Mitä tarjoatte miehille?

Joo siis valitettavasti se nykyisessä maailmassa yhä vain enemmän menee siihen luonnottomampaan suuntaan kun on otettu pois tarve toiseen ihmiseen. Biologisestihan ihastuminen/rakastuminen kestää villinä vain parisen vuotta ja sitten jos ei ole enää mitään yhteistä tarvetta/hyötyä olla yhdessä niin helposti luisuu eroon, kylmä fakta vain on niin.

Minusta vähän tuntuu että se rakkauden/rakastamisen tunnekaan ei ole nykyään enää niin vahva kuin mitä se on joskus aikoinaan ollut, silloin kun ihmiset on halunneet löytää toisen myös ihan todellisen tarpeen kautta. Nykyäänhän sellaista tarvetta kuin mitä joskus vuosikymmeniän sitten ollut ei oikeastaan ole kun kumpikin sukupuoli voi tehdä tai ostaa kaiken tarvitsemansa itse.

Oikeastaan tasa-arvo ja naisten työelämään siirtyminen on yhteiskunnan syöpä, vaikkei sitä haluta hyväksyä niin se vain silti on. Ennenvanhaan mies ihan oikeasti tarvitsi naista pitämään huolta kodista ja lapsista ja vastaavasti nainen tarvitsi miestä hankkimaan leipää pöytään. Molemmilla oli omat roolinsa ja kumpainenkin toisensa panosta arvosti koska oma elämä ei olisi ollut mahdollista ilman toista. Nykyään kaikki on toisin, nukutaan yhdessä ja hoidetaan kotijuttuja yhdessä mutta toistensa töistä ei juurikaan tiedetä ja ne yhteiset kotijutut kumpikin tietää tarvittaessa pystyvänsä yksinkin hoitamaan. Ei ole tarvetta toiselle ja se on surullista.

Ikis..M kirjoitti:

Joo siis valitettavasti se nykyisessä maailmassa yhä vain enemmän menee siihen luonnottomampaan suuntaan kun on otettu pois tarve toiseen ihmiseen. Biologisestihan ihastuminen/rakastuminen kestää villinä vain parisen vuotta ja sitten jos ei ole enää mitään yhteistä tarvetta/hyötyä olla yhdessä niin helposti luisuu eroon, kylmä fakta vain on niin.

Minusta vähän tuntuu että se rakkauden/rakastamisen tunnekaan ei ole nykyään enää niin vahva kuin mitä se on joskus aikoinaan ollut, silloin kun ihmiset on halunneet löytää toisen myös ihan todellisen tarpeen kautta. Nykyäänhän sellaista tarvetta kuin mitä joskus vuosikymmeniän sitten ollut ei oikeastaan ole kun kumpikin sukupuoli voi tehdä tai ostaa kaiken tarvitsemansa itse.

Oikeastaan tasa-arvo ja naisten työelämään siirtyminen on yhteiskunnan syöpä, vaikkei sitä haluta hyväksyä niin se vain silti on. Ennenvanhaan mies ihan oikeasti tarvitsi naista pitämään huolta kodista ja lapsista ja vastaavasti nainen tarvitsi miestä hankkimaan leipää pöytään. Molemmilla oli omat roolinsa ja kumpainenkin toisensa panosta arvosti koska oma elämä ei olisi ollut mahdollista ilman toista. Nykyään kaikki on toisin, nukutaan yhdessä ja hoidetaan kotijuttuja yhdessä mutta toistensa töistä ei juurikaan tiedetä ja ne yhteiset kotijutut kumpikin tietää tarvittaessa pystyvänsä yksinkin hoitamaan. Ei ole tarvetta toiselle ja se on surullista.

Lue lisää

Tottakai voi "olla tarvetta toiselle" vaikka yksin pärjäisikin. Paljon parempi suhde mielestäni sellainen on, että haluaa olla nimenomaan jonkun ihmisen kanssa vaikka yksinkin "pärjäisi".

Eilen kun taas katsoin erään isyyttä käsitelleen ohjelman Yle Areenasta, niin siinä olleilla parilla miesvieraalla oli vähän "tuoreempia" näkemyksiä liittyen isyyteen ja parisuhteeseen kuin sinun vanhakantaiset näkemyksesi.

Ikis..M kirjoitti:

Joo siis valitettavasti se nykyisessä maailmassa yhä vain enemmän menee siihen luonnottomampaan suuntaan kun on otettu pois tarve toiseen ihmiseen. Biologisestihan ihastuminen/rakastuminen kestää villinä vain parisen vuotta ja sitten jos ei ole enää mitään yhteistä tarvetta/hyötyä olla yhdessä niin helposti luisuu eroon, kylmä fakta vain on niin.

Minusta vähän tuntuu että se rakkauden/rakastamisen tunnekaan ei ole nykyään enää niin vahva kuin mitä se on joskus aikoinaan ollut, silloin kun ihmiset on halunneet löytää toisen myös ihan todellisen tarpeen kautta. Nykyäänhän sellaista tarvetta kuin mitä joskus vuosikymmeniän sitten ollut ei oikeastaan ole kun kumpikin sukupuoli voi tehdä tai ostaa kaiken tarvitsemansa itse.

Oikeastaan tasa-arvo ja naisten työelämään siirtyminen on yhteiskunnan syöpä, vaikkei sitä haluta hyväksyä niin se vain silti on. Ennenvanhaan mies ihan oikeasti tarvitsi naista pitämään huolta kodista ja lapsista ja vastaavasti nainen tarvitsi miestä hankkimaan leipää pöytään. Molemmilla oli omat roolinsa ja kumpainenkin toisensa panosta arvosti koska oma elämä ei olisi ollut mahdollista ilman toista. Nykyään kaikki on toisin, nukutaan yhdessä ja hoidetaan kotijuttuja yhdessä mutta toistensa töistä ei juurikaan tiedetä ja ne yhteiset kotijutut kumpikin tietää tarvittaessa pystyvänsä yksinkin hoitamaan. Ei ole tarvetta toiselle ja se on surullista.

Lue lisää

Naisten taloudellinen riippuvaisuus miehistä aiheutti sen, että naista saattoi kohdella huonosti, eikä hän päässyt lähtemään pois tilanteesta. Nykyisin on siinä mielessä paljon paremmin.
Myös sen, että toista ei tarvitse, voi nähdä positiivisena asiana. Nyt pitää todella haluta olla yhdessä. Ei ole järkeä palata takaisin aikaan, jolloin ihmiset olivat jumissa toistensa kanssa aivan mahdottomissa elämäntilanteissa.

3098 kirjoitti:

Naisten taloudellinen riippuvaisuus miehistä aiheutti sen, että naista saattoi kohdella huonosti, eikä hän päässyt lähtemään pois tilanteesta. Nykyisin on siinä mielessä paljon paremmin.
Myös sen, että toista ei tarvitse, voi nähdä positiivisena asiana. Nyt pitää todella haluta olla yhdessä. Ei ole järkeä palata takaisin aikaan, jolloin ihmiset olivat jumissa toistensa kanssa aivan mahdottomissa elämäntilanteissa.

Lue lisää

Jaa, aika moni vanhuspariskunta 50v. yhdessä -haastatteluissa vaikuttaa kyllä ihan tyytyväisiltä menneeseen eloon. Tämän päivän mailmassa en usko juurikaan semmoisia pareja edes tulevan.

Ikis..M kirjoitti:

Jaa, aika moni vanhuspariskunta 50v. yhdessä -haastatteluissa vaikuttaa kyllä ihan tyytyväisiltä menneeseen eloon. Tämän päivän mailmassa en usko juurikaan semmoisia pareja edes tulevan.

Lue lisää

Ne ovat ne onnelliset, joita haastatellaan. Ei kukaan mene haastattelemaan paria, jotka eivät ole puhuneet toisilleen viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen sanaakaan.
Näen lähipiirissäni paljonkin pariskuntia, joista näkee kyllä, että jos terveyttä riittää, niin käsi kädessä ja tyytyväisinä suuntaavat kohti vanhuutta.

