Kannentiivisteen korjaus

Kuinka vanhoissa moottoreissa oli jälkikiristyksiä ja missä merkeissä?

Kyllä ne kaikki pultit vain aina venyvät kiristettäessä. Jos eivät venyisi, niin ei liitos pitäisi. Kannattaa tutustua lujuusopin perusteisiin niin moni asia selviää tämänkin lisäksi. Esimerkiksi se voidaan laskea, kuinka paljon ratakisko notkahtaa kun kärpänen paskantaa sille. Eri asia on, mille on käyttöä ja mille ei.

Sitten siihen jälkikiristämiseen. Siihen aikaan kun minä olin nuori, niin kannen pultit kiristettiin tehtaan antamaan arvoon annetussa järjestyksessä. Sitten moottori käytettiin kuumaksi ja taas kiristettiin annettuun arvoon. Sitten noin 2000 km jälkeen taas kuumana kiristys. Ja tuo kiristys sitten aina niin, että ensin pieni nytkäys aukipäin, ettei mahdollinen tarttuminen estä vaaditun kiristysarvon saavuttamista. Nykyohjeista en tiedä kun vaihdoin alaa jo kauan sitten enkä ole viitsinyt päivittää tietämystäni.

Autoteknikko.73v kirjoitti:

Kyllä ne kaikki pultit vain aina venyvät kiristettäessä. Jos eivät venyisi, niin ei liitos pitäisi. Kannattaa tutustua lujuusopin perusteisiin niin moni asia selviää tämänkin lisäksi. Esimerkiksi se voidaan laskea, kuinka paljon ratakisko notkahtaa kun kärpänen paskantaa sille. Eri asia on, mille on käyttöä ja mille ei.

Sitten siihen jälkikiristämiseen. Siihen aikaan kun minä olin nuori, niin kannen pultit kiristettiin tehtaan antamaan arvoon annetussa järjestyksessä. Sitten moottori käytettiin kuumaksi ja taas kiristettiin annettuun arvoon. Sitten noin 2000 km jälkeen taas kuumana kiristys. Ja tuo kiristys sitten aina niin, että ensin pieni nytkäys aukipäin, ettei mahdollinen tarttuminen estä vaaditun kiristysarvon saavuttamista. Nykyohjeista en tiedä kun vaihdoin alaa jo kauan sitten enkä ole viitsinyt päivittää tietämystäni.

Lue lisää

Se on.Ensiksi aukipäin,sitten oikeaan momenttiin.
On venyviä ja ei venyviä pultteja.
Jos kärpäsenpaskasta puhutaan,niin varmaan se kansikin likistyy matalammaksi.Hah.

Autoteknikko.73v kirjoitti:

Kyllä ne kaikki pultit vain aina venyvät kiristettäessä. Jos eivät venyisi, niin ei liitos pitäisi. Kannattaa tutustua lujuusopin perusteisiin niin moni asia selviää tämänkin lisäksi. Esimerkiksi se voidaan laskea, kuinka paljon ratakisko notkahtaa kun kärpänen paskantaa sille. Eri asia on, mille on käyttöä ja mille ei.

Sitten siihen jälkikiristämiseen. Siihen aikaan kun minä olin nuori, niin kannen pultit kiristettiin tehtaan antamaan arvoon annetussa järjestyksessä. Sitten moottori käytettiin kuumaksi ja taas kiristettiin annettuun arvoon. Sitten noin 2000 km jälkeen taas kuumana kiristys. Ja tuo kiristys sitten aina niin, että ensin pieni nytkäys aukipäin, ettei mahdollinen tarttuminen estä vaaditun kiristysarvon saavuttamista. Nykyohjeista en tiedä kun vaihdoin alaa jo kauan sitten enkä ole viitsinyt päivittää tietämystäni.

Lue lisää

Siksi laitoinkin tuon "venyviä pultteja" lainausmerkkeihin. Niinkuin tuossa itsekkin mainitsit, niin vanhemmissa autoissa joutui nuo pultit kiristämään juurikin noin, ja joskus niissä myös hieman myöhemmin saattavat pultit kääntyä tuolla momentilla kokeilemalla, ilman tuota aukikääntöäkin. Silloin pultti on tosiaan itsestään kääntynyt hieman auki.

Uudemmissa autoissa käytetään juurikin näitä "venyviä pultteja" ne on suunniteltu venymään poikkeuksellisen paljon. Näissä kiristysmomentiksi annetaan momenttiarvo, ja joku kulma. Esim. 20Nm, 50Nm, 90 astetta, 90 astetta, 90 astetta. Eli kaikkiaan 50Nm ja 270 astetta. Jos kysessa olisi tavallinen pultti ei se kestäisi tällaista kiristysmomenttia, sillä tuo 270 astetta laittaisi sen liian kireälle. "venyvä pultti" sen sijaan venyy riittävästi, joten momentista ei tule liian suurta.

Muiden etujen lisäksi nuo "venyvät pultit" eivät lähde koskaan aukeamaan itsestään, ja ne voidaan kiristää kylmänä, joka on nykyautoissa pakollista, sillä kannenpultteihin käsiksipääsy voi olla todella ison työn takana.