professori Jeffrey Schaler (www.schaler.net) totesi osuvasti 2006 juhlapuheessaan: "Psychiatrists today are the true Grand Inquisitors."

Kannattaa välttää Wikipediaan lähteenä Thomas Szaszista lukiessaan. Sivun "tieto" on monilta osin virheellistä ja sotkee asioita mitä Szasz edustaa. Parhaiten saa tietoa hänen oikeista näkemyksistään viralliselta sivultaan www.szasz.com, jota ylläpitää yllä mainittu professori Jeffrey Schaler.

Hyötyäkin voi olla, jos vaan pääsee osastolle ilman että on psykoosi. Sielä voi päästä kierteestä kun ei tarvi yrittää mitään ja omaiset saa rauhan kun on hoidossa. Masentuneelle voi tietysti lisätä huonoa oloa, kun joutuu maniapotilaiden jne kans oleileen samoissa tiloissa.

Miten ne voisi mitään auttaa, kun eivät ymmärrä mistään mitään.... ja kätensä on vielä sidotut vaikka seassa joku ajattele jäsen olisikin.

Menkää kolmannen sektorin paikkoihin, jos haluatte jotain aitoa apua.