3098 kirjoitti:

Ne ovat ne onnelliset, joita haastatellaan. Ei kukaan mene haastattelemaan paria, jotka eivät ole puhuneet toisilleen viimeiseen kolmeenkymmeneen vuoteen sanaakaan.
Näen lähipiirissäni paljonkin pariskuntia, joista näkee kyllä, että jos terveyttä riittää, niin käsi kädessä ja tyytyväisinä suuntaavat kohti vanhuutta.

Lue lisää

"Näen lähipiirissäni paljonkin pariskuntia, joista näkee kyllä, että jos terveyttä riittää, niin käsi kädessä ja tyytyväisinä suuntaavat kohti vanhuutta. " No niinpä, valitettavasti tuollaiset pariskunnat on katoava luonnonvara näinä aikoina.

Ikis..M kirjoitti:

Joo siis valitettavasti se nykyisessä maailmassa yhä vain enemmän menee siihen luonnottomampaan suuntaan kun on otettu pois tarve toiseen ihmiseen. Biologisestihan ihastuminen/rakastuminen kestää villinä vain parisen vuotta ja sitten jos ei ole enää mitään yhteistä tarvetta/hyötyä olla yhdessä niin helposti luisuu eroon, kylmä fakta vain on niin.

Minusta vähän tuntuu että se rakkauden/rakastamisen tunnekaan ei ole nykyään enää niin vahva kuin mitä se on joskus aikoinaan ollut, silloin kun ihmiset on halunneet löytää toisen myös ihan todellisen tarpeen kautta. Nykyäänhän sellaista tarvetta kuin mitä joskus vuosikymmeniän sitten ollut ei oikeastaan ole kun kumpikin sukupuoli voi tehdä tai ostaa kaiken tarvitsemansa itse.

Oikeastaan tasa-arvo ja naisten työelämään siirtyminen on yhteiskunnan syöpä, vaikkei sitä haluta hyväksyä niin se vain silti on. Ennenvanhaan mies ihan oikeasti tarvitsi naista pitämään huolta kodista ja lapsista ja vastaavasti nainen tarvitsi miestä hankkimaan leipää pöytään. Molemmilla oli omat roolinsa ja kumpainenkin toisensa panosta arvosti koska oma elämä ei olisi ollut mahdollista ilman toista. Nykyään kaikki on toisin, nukutaan yhdessä ja hoidetaan kotijuttuja yhdessä mutta toistensa töistä ei juurikaan tiedetä ja ne yhteiset kotijutut kumpikin tietää tarvittaessa pystyvänsä yksinkin hoitamaan. Ei ole tarvetta toiselle ja se on surullista.

Lue lisää

Erilaisia kotitalouspalveluita on markkinoilla pilvinpimein. Saat vielä kotitalousvähennystäkiin. Ei sitä varten parisuhdetta tarvita.

wandula kirjoitti:

Erilaisia kotitalouspalveluita on markkinoilla pilvinpimein. Saat vielä kotitalousvähennystäkiin. Ei sitä varten parisuhdetta tarvita.

Jäkätijäkjäkjäk, kun se kerran noin on niin pitäisi kyllä sitten pildeä tarjoavat ammattilaisetkin saada kotitalousvähennyksen piiriin. Sehän olisi pelkästään oikein kun ei kerran parisuhteita tarvita.

Ikis..M kirjoitti:

Joo siis valitettavasti se nykyisessä maailmassa yhä vain enemmän menee siihen luonnottomampaan suuntaan kun on otettu pois tarve toiseen ihmiseen. Biologisestihan ihastuminen/rakastuminen kestää villinä vain parisen vuotta ja sitten jos ei ole enää mitään yhteistä tarvetta/hyötyä olla yhdessä niin helposti luisuu eroon, kylmä fakta vain on niin.

Minusta vähän tuntuu että se rakkauden/rakastamisen tunnekaan ei ole nykyään enää niin vahva kuin mitä se on joskus aikoinaan ollut, silloin kun ihmiset on halunneet löytää toisen myös ihan todellisen tarpeen kautta. Nykyäänhän sellaista tarvetta kuin mitä joskus vuosikymmeniän sitten ollut ei oikeastaan ole kun kumpikin sukupuoli voi tehdä tai ostaa kaiken tarvitsemansa itse.

Oikeastaan tasa-arvo ja naisten työelämään siirtyminen on yhteiskunnan syöpä, vaikkei sitä haluta hyväksyä niin se vain silti on. Ennenvanhaan mies ihan oikeasti tarvitsi naista pitämään huolta kodista ja lapsista ja vastaavasti nainen tarvitsi miestä hankkimaan leipää pöytään. Molemmilla oli omat roolinsa ja kumpainenkin toisensa panosta arvosti koska oma elämä ei olisi ollut mahdollista ilman toista. Nykyään kaikki on toisin, nukutaan yhdessä ja hoidetaan kotijuttuja yhdessä mutta toistensa töistä ei juurikaan tiedetä ja ne yhteiset kotijutut kumpikin tietää tarvittaessa pystyvänsä yksinkin hoitamaan. Ei ole tarvetta toiselle ja se on surullista.

Lue lisää

Ei ole tarvetta toiselle? Kyllä minä ainakin koen tarvitsevani miestäni, vaikka hän ei minua elätäkään. Se tarvitseminen tulee muista asioista.

Valitettavasti maailma on nykyään semmoinen että raha pyörii joka paikassa mukana halusi eli ei. Kuten tuossa avauksen esimerkissä niitä kuluja voi tulla sitten myös erilaisten osallistumisten kautta, sillä laskelmaa tehneellä miehelläkinhän oli ollut nainen jota ei juuri tarvinnut lahjoa mutta sen ystävät ja sukulaiset on tuottaneet kuluja.

Ikis..M kirjoitti:

Valitettavasti maailma on nykyään semmoinen että raha pyörii joka paikassa mukana halusi eli ei. Kuten tuossa avauksen esimerkissä niitä kuluja voi tulla sitten myös erilaisten osallistumisten kautta, sillä laskelmaa tehneellä miehelläkinhän oli ollut nainen jota ei juuri tarvinnut lahjoa mutta sen ystävät ja sukulaiset on tuottaneet kuluja.

Lue lisää

No ainahan on ollut kaikenlaisia sukujuhlia tai muita mihin ihmiset ovat osallistuneet. Riippuu tietysti suvun koosta, ja siitä, että onko yleensäkään sukulaisten kanssa tekemisissä , että miten paljon niihin "joutuu" rahaa laittamaan. Tai onko edes ystäviä. Voihan sitä istua kaksin neljän seinän sisällä niin ei vahingossakaan mies "joudu" laittamaan mihinkään "ylimääräiseen" rahaa.

vihatipunen kirjoitti:

No ainahan on ollut kaikenlaisia sukujuhlia tai muita mihin ihmiset ovat osallistuneet. Riippuu tietysti suvun koosta, ja siitä, että onko yleensäkään sukulaisten kanssa tekemisissä , että miten paljon niihin "joutuu" rahaa laittamaan. Tai onko edes ystäviä. Voihan sitä istua kaksin neljän seinän sisällä niin ei vahingossakaan mies "joudu" laittamaan mihinkään "ylimääräiseen" rahaa.

Lue lisää

Omituisesti yrität nyt kääntää ettei mies olisi haluamassa laittaa rahaa yhteisiin rientoihin kun minä avauksessa vain totesin kylmän faktan että niitä kuluja naisen myötä tottakai tulee.

Ikis..M kirjoitti:

Omituisesti yrität nyt kääntää ettei mies olisi haluamassa laittaa rahaa yhteisiin rientoihin kun minä avauksessa vain totesin kylmän faktan että niitä kuluja naisen myötä tottakai tulee.

Lue lisää

En minä mitään yritä mutta ilmeisestikään en ymmärrä näkemyksiäsi.

Tai siis sinun kysymyksesihän oli, että mitä mies saa vastineeksi rahoilleen. En ymmärrä kysymystä.

vihatipunen kirjoitti:

En minä mitään yritä mutta ilmeisestikään en ymmärrä näkemyksiäsi.

Tai siis sinun kysymyksesihän oli, että mitä mies saa vastineeksi rahoilleen. En ymmärrä kysymystä.

