Auto törmäsi pyöräilijään - nainen kuoli

Enpä tiedä yksityiskohtia viitatusta tapauksesta, mutta jos se polkupyörä tulee sateessa 40 km/h ja auto ajaa 10 km/h, tai ajokaistan ja pyörätie/jalkakäytävän välissä on jotain paksuja lehmuksia, niin autoilijan voi olla hyvin hankala havaita pyöräilijää.

Tai jos autoilija kääntyy oikealle ja takana rinnalla ajaa pyöräilijä samaan suuntaan, pyöräilijä voi jäädä totaaliseen katveeseen auton ratista katsoen vaikka autossa olisi hyvät peilit. Sitäpaitsi henkilöautoissa on yleensä luvattoman pienet peilit. Usein tässä tilanteessa auto ajaa kävelykyytiä mutta pyöräilijä voi tulla 40 km/h.

Niinpä kevyen liikenteen olisi sisäistettävä, että auton kanssa ei kannata koskaan lähteä haastamaan väistämisvelvollisuutta vaan on otettava huomioon se, että autoilija ei kertakaikkiaan saata nähdä kyseistä kevyttä liikennettä. Syynä voi olla se että pellin läpi ei näe, mikä pätee etenkin pakettiautoihin ja raskaaseen kalustoon. Tai se että taustapeileissä on katveita. Tai että sivulasi ja taustapeili ovat vesipisaroissa ja polkupyörän valo hukkuu muuhun valonsirontaan sateessa ja pimeässä. Peileissä ja sivulaseissa kun ei ole pyyhkijöitä eikä autoilija voi kesken risteyksen nousta ulos pyyhkimään niitä rätillä puhtaiksi. Monet näkyvyyteen ja havaittavuuteen liittyvät asiat ovat luonnonlakeja, joita eduskunta ja oikeuslaitoskaan eivät voi muuttaa. Siten osa tapauksista pitäsi voida panna selviksi vahingoiksi eikä syyttää autoilijaa.

Itse ajan paljon ison pakettiautoluokan autoa, ja on vain ajan kysymys milloin oikeaan kylkeen kolahtaa joku pöyräilijä oikealle kääntyessäni. Auton ratista kun kertakaikkiaan ei näe joka puolelle mistä kevyttä liikennettä voi risteyksissä singahdella. Jos en voi nähdä pyöräijää, en voi olla syyllinen vaikka laki sanoisi mitä vaan kyseessä on vahinko. Kevyen liikenteen pitäisi tiedostaa että vasta sitten voi mennä kun autoilija on esim. pysähtymällä osoittanut että on huomannut väistettävän kevyen liikenteen. Sama pätee autoihin: vasta sitten voi mennä kun väistämisvelvollinen on ajokäytöksellään osoittanut väistävänsä eikä ajaa itse väkisin etuajo-oikeuteensa vedoten.

"Yhteispelillä se sujuu" laulettiin aikoinaan TV:n liikennevalistusohjelmissa. Vain toisen osapuolen velvollisuuksiin ja omiin oikeuksiin vetoamalla tulee vaikeuksia millä tahansa elämän alueella.

linkki paikkaan: https://www.google.fi/maps/@61.07736,28.1546635,3a,90y,163.73h,58.18t/data=!3m6!1e1!3m4!1sRrUxU28e6kNJC4SOnPKRWA!2e0!7i13312!8i6656

itse en koskaan oleta että auto väistää.. koska harva väistää. turhan kovat nopeudet pyöräiliöillä.

Jos väistämisvelvollinen autoilija joutuu kolariin pyöräilijän (tai jalankulkijan) kanssa, on turha vedota siihan, että toinen osapuoli oli katveessa ja sitä "ei voinut nähdä". Autoiljan velvollisuus on nähdä kaikki. Jos ei näe, pitää hiljentää, pysäyttää, mennä vaikka ulos katsonaa.

Juuri tuli toissapäivänä Helsingissä ehdollista vankeutta oikealle kääntyvälle kuskille, jonka alle pikkutyttö juoksi risteykseessä. Oli katveessa juu, mutta se ei poista väistämisvelvollisuutta.

Laki ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Pätee myös autojen keskinäiseen väistämisvelvollisuuteen. Tyyppiesimerkki on että ajan suoraan ja risteykseen tulee oikealta kuorma- tai linja-auto. Se peittää näkyvyyden niin että en voi mitenkään nähdä onko hänellä kärkikolmio vai ei. Paikkoja on paljon taajamissa, joissa teitä ei tarvitse merkitä etuajo-oikeutetuksi kulmallaan seisovalla keltaisella neliömerkillä. Vain paikkakuntalaiset tietävät ketä oikealta tulevaa on väistettävä ja milloin saa itse ajaa ensin suoraan. Jos suoraan ajaja hidastelee ja epäröi suotta joka risteyksessä, perässä tulevat paikkakuntalaiset soittavat torvea ja tekevät mielenosoituksellisia ohituksia.

Tai kun suoralla tiellä on kymmenen risteystä peräkkäin niin että sivusta tulijoille on kärkikolmio, siihen alkaa luottamaan. Sitten onkin yllättäen yksi risteys jossa ei ole kolmiota, josta sitten tulee oikealta linja-auto etuajo-oikeudellaan yllätyksenä eteen.

Katveet näkyvyydesä auton ratin äärestä ovat fysikaalisia tosiasioita joita ei voi muuttaa. Junan pitkä jarrutusmatka on fysikaalinen tosiasia jota ei voi muuttaa. Jos jalankulkija jää alle, autokuskia syytetään mutta junakuskia ei vaikka ratkaiseva tekijä on fysiikan luonnonlaki.

Jalankulkijalla ja pyörälijällä pitäisi olla itsesuojeluvastoa että alle ei kannata jäädä olipa toinen osapuoli auto tai juna riippumatta siitä mitä eduskunta on säätänyt väistämisvelvollisuudesta.

Tuskin väistämisvelvollisuus voi tarkoittaa toiselle osapuolelle allemeno-oikeutta.

Pyöräilijä törmäsi autoon on oikea uutinen, eli siis kannatta varoa autoilijoita, moni kuski voi olla sen verran tuubassa, jotta henki lähtee varmasti, kehosta!

Eikö kyseessä ollut pyörätien jatke, eikä suojatie jossa kolari tapahtui.

Tuossa tulee tuomiot melkeinpä sen mukaan kummalla puolella on kalliimpi juristi.

Pyöräilijä on tullut pyörätietä vastaan ja peittynyt/kadonnut vaatetuksen ja pyörän värin takia takanaan olevaan metsään. Aurinko on paistanut juuri tuosta suunnasta kuin kuvassakin.

https://goo.gl/maps/Pv26AoeKQ8A2