Ihastunut, mutta onneton :(

Samalla tavalla kuin kertoisit olevasi ihastunut mieheen, ei se sen erilaisempaa ole. Jos tulee kysymyksiä vastaat niihin niin kuin asiat ovat.

Minkälainen suhde teillä on tämän naisen kanssa? Mitä kautta tunnette? :)
Sinuna miettisin asiaa oman onnellisuuden kautta.. Jos haluat olla onnellinen keksit keinot asiasta kertomiseen.. Älä huoli, kaikki järjestyy aina..

Lapset ovat paljon ymmärtäväisempiä ja lojaalimpia kuin usein osataan edes odottaa. :) Äidin onni heijastuu lapsiin ja kaikilla on hyvä olla.

Pahinta on on-off -suhde. Olin itse sellaisessa. Ollaan, ei olla, ollaan, ei olla, ollaan, ei olla, ollaan, ei olla. Hän muutti jatkuvasti mieltään. Ehkä sille on olemassa jokin diagnoosi. Kenties ei sitten kuitenkaan rakastanut minua tarpeeksi tai rakkautensa oli sellaista laatua, jota en käsittänyt parisuhteeseen kuuluvan. Aloittaja, harkitse tarkkaan, mutta älä liian kauan. Tee päätös ja pysy siinä. Älä veivaa edestakaisin.

Voi miten hyvin ymmärrän sinua! Minulle on käynyt samoin, eikä ole rohkeutta kertoa! Toisaalta nainen asuu eri maassa ja tulevaisuutta tuskin olisi yhdessä, mutta se tunne jonka tässä aikuisena naisena koin ja koen vieläkin on jotain uskomatonta! Enkä usko koskaan kokevani samaa ! Voimia sinulle!

Samoin...

Tosin ei ole mitään kerrottavaa lapselle kun molemmat enemmän tai vähemmän vinokkaita, äiti tuli kaapista ku lapsi tuli kaapista :DD

Mulla ongelma se että vaikka ihastuspolte molemminpuolinen niin toinen on varattu enkä varattuihin koske. Tilanne oli ja meni hiljattain mutta yli on vaikea päästä... kun ei sitä monta kertaa elämässä iske näin rajuja tunteita...

Raaastavaaa. Mutta minkäs teet :( On sellainen olo että -pitää päästää irti- mutta aikansa tulee ottamaan, sen verran lähti jalat alta, pelkästä läsnäolosta, jutteluista ja katseista... aaarrghhh!

Joudun/saan törmätä todennäköisesti jatkossakin yhteisen harrastuksen kautta harvakseltaan/satunnaisesti mutta tulee olemaan vaikeaa... Toisaalta, oli niin ihana ihminen että vilpittömästi toivoisin että saisi/pystyisi olemaan ihan vaan ystävä/kaveri... en tiedä onnistuisiko. Kenties sen jälkeen kun intohimoisista tunteista päässyt yli.

Minnes
Samoin sinulle <3.
On käsittämätöntä, miten joku voi kolahtaa niin täysillä.
Näin aikuisena, ei enää halua mitään säätöä, vaan toivoisi että vierellä olisi se ihana ja rakas ihminen, forever. Mutta aina se ei mene niin =(.