Lue lisää

Mikä siinä kysymyksessä oli niin vaikeaa? fakta: nainen tulee miehelle taloudellisesti kalliiksi. Mitä nainen tarjoaa vastineeksi?

Itsehän toistaiseksi olet tarjonnut pelkkää kanitusta. Miehistä jotka ketjun lukee olisi varmaan mukava kuulla että tarjolla olisi vaikka hyvää ruokaa, hemmottelua ja seksiä vaikka nyt noin aluksi.

Ikis..M kirjoitti:

Mikä siinä kysymyksessä oli niin vaikeaa? fakta: nainen tulee miehelle taloudellisesti kalliiksi. Mitä nainen tarjoaa vastineeksi?

Itsehän toistaiseksi olet tarjonnut pelkkää kanitusta. Miehistä jotka ketjun lukee olisi varmaan mukava kuulla että tarjolla olisi vaikka hyvää ruokaa, hemmottelua ja seksiä vaikka nyt noin aluksi.

Lue lisää

Nyt en kyllä osaa vastata koska en ole tullut koskaan kenellekään kalliiksi.

vihatipunen kirjoitti:

Nyt en kyllä osaa vastata koska en ole tullut koskaan kenellekään kalliiksi.

Nyt kyllä ihan tahallasi takerruit tuohon talouspuoleen pelkästään.

Ikis..M kirjoitti:

Nyt kyllä ihan tahallasi takerruit tuohon talouspuoleen pelkästään.

Sinä itse nostit sen talouspuolen niin merkittävään rooliin tuossa avauksessasi, että ymmärsin sen olevan asian ydin. Pelkäät taas, että rahat menee mutta mitään ei saa vastineeksi.

Ikis..M kirjoitti:

Omituisesti yrität nyt kääntää ettei mies olisi haluamassa laittaa rahaa yhteisiin rientoihin kun minä avauksessa vain totesin kylmän faktan että niitä kuluja naisen myötä tottakai tulee.

Lue lisää

Sun pitäisi alkaa jakamaan minunlaisilleni poikamiehille neuvoja säästämiseen, poikamieselämä on ollut mulle kalliimpaa kuin mitä ukkomiehenä elely oli.

Silloinkin kun olin avioliitossa, mulla paloi poikien kanssa rällätessä rahaa aivan eri tahtiin kuin perheen kanssa.

Pertti-setä kirjoitti:

Sun pitäisi alkaa jakamaan minunlaisilleni poikamiehille neuvoja säästämiseen, poikamieselämä on ollut mulle kalliimpaa kuin mitä ukkomiehenä elely oli.

Silloinkin kun olin avioliitossa, mulla paloi poikien kanssa rällätessä rahaa aivan eri tahtiin kuin perheen kanssa.

Lue lisää

Kyllä mulla taas on aina enemmän mennyt naisen kanssa ollessa, ruokakulut on vähintäänkin tuplaantuneet ja viihdepuoleenkin ehkä enemmän mennyt. Mutta joo, helposti alkaa säästymään kun et vaan kiiinnitä huomiota naisiin etkä varsinkaan pyydä niitä treffeille, siinä treffaillessa menee ihan huomaamatta kun "miehen kuuluu tarjota", en minä ainakaan osaisi alkaa vaatimaan naista osallistumaan esim. ravintolaillalliseen jos itse toimin kutsujana.

Ikis..M kirjoitti:

Kyllä mulla taas on aina enemmän mennyt naisen kanssa ollessa, ruokakulut on vähintäänkin tuplaantuneet ja viihdepuoleenkin ehkä enemmän mennyt. Mutta joo, helposti alkaa säästymään kun et vaan kiiinnitä huomiota naisiin etkä varsinkaan pyydä niitä treffeille, siinä treffaillessa menee ihan huomaamatta kun "miehen kuuluu tarjota", en minä ainakaan osaisi alkaa vaatimaan naista osallistumaan esim. ravintolaillalliseen jos itse toimin kutsujana.

Lue lisää

Meillä on ehkä erilainen elämäntyyli, mä en ole tottunut säästämään vaan käytän rahaa melko huolettomasti.

Mulle kotiviikonloput ja jopa lomat perheen kanssa olivat säästöä verrattuna siihen kun lähdettiin poikien kanssa liikenteeseen.

Pertti-setä kirjoitti:

Meillä on ehkä erilainen elämäntyyli, mä en ole tottunut säästämään vaan käytän rahaa melko huolettomasti.

Mulle kotiviikonloput ja jopa lomat perheen kanssa olivat säästöä verrattuna siihen kun lähdettiin poikien kanssa liikenteeseen.

Lue lisää

Se varmaan meneekin niin että kun sulle on se arki ollut perhe-elämää niin sitten kun on poikkeuksena poikien reissut niin rahaa on palanut ja mulle kun taas sinkku-elämä on arkea ja naisten kanssa pelailut poikeusta niin se menee sitten niin että poikkeustilassa sitä kuluttaa huolettomammin. No kai nyt tässä vaiheessa jo olet kuitenkin tasaantunut sinkkunakin myös arkielämään, ei kenenkään lompakko & terveys jatkuvaa rälläystä kestä.

Ikis..M kirjoitti:

Se varmaan meneekin niin että kun sulle on se arki ollut perhe-elämää niin sitten kun on poikkeuksena poikien reissut niin rahaa on palanut ja mulle kun taas sinkku-elämä on arkea ja naisten kanssa pelailut poikeusta niin se menee sitten niin että poikkeustilassa sitä kuluttaa huolettomammin. No kai nyt tässä vaiheessa jo olet kuitenkin tasaantunut sinkkunakin myös arkielämään, ei kenenkään lompakko & terveys jatkuvaa rälläystä kestä.

Lue lisää

Pointti oli kuitenkin se, että jos neljän seinän sisältä johonkin liikahtaa, niin rahaa alkaa kulumaan. Jos vielä sattuu olemaan persoonana hieman yliampuvaa sorttia, niin iloittelu voi olla hintavaakin.

Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää.

Mutta ne kaikkein rajuimmat vuodet on mullakin takana ja lievät sydämen rytmihäiriöt enää muistuttaa niistä ajoista.

Ikis..M kirjoitti:

Se varmaan meneekin niin että kun sulle on se arki ollut perhe-elämää niin sitten kun on poikkeuksena poikien reissut niin rahaa on palanut ja mulle kun taas sinkku-elämä on arkea ja naisten kanssa pelailut poikeusta niin se menee sitten niin että poikkeustilassa sitä kuluttaa huolettomammin. No kai nyt tässä vaiheessa jo olet kuitenkin tasaantunut sinkkunakin myös arkielämään, ei kenenkään lompakko & terveys jatkuvaa rälläystä kestä.

Lue lisää

Tässä tapauksessa Pertti-setä ei siis ole voinut vaatia vaimoltaan "vastinetta rahoilleen" koska poikien reissuihin on mennyt enemmän rahaa kuin lomiin perheen kanssa.

vihatipunen kirjoitti:

Tässä tapauksessa Pertti-setä ei siis ole voinut vaatia vaimoltaan "vastinetta rahoilleen" koska poikien reissuihin on mennyt enemmän rahaa kuin lomiin perheen kanssa.

Ehkäpä Pertin tapauksessa menikin niin että vaimo antoi vastinetta ja se mikä olisi kuulunut vaimolle ja perheelle menikin kavereiden kanssa rällätessä, erohan siitä sitten tulikin.

Pertti-setä kirjoitti:

Pointti oli kuitenkin se, että jos neljän seinän sisältä johonkin liikahtaa, niin rahaa alkaa kulumaan. Jos vielä sattuu olemaan persoonana hieman yliampuvaa sorttia, niin iloittelu voi olla hintavaakin.

Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää.

Mutta ne kaikkein rajuimmat vuodet on mullakin takana ja lievät sydämen rytmihäiriöt enää muistuttaa niistä ajoista.

Lue lisää

Kukin menee tyylillään. Ykis kaverini on kanssa vähän sellainen että rahaa helposti polttaa reissuillaan vaikka muuten elää aika visusti, se on varmaan vähän luonnekysymys.

Ikis..M kirjoitti:

Kukin menee tyylillään. Ykis kaverini on kanssa vähän sellainen että rahaa helposti polttaa reissuillaan vaikka muuten elää aika visusti, se on varmaan vähän luonnekysymys.

Lue lisää

Ihmettelen joskus miehiä jotka käyvät työssä, ostavat itselleen sen yksiön/kaksion, lainojen maksun jälkeen alkavat sitten säästämään rahaa tilille ja elävät nuukaillen elämänsä

Koko elämä on velvollisuuksia ja omien varojen varjelua "lutkilta", missään kohtaa ei ole mitään iloa elämässä. Ehkä kaksi kertaa vuodessa treffit, pizzaa ja jäävettä...

Sitten kun omaiset hautaa "kiltin ja kunnollisen" oman elämänsä sankarin, niin testamentissa mainittu veljenpoika humppasee muutamassa kuukaudessa "kiltin ja kunnollisen" setämiehen elinikäiset säästöt.

Ei hyötyneet lutkat kiltin ja kunnollisen setämiehen varallisuudesta, mutta jäi setämieheltäkin elämä kokematta.

Pertti-setä kirjoitti:

Pointti oli kuitenkin se, että jos neljän seinän sisältä johonkin liikahtaa, niin rahaa alkaa kulumaan. Jos vielä sattuu olemaan persoonana hieman yliampuvaa sorttia, niin iloittelu voi olla hintavaakin.

Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää.

Mutta ne kaikkein rajuimmat vuodet on mullakin takana ja lievät sydämen rytmihäiriöt enää muistuttaa niistä ajoista.

Lue lisää

"Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " Ehkä se jollekin on SITÄ ELÄMÄÄ, ja ehkä se jollekin on tyydyttävää elämää viettää yksin neljän seinän sisällä, ettei vaan rahaa kulu, kun menet ovesta ulos, ja miettiä niitä säästöjä mihin tänään sai säästettyä. Kukin tyylillään:D

Ikis..M kirjoitti:

Ehkäpä Pertin tapauksessa menikin niin että vaimo antoi vastinetta ja se mikä olisi kuulunut vaimolle ja perheelle menikin kavereiden kanssa rällätessä, erohan siitä sitten tulikin.

Lue lisää

Vaimon mielestä olin naimisissa oleva poikamies, siitä joskus tuli palautetta.

Pertti-setä kirjoitti:

Ihmettelen joskus miehiä jotka käyvät työssä, ostavat itselleen sen yksiön/kaksion, lainojen maksun jälkeen alkavat sitten säästämään rahaa tilille ja elävät nuukaillen elämänsä

Koko elämä on velvollisuuksia ja omien varojen varjelua "lutkilta", missään kohtaa ei ole mitään iloa elämässä. Ehkä kaksi kertaa vuodessa treffit, pizzaa ja jäävettä...

Sitten kun omaiset hautaa "kiltin ja kunnollisen" oman elämänsä sankarin, niin testamentissa mainittu veljenpoika humppasee muutamassa kuukaudessa "kiltin ja kunnollisen" setämiehen elinikäiset säästöt.

Ei hyötyneet lutkat kiltin ja kunnollisen setämiehen varallisuudesta, mutta jäi setämieheltäkin elämä kokematta.

Lue lisää

Kuten sanottua elämä on valintoja ja on paljon tuollaisia mainitsemasi kaltaisiakin, sen on nähnyt naisten treffinillityksistä kun mies vaatii maksamaan puolet, mutta voi olla myös sellaisia suht säästeliäästi eläneitä että ne voi sitten vaikka siellä treffeillä sen verran panostaa ettei tarvitse tyytyä pelkkään pizzaan. Tavallaan sen pizzankin toki ymmärtää jos treffeillä hyppää jatkuvasti monta kertaa viikossa/kuukaudessa mutta jos pari kertaa vuodessa niin minusta siihen kannattaa sitten panostaa vähän enemmän kyllä. Mitä tulee sitten "poikien ryyppyreissuihin" ne vaan ei kaikkia jaksa innostaa, ainakaan minua kun ne rasittaa enemmän kuin antaa.

Ja tuokin mitä arvelet kiltin & kunnollisen että jättää perinnöksi. Monesti varmaan niinkin mutta voipa joku kiltti & kunnollinen sitten vaikka kun pääsee eläkkeelle alkaa panostamaan itseensä ja omaan mukavuuteen, hankkii jokapaikasta parasta palvelua siinä vaiheessa kun koko elämänsä rällännyt ikätoveri seisoo soppajonossa, kuten sanottua elämä on valintoja.

Mitä tulee tuohon mmmsss:nkin mainitsemaan "Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " niin kyllä se mulle ainakin usein riittää eikä se ole rahasta kiinni vaan siksi että se on mukavampaa kuin juosta jatkuvasti pillujen perässä jotka ei kuitenkaan pidemmässä juoksussa välttämättä ole sitä mitä hakee,

Ikis..M kirjoitti:

Kuten sanottua elämä on valintoja ja on paljon tuollaisia mainitsemasi kaltaisiakin, sen on nähnyt naisten treffinillityksistä kun mies vaatii maksamaan puolet, mutta voi olla myös sellaisia suht säästeliäästi eläneitä että ne voi sitten vaikka siellä treffeillä sen verran panostaa ettei tarvitse tyytyä pelkkään pizzaan. Tavallaan sen pizzankin toki ymmärtää jos treffeillä hyppää jatkuvasti monta kertaa viikossa/kuukaudessa mutta jos pari kertaa vuodessa niin minusta siihen kannattaa sitten panostaa vähän enemmän kyllä. Mitä tulee sitten "poikien ryyppyreissuihin" ne vaan ei kaikkia jaksa innostaa, ainakaan minua kun ne rasittaa enemmän kuin antaa.

Ja tuokin mitä arvelet kiltin & kunnollisen että jättää perinnöksi. Monesti varmaan niinkin mutta voipa joku kiltti & kunnollinen sitten vaikka kun pääsee eläkkeelle alkaa panostamaan itseensä ja omaan mukavuuteen, hankkii jokapaikasta parasta palvelua siinä vaiheessa kun koko elämänsä rällännyt ikätoveri seisoo soppajonossa, kuten sanottua elämä on valintoja.

Mitä tulee tuohon mmmsss:nkin mainitsemaan "Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " niin kyllä se mulle ainakin usein riittää eikä se ole rahasta kiinni vaan siksi että se on mukavampaa kuin juosta jatkuvasti pillujen perässä jotka ei kuitenkaan pidemmässä juoksussa välttämättä ole sitä mitä hakee,

Lue lisää

"Mitä tulee tuohon mmmsss:nkin mainitsemaan "Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " niin kyllä se mulle ainakin usein riittää eikä se ole rahasta kiinni vaan siksi että se on mukavampaa kuin juosta jatkuvasti pillujen perässä jotka ei kuitenkaan pidemmässä juoksussa välttämättä ole sitä mitä hakee,"

Tuli tuosta sun kommenttisi loppuosasta mieleen, ettei mies välttämättä valitse suhdetta tai naisettomuutta, valinnan tekee luonto.

Ikis..M kirjoitti:

Kuten sanottua elämä on valintoja ja on paljon tuollaisia mainitsemasi kaltaisiakin, sen on nähnyt naisten treffinillityksistä kun mies vaatii maksamaan puolet, mutta voi olla myös sellaisia suht säästeliäästi eläneitä että ne voi sitten vaikka siellä treffeillä sen verran panostaa ettei tarvitse tyytyä pelkkään pizzaan. Tavallaan sen pizzankin toki ymmärtää jos treffeillä hyppää jatkuvasti monta kertaa viikossa/kuukaudessa mutta jos pari kertaa vuodessa niin minusta siihen kannattaa sitten panostaa vähän enemmän kyllä. Mitä tulee sitten "poikien ryyppyreissuihin" ne vaan ei kaikkia jaksa innostaa, ainakaan minua kun ne rasittaa enemmän kuin antaa.

Ja tuokin mitä arvelet kiltin & kunnollisen että jättää perinnöksi. Monesti varmaan niinkin mutta voipa joku kiltti & kunnollinen sitten vaikka kun pääsee eläkkeelle alkaa panostamaan itseensä ja omaan mukavuuteen, hankkii jokapaikasta parasta palvelua siinä vaiheessa kun koko elämänsä rällännyt ikätoveri seisoo soppajonossa, kuten sanottua elämä on valintoja.

Mitä tulee tuohon mmmsss:nkin mainitsemaan "Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " niin kyllä se mulle ainakin usein riittää eikä se ole rahasta kiinni vaan siksi että se on mukavampaa kuin juosta jatkuvasti pillujen perässä jotka ei kuitenkaan pidemmässä juoksussa välttämättä ole sitä mitä hakee,

Lue lisää

Elämässä voi tehdä rahalla paljon muutakin kuin juosta pillujen perässä. Ei ainoat vaihtoehdot ole pysyttellä neljän seinän sisällä tai juosta pillujen perässä ja rällätä.

Pertti-setä kirjoitti:

"Mitä tulee tuohon mmmsss:nkin mainitsemaan "Halvinta tietenkin on pysytellä yksin neljän seinän sisällä, mutta ei sekään ole pidemmän päälle mitään elämää. " niin kyllä se mulle ainakin usein riittää eikä se ole rahasta kiinni vaan siksi että se on mukavampaa kuin juosta jatkuvasti pillujen perässä jotka ei kuitenkaan pidemmässä juoksussa välttämättä ole sitä mitä hakee,"

Tuli tuosta sun kommenttisi loppuosasta mieleen, ettei mies välttämättä valitse suhdetta tai naisettomuutta, valinnan tekee luonto.

Lue lisää

"Tuli tuosta sun kommenttisi loppuosasta mieleen, ettei mies välttämättä valitse suhdetta tai naisettomuutta, valinnan tekee luonto."

No siinä mielessä ehkä luonto ja biologia että toisilla on suurempi parisuhdevietti kuin toisilla mutta kyllä minä melkein väittäisin että enemmän sitä tavallaan tekee sitä valintaa itse. Kyllä kai melkein mies kuin mies jonkinlaisen naisen löytää jos vimmatusti hakee ja asettaa riman äärettömän alas, kaikista vaan ei ole siihen kun ne tahtoo jotain erityistä ja realisteina ymmärtävät että sen hakeminen olisi niin stressaavaa ja onnistumisen mahdollisuudet niin huonot että mieluummin sitten jättävät väliin koko leikin.

mmmsss kirjoitti:

Elämässä voi tehdä rahalla paljon muutakin kuin juosta pillujen perässä. Ei ainoat vaihtoehdot ole pysyttellä neljän seinän sisällä tai juosta pillujen perässä ja rällätä.

Lue lisää

Toki voi tehdä, usein vaan siltikin on helpompaa vain jäädä neljän seinän sisälle eikä siinä minusta ole mitään väärää tai huonoa. Hektisemmät ihmiset jotka kaiken aikaa hakee jotain toki näkee asian toisin.

Ikis..M kirjoitti:

"Tuli tuosta sun kommenttisi loppuosasta mieleen, ettei mies välttämättä valitse suhdetta tai naisettomuutta, valinnan tekee luonto."

No siinä mielessä ehkä luonto ja biologia että toisilla on suurempi parisuhdevietti kuin toisilla mutta kyllä minä melkein väittäisin että enemmän sitä tavallaan tekee sitä valintaa itse. Kyllä kai melkein mies kuin mies jonkinlaisen naisen löytää jos vimmatusti hakee ja asettaa riman äärettömän alas, kaikista vaan ei ole siihen kun ne tahtoo jotain erityistä ja realisteina ymmärtävät että sen hakeminen olisi niin stressaavaa ja onnistumisen mahdollisuudet niin huonot että mieluummin sitten jättävät väliin koko leikin.

Lue lisää

Parisuhdevietistä minä en tiedä mitään, se oli kiima joka ajoi hieromaan tuttavuutta naisten kanssa.

Aikani touhusin kunnes tuli vastaan nainen jolla oli antaa enemmän kuin muilla, siihen paikkaan pysähdyin hetkeksi.

En minä silti voinut luonnolleni mitään, olin avioliitossakin enemmän poikamies kuin aviomies.

Halu naisia kohtaan ei ole valintaa, se on vietti.

Ikis..M kirjoitti:

"Tuli tuosta sun kommenttisi loppuosasta mieleen, ettei mies välttämättä valitse suhdetta tai naisettomuutta, valinnan tekee luonto."

No siinä mielessä ehkä luonto ja biologia että toisilla on suurempi parisuhdevietti kuin toisilla mutta kyllä minä melkein väittäisin että enemmän sitä tavallaan tekee sitä valintaa itse. Kyllä kai melkein mies kuin mies jonkinlaisen naisen löytää jos vimmatusti hakee ja asettaa riman äärettömän alas, kaikista vaan ei ole siihen kun ne tahtoo jotain erityistä ja realisteina ymmärtävät että sen hakeminen olisi niin stressaavaa ja onnistumisen mahdollisuudet niin huonot että mieluummin sitten jättävät väliin koko leikin.

Lue lisää

Ajatteletkohan yksin jääneenä 5-kymppisenä vielä näin, toivottavasti ei tule katumusta jossain vaiheessa, että olisi kannattanut edes uskaltaa yrittää, vaikka ne onnistumisen mahdollisuudet tuntuivatkin mahdottomilta ja pelottavilta. Toki jos parisuhde/naiset ei lähtökohtaisestikaan kiinnosta, niin voi olla että vanhempanakin on tyytyväinen siihen yksin elämiseen. Mutta voin myös kokemuksesta kertoa, mitä vanhemmaksi tulet sitä enemmän se yksinäisyys ja perheettömyys alkaa vaivata.

roomas kirjoitti:

Ajatteletkohan yksin jääneenä 5-kymppisenä vielä näin, toivottavasti ei tule katumusta jossain vaiheessa, että olisi kannattanut edes uskaltaa yrittää, vaikka ne onnistumisen mahdollisuudet tuntuivatkin mahdottomilta ja pelottavilta. Toki jos parisuhde/naiset ei lähtökohtaisestikaan kiinnosta, niin voi olla että vanhempanakin on tyytyväinen siihen yksin elämiseen. Mutta voin myös kokemuksesta kertoa, mitä vanhemmaksi tulet sitä enemmän se yksinäisyys ja perheettömyys alkaa vaivata.

Lue lisää

Tuolla toisessa "Mikä mättää" -ketjussa oli Tahvo52:sen hyvä kommentti, oletan että 52 on ikä:

"No mikä sitten oikeasti mättää, varmaan se että en enää halua muuttaa kimppaan kenenkään kanssa. Haluan pitää oman kodin omana ja ei...en ole sitoutumiskammoinen tai muutenkaan outo lintu. Enemmänkin liian kiltti siinä mielessä että oikeasti välitän siitä miten ihmisillä menee ja miten he voivat. Suurimpana mörkönä nyt vuoden yksinolon jälkeen on että kun viihdyn niin pirun hyvin nykyisessä olomuodossa niin miten välttää ns. kusipäisyys....eli ajatukst siitä että pärjään tässä maailmassa yksin,,,että parisuhde ei anna minulle mitään lisäarvoa."

Luulenpa että niin Tahvolla kuin monella muullakin helpommaksi vaan yksinasuminen menee mitä enemmän tulee ikää. Perheettömyys ei minua itseä ainakaan vaivaa kun maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten halua tänne ketään tuottaa kärsimään.

Ikis..M kirjoitti:

Tuolla toisessa "Mikä mättää" -ketjussa oli Tahvo52:sen hyvä kommentti, oletan että 52 on ikä:

"No mikä sitten oikeasti mättää, varmaan se että en enää halua muuttaa kimppaan kenenkään kanssa. Haluan pitää oman kodin omana ja ei...en ole sitoutumiskammoinen tai muutenkaan outo lintu. Enemmänkin liian kiltti siinä mielessä että oikeasti välitän siitä miten ihmisillä menee ja miten he voivat. Suurimpana mörkönä nyt vuoden yksinolon jälkeen on että kun viihdyn niin pirun hyvin nykyisessä olomuodossa niin miten välttää ns. kusipäisyys....eli ajatukst siitä että pärjään tässä maailmassa yksin,,,että parisuhde ei anna minulle mitään lisäarvoa."

Luulenpa että niin Tahvolla kuin monella muullakin helpommaksi vaan yksinasuminen menee mitä enemmän tulee ikää. Perheettömyys ei minua itseä ainakaan vaivaa kun maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten halua tänne ketään tuottaa kärsimään.

Lue lisää

Harmi kun sulla noin negatiivinen käsitys maailmasta, että tänne tullaan vaan kärsimään, elämässä on myös paljon iloa ja toivoa, ja suurimmalla osalla varmaan elämä on nautinto ja saadusta elämästä on kiitollinen.

Mutta tuo Tahvon kommentti on mielestäni ihan eri asia, hän on käsittääkseni jo elänyt parisuhteen tai perhe-elämän, koska mainitsee vuoden yksin olon. Ja nauttii nyt siitä yksin asumisesta. Tarkoitin kommentissani sitä, että elää koko elämänsä yksin ja jää myös vanhuuden päivikseen elämään yksin.. Nuorempana näitä asioita ei niin ajattele, mitä sitten kun olen vanhempi, tai ajattelee eri tavalla.

Ikis..M kirjoitti:

Tuolla toisessa "Mikä mättää" -ketjussa oli Tahvo52:sen hyvä kommentti, oletan että 52 on ikä:

"No mikä sitten oikeasti mättää, varmaan se että en enää halua muuttaa kimppaan kenenkään kanssa. Haluan pitää oman kodin omana ja ei...en ole sitoutumiskammoinen tai muutenkaan outo lintu. Enemmänkin liian kiltti siinä mielessä että oikeasti välitän siitä miten ihmisillä menee ja miten he voivat. Suurimpana mörkönä nyt vuoden yksinolon jälkeen on että kun viihdyn niin pirun hyvin nykyisessä olomuodossa niin miten välttää ns. kusipäisyys....eli ajatukst siitä että pärjään tässä maailmassa yksin,,,että parisuhde ei anna minulle mitään lisäarvoa."

Luulenpa että niin Tahvolla kuin monella muullakin helpommaksi vaan yksinasuminen menee mitä enemmän tulee ikää. Perheettömyys ei minua itseä ainakaan vaivaa kun maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten halua tänne ketään tuottaa kärsimään.

Lue lisää

"Perheettömyys ei minua itseä ainakaan vaivaa kun maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten halua tänne ketään tuottaa kärsimään."

Olen ajatellut vähän samalla tavalla...

ouitty kirjoitti:

"Perheettömyys ei minua itseä ainakaan vaivaa kun maailma on menossa semmoiseen suuntaan etten halua tänne ketään tuottaa kärsimään."

Olen ajatellut vähän samalla tavalla...

Lue lisää

Kaikki joilla loppuu usko mahdollisuuksiinsa ajattelee samalla lailla.

Pertti-setä kirjoitti:

Kaikki joilla loppuu usko mahdollisuuksiinsa ajattelee samalla lailla.

Mihin perustat tuon väitteen? Palstajuttujen perusteella monikin toivonsa menettänyt nimenomaan harmittelee sitä kun ei saa sukuaan jatketuksi.

roomas kirjoitti:

Harmi kun sulla noin negatiivinen käsitys maailmasta, että tänne tullaan vaan kärsimään, elämässä on myös paljon iloa ja toivoa, ja suurimmalla osalla varmaan elämä on nautinto ja saadusta elämästä on kiitollinen.

Mutta tuo Tahvon kommentti on mielestäni ihan eri asia, hän on käsittääkseni jo elänyt parisuhteen tai perhe-elämän, koska mainitsee vuoden yksin olon. Ja nauttii nyt siitä yksin asumisesta. Tarkoitin kommentissani sitä, että elää koko elämänsä yksin ja jää myös vanhuuden päivikseen elämään yksin.. Nuorempana näitä asioita ei niin ajattele, mitä sitten kun olen vanhempi, tai ajattelee eri tavalla.

Lue lisää

"Mutta tuo Tahvon kommentti on mielestäni ihan eri asia, hän on käsittääkseni jo elänyt parisuhteen tai perhe-elämän, koska mainitsee vuoden yksin olon. Ja nauttii nyt siitä yksin asumisesta. Tarkoitin kommentissani sitä, että elää koko elämänsä yksin ja jää myös vanhuuden päivikseen elämään yksin.. "

Millä tavalla se on eri asia. Jos tahvo on palannut pisteeseen a käytyään pisteessä b ja sitten joku on koko ajan ollut pisteessä a niin eikö ne ole kuitenkin ihan samalla viivalla. Voisi jopa ajatella että se koko ajan pisteessä a pysytellyt on fiksumpi kun ei ole turhaan tuhlannut energiaa pisteessä b käymiseen.

Ikis..M kirjoitti:

Mihin perustat tuon väitteen? Palstajuttujen perusteella monikin toivonsa menettänyt nimenomaan harmittelee sitä kun ei saa sukuaan jatketuksi.

Sorry, on siis kahta tapaa reagoida tilanteeseen.

Ikis..M kirjoitti:

"Mutta tuo Tahvon kommentti on mielestäni ihan eri asia, hän on käsittääkseni jo elänyt parisuhteen tai perhe-elämän, koska mainitsee vuoden yksin olon. Ja nauttii nyt siitä yksin asumisesta. Tarkoitin kommentissani sitä, että elää koko elämänsä yksin ja jää myös vanhuuden päivikseen elämään yksin.. "

Millä tavalla se on eri asia. Jos tahvo on palannut pisteeseen a käytyään pisteessä b ja sitten joku on koko ajan ollut pisteessä a niin eikö ne ole kuitenkin ihan samalla viivalla. Voisi jopa ajatella että se koko ajan pisteessä a pysytellyt on fiksumpi kun ei ole turhaan tuhlannut energiaa pisteessä b käymiseen.

Lue lisää

Miten se voi olla energian tuhlausta elää parisuhteessa, enemmän se energian tuhlausta on elää sinkkuna ja etsiä ja etsiä sitä täydellistä, kun kukaan ei kelpaa.

No ei kyllä mielestäni parisuhteessa/perhe-elämää elänyt ole millään tavalla samassa pisteessä kuin sinkkuna koko elämänsä elänyt. Ja vaikka se ero tulisikin, niin todennäköisesti suhteesta on lapsia, silloin ihminen ei ole sen 50-ikäisenä yksin eikä elä vanhuuttaan täysin yksinäisenä. Pointti oli tämä, että kannattaa miettiä myös sitä vanhuutta, silloin ei enää mahdollisuuksia olekaan niin kuin nuorena ja peli voi olla menetetty. Ja kyllä itse arvostan enemmän pitkässä parisuhteessa/perhe-elämää viettänyttä ihmistä kuin sinkkuna elänyttä tai lyhyitä suhteita kokenutta, joten ei lähelläkään samalla viivalla.

roomas kirjoitti:

Miten se voi olla energian tuhlausta elää parisuhteessa, enemmän se energian tuhlausta on elää sinkkuna ja etsiä ja etsiä sitä täydellistä, kun kukaan ei kelpaa.

No ei kyllä mielestäni parisuhteessa/perhe-elämää elänyt ole millään tavalla samassa pisteessä kuin sinkkuna koko elämänsä elänyt. Ja vaikka se ero tulisikin, niin todennäköisesti suhteesta on lapsia, silloin ihminen ei ole sen 50-ikäisenä yksin eikä elä vanhuuttaan täysin yksinäisenä. Pointti oli tämä, että kannattaa miettiä myös sitä vanhuutta, silloin ei enää mahdollisuuksia olekaan niin kuin nuorena ja peli voi olla menetetty. Ja kyllä itse arvostan enemmän pitkässä parisuhteessa/perhe-elämää viettänyttä ihmistä kuin sinkkuna elänyttä tai lyhyitä suhteita kokenutta, joten ei lähelläkään samalla viivalla.

Lue lisää

Pointti onkin siinä että jos ei sinkkuna tuhlaa energiaa siihen täydellisen etsimiseen niin sitä ei kulu. Se täydellinen voi tulla ovelta hakemaan niin sitten vähän kuluu kun menee aukaisemaan mutta sen verran toki kannattaa panostaakin :)

Lasket kyllä vähän liikaa minusta auvoiseen vanhuuteen lasten kautta, ne tuntuu perintöriidat ja muut olevan niin yleisiä ja hankalalia että monella lapsellisella vanhuksella varmaan enemmän stressiä kuin lapsettomalla. Yhteiskunta on menossa semmoiseksi ettei likikään kaikille riitä töitä, entä jos se onkin sinun lapsi joka syrjäytyy? Se on sitten sinun avun varassa koko ikäsi ja sinä joudut murehtimaan sen pärjäämisestä. Tai sitten jos vaikka lapset pärjääkin elämässä? Sitten kun olet vanha ne määrää mitä tehdä ja miten olla, röijäävät jonnekin vanhainkotiin ja sinä kituutat niiden vuoksi, et kehtaa vetäistä kourallista tapponappeja ja litraa viinaa kyytipojaksi kun ne kuitenkin sitten murehtisi. Sinkkuna et ole vastuussa kenellekään, heti kun olet niin huonossa kunnossa ettet itse pärjää voit päättää että tämä oli tässä ja vetäistä filmin poikki siinä vaiheessa kun olet vielä tolkkuissasi.

Ikis..M kirjoitti:

Pointti onkin siinä että jos ei sinkkuna tuhlaa energiaa siihen täydellisen etsimiseen niin sitä ei kulu. Se täydellinen voi tulla ovelta hakemaan niin sitten vähän kuluu kun menee aukaisemaan mutta sen verran toki kannattaa panostaakin :)

Lasket kyllä vähän liikaa minusta auvoiseen vanhuuteen lasten kautta, ne tuntuu perintöriidat ja muut olevan niin yleisiä ja hankalalia että monella lapsellisella vanhuksella varmaan enemmän stressiä kuin lapsettomalla. Yhteiskunta on menossa semmoiseksi ettei likikään kaikille riitä töitä, entä jos se onkin sinun lapsi joka syrjäytyy? Se on sitten sinun avun varassa koko ikäsi ja sinä joudut murehtimaan sen pärjäämisestä. Tai sitten jos vaikka lapset pärjääkin elämässä? Sitten kun olet vanha ne määrää mitä tehdä ja miten olla, röijäävät jonnekin vanhainkotiin ja sinä kituutat niiden vuoksi, et kehtaa vetäistä kourallista tapponappeja ja litraa viinaa kyytipojaksi kun ne kuitenkin sitten murehtisi. Sinkkuna et ole vastuussa kenellekään, heti kun olet niin huonossa kunnossa ettet itse pärjää voit päättää että tämä oli tässä ja vetäistä filmin poikki siinä vaiheessa kun olet vielä tolkkuissasi.

Lue lisää

Asioista voi tietty aina nähdä ne negatiiviset asiat ja kaivamalla kaivaa mitä ikävää voi tapahtua, ja pelätä kaikkein pahinta, mutta pitää uskaltaa myös elää. Se elämätön elämä se monia kaduttaa.

Mutta palataan asiaan kun olet se 5-kymppinen, kerro sit tällaisella vastaavalla palstalla, miten kivaa elämäsi on ja miten hyvin sinulla on elämässä mennyt sinkkuna:)

Ikis..M kirjoitti:

Pointti onkin siinä että jos ei sinkkuna tuhlaa energiaa siihen täydellisen etsimiseen niin sitä ei kulu. Se täydellinen voi tulla ovelta hakemaan niin sitten vähän kuluu kun menee aukaisemaan mutta sen verran toki kannattaa panostaakin :)

Lasket kyllä vähän liikaa minusta auvoiseen vanhuuteen lasten kautta, ne tuntuu perintöriidat ja muut olevan niin yleisiä ja hankalalia että monella lapsellisella vanhuksella varmaan enemmän stressiä kuin lapsettomalla. Yhteiskunta on menossa semmoiseksi ettei likikään kaikille riitä töitä, entä jos se onkin sinun lapsi joka syrjäytyy? Se on sitten sinun avun varassa koko ikäsi ja sinä joudut murehtimaan sen pärjäämisestä. Tai sitten jos vaikka lapset pärjääkin elämässä? Sitten kun olet vanha ne määrää mitä tehdä ja miten olla, röijäävät jonnekin vanhainkotiin ja sinä kituutat niiden vuoksi, et kehtaa vetäistä kourallista tapponappeja ja litraa viinaa kyytipojaksi kun ne kuitenkin sitten murehtisi. Sinkkuna et ole vastuussa kenellekään, heti kun olet niin huonossa kunnossa ettet itse pärjää voit päättää että tämä oli tässä ja vetäistä filmin poikki siinä vaiheessa kun olet vielä tolkkuissasi.

Lue lisää

Rupee oleen jo pahasti selittelyn makua.

Kyllä mulle on valtavasti iloa mun lapsista, joskus unessakin ne tulee isiä halimaan.

Mä nautin elämästä mun lasten kanssa siinä kohtaa kun sä vedät sen filmin poikki...no ei vaiskaan, et sä hölmö ole.

Tuo kuulostaa hyvältä. Tuleeko vastavanlainen menyy läpi vuosien vai onko pelkästään seurusteluajan juttuja ja vaihtuu myöhemmin vaatimattomampaan tarjoiluun?

Tuokin on jännä juttu, että palstalla moni uhoaa, että nainen on vain reikä, eikä hänestä ole muuhun kuin levittämään jalat. Silti ätmit valittavat, että elämä on pelkkää kärsimystä, koska naiset syrjivät rumia miehiä.
Joko pillu on todella maailman ihmeellisin asia, koska mies ei voi elää ilman sitä, tai naisella on muitakin ulottuvuuksia miehen elämässä kuin olla reikä (ja rahareikä).

"Joko pillu on todella maailman ihmeellisin asia, koska mies ei voi elää ilman sitä"

Hyvin voi elää ilmankin, moni mies on jo kyllästynyt pillun jahtaamiseen. Onhan sitä nyt aikuisella miehellä muutakin tekemistä, ja jos ei ole niin kovin on köyhä elämä.

Korpien.kätkössä kirjoitti:

"Joko pillu on todella maailman ihmeellisin asia, koska mies ei voi elää ilman sitä"

Hyvin voi elää ilmankin, moni mies on jo kyllästynyt pillun jahtaamiseen. Onhan sitä nyt aikuisella miehellä muutakin tekemistä, ja jos ei ole niin kovin on köyhä elämä.

Lue lisää

Siinä tapauksessa ätmit voisivat lopettaa narinan siitä, kuinka elämä on pelkkää kärsimystä ilman naista. Naisten syyllistäminen siitä, että ätmeillä ei ole elämässään mitään sisältöä, on siis epäreilua ja väärin.

Ätmien kannattaakin mennä maksullisiin ja jättää koppavat femakot rauhaan.

Arjen rutiinit ovat pohjimmiltaan älyn oikopolkuja. Periaatteessa kyse on laiskuudesta, sillä toistuvuus on sekä ajallisesti että energiataloudellisesti järkevää.

Sitä voisi vähän ruuvata.

(Hihitystä)

Mielestäni ihmiselämä tarvitsee kaaosta, sekaannusta ja hämmennystä keitokseensa.

(Reps)

Tekniikkasukeltaja kirjoitti:

Mielestäni ihmiselämä tarvitsee kaaosta, sekaannusta ja hämmennystä keitokseensa.

(Reps)

Lisäksi ihmisessä on lähes rajattomasti potentiaalia haaskata tätä energiaa.

(Naurua)

Ihan hyviä ja arvostettavia juttuja, kyllä noilla jo pitkälle pääsee.

Ajattelin että jos sieltä jotain muutakin tulisi kuin pelkkää pimppiä, sitä kun saa kaupallisiltakin naisilta niin ei-kaupallisilla olisi nyt hyvä tilaisuus loistaa kertomalla mitä extraa he voivat tarjota.

Sitähän ei koskaan tarjota. Nyt on kyllä pakko sanoa ettei taida olla mitään erikoista tarjolla. Yhteinen löhöäminen sohvalla, lenkkeily ja kulttuuriharrastukset olisi mun juttuja.

Plussaisin jos olisin rekkautunut :) sillä vähän laitoinkin tämän avauksen kun selvästikin siinä toisessa pyrittiin kyykyttämään palstan miehiä ja laittaa kilpailemaan toinen toistaan paremmilla tarjouksilla. Tästä ketjusta nyt huomataan ettei ne naistenkaan tarjoomukset kovin kummoisia ole välttämättä, riippuu tietysti vähän naisesta mutta mitä modernimpi sen ohkaisempi tuntuu olevan tarjoomuspussi.

Mä plussasin molemmat. Naiset tietää että niillä on tarjota pillu. Lisäksi vanhanajan kunnon miehelle, joka ei naisten töitä tee, nainen voi lisäksi tarjota kodinhoitopalveluja.

Ikis..M kirjoitti:

Plussaisin jos olisin rekkautunut :) sillä vähän laitoinkin tämän avauksen kun selvästikin siinä toisessa pyrittiin kyykyttämään palstan miehiä ja laittaa kilpailemaan toinen toistaan paremmilla tarjouksilla. Tästä ketjusta nyt huomataan ettei ne naistenkaan tarjoomukset kovin kummoisia ole välttämättä, riippuu tietysti vähän naisesta mutta mitä modernimpi sen ohkaisempi tuntuu olevan tarjoomuspussi.

Lue lisää

Juuh.. Pimpulaa on tarjolla, mutta Aitoa Rakkautta ja Sitoutumista Isolla R:llä, sekä S:llä taitaa olla vain HyvinHyvin harvoin Tarjolla.. Eli ihastuksen ja kiiman kestoajan suhde ehkä jotenkin toimii, jos toimii.. Tai sitten sen aikaa, kun Resursseja riittää jne.. ;P

Noh, vastaavia juttuja on vastaavilla miehilläkin, mutta ei se silti asiaa muuksi muuta.. ;P

Erkkomediakaan ei vie rahojani, silti siitäkään ei synny suhdetta.

Pertti-setä kirjoitti:

Erkkomediakaan ei vie rahojani, silti siitäkään ei synny suhdetta.

No tää mun "tarjous" oli vähän samaa luokkaa kuin "kilttien ja kunnollisten" jotka lupaa olla lyömättä ja pettämättä.

vihatipunen kirjoitti:

No tää mun "tarjous" oli vähän samaa luokkaa kuin "kilttien ja kunnollisten" jotka lupaa olla lyömättä ja pettämättä.

Sulla on tarkkaan suunnattu markkinointikampanja päällä, toivotaan että tärppää.

Pertti-setä kirjoitti:

Sulla on tarkkaan suunnattu markkinointikampanja päällä, toivotaan että tärppää.

Ei nyt ole näköpiirissä ketään, jonka rahat jätän viemättä 😀.

Oikeasti en ole vienyt edes isävainaani tililtä rahaa kuin välttämättömiin perintötaloni kuluihin.

vihatipunen kirjoitti:

Ei nyt ole näköpiirissä ketään, jonka rahat jätän viemättä 😀.

Oikeasti en ole vienyt edes isävainaani tililtä rahaa kuin välttämättömiin perintötaloni kuluihin.

Lue lisää

Toivotaan että joku kiltti ja kunnollinen, joka ei petä eikä hakkaa, löytyy sulle joka et vie miehen rahoja.

"Ja en voi tarjota kuin rakkautta ja hellyyttä"

"Kuin".. Siinähän ne tärkeimmät oli.. ;P

Molemmat siis hoitavat omat kulunsa?

Käytännössä siis tarjoat tietyn tasoista ulkonäköä ja haluat vaihtokaupassa tietyn tasoista ulkonäköä.

121212121212 kirjoitti:

Molemmat siis hoitavat omat kulunsa?

Käytännössä siis tarjoat tietyn tasoista ulkonäköä ja haluat vaihtokaupassa tietyn tasoista ulkonäköä.

"Molemmat siis hoitavat omat kulunsa?"

Näin olen ajatellut. En suostu toisen elätettäväksi.

ouitty kirjoitti:

"Molemmat siis hoitavat omat kulunsa?"

Näin olen ajatellut. En suostu toisen elätettäväksi.

Et siis halua jakaa elämääsi ja talouttasi miehen kanssa?

HC-ätmel kirjoitti:

Et siis halua jakaa elämääsi ja talouttasi miehen kanssa?

Voihan elämän jakaa, mutta minusta paras ratkaisu olisi, että kumpikin maksaisi omat menonsa ja sitten yhteiset hankinnat puoliksi. Eli omat rahat kummallakin.

Jos siis koskaan edes voin muuttaa asumaan toisen kanssa...

ouitty kirjoitti:

"Molemmat siis hoitavat omat kulunsa?"

Näin olen ajatellut. En suostu toisen elätettäväksi.

Kuinka paljon tienaat/olet ajatellut tienaavasi tulevaisuudessa?

ouitty kirjoitti:

Voihan elämän jakaa, mutta minusta paras ratkaisu olisi, että kumpikin maksaisi omat menonsa ja sitten yhteiset hankinnat puoliksi. Eli omat rahat kummallakin.

Jos siis koskaan edes voin muuttaa asumaan toisen kanssa...

Lue lisää

Missä ne lapset sitten asuvat, jos isi ja mami eivät muuta asumaan yhdessä?

HC-ätmel kirjoitti:

Missä ne lapset sitten asuvat, jos isi ja mami eivät muuta asumaan yhdessä?

En taida haluta lapsia.

ouitty kirjoitti:

En taida haluta lapsia.

Miksi et? :-(

121212121212 kirjoitti:

Kuinka paljon tienaat/olet ajatellut tienaavasi tulevaisuudessa?

En ole suurituloinen.

HC-ätmel kirjoitti:

Miksi et? :-(

Ei vain ole koskaan ollut sellaista tunnetta, että lapsia haluaisin...

ouitty kirjoitti:

Ei vain ole koskaan ollut sellaista tunnetta, että lapsia haluaisin...

Ehkä et ole vain tavannut vielä miestä, jonka kanssa tekisi mieli lisääntyä. >:3

HC-ätmel kirjoitti:

Ehkä et ole vain tavannut vielä miestä, jonka kanssa tekisi mieli lisääntyä. >:3

Voihan se niinkin olla.

HC-ätmel kirjoitti:

Ehkä et ole vain tavannut vielä miestä, jonka kanssa tekisi mieli lisääntyä. >:3

Ehkä myös siitä syystä, että lapsista olisi niin paljon huolta, ja kun muutenkin jo stressaan ja huolehdin liikaa...

ouitty kirjoitti:

Ehkä myös siitä syystä, että lapsista olisi niin paljon huolta, ja kun muutenkin jo stressaan ja huolehdin liikaa...

Mistä stressaat ja huolehdit?

HC-ätmel kirjoitti:

Mistä stressaat ja huolehdit?

Kaikenlaisista pikkuasioistakin :) Se on vain ominaisuus, jolle en voi mitään.

ouitty kirjoitti:

Ehkä myös siitä syystä, että lapsista olisi niin paljon huolta, ja kun muutenkin jo stressaan ja huolehdin liikaa...

Todennäköisyys että kelkka kääntyy: 99%
Silloin haussa: mies, pitkä, leveäharteinen, vähintään yhtä paljon tienaava
Tavoite: oma talo, samanlainen perheunelma kuin kavereillakin

121212121212 kirjoitti:

Todennäköisyys että kelkka kääntyy: 99%
Silloin haussa: mies, pitkä, leveäharteinen, vähintään yhtä paljon tienaava
Tavoite: oma talo, samanlainen perheunelma kuin kavereillakin

Lue lisää

En tiedä muuttuuko mieli joskus, mutta uskon että sitten on jo liian myöhäistä joka tapauksessa.

ouitty kirjoitti:

Kaikenlaisista pikkuasioistakin :) Se on vain ominaisuus, jolle en voi mitään.

Ehkä stressisi hieman vähenisi, jos uros kietaisisi tassunsa ympärillesi. :3

HC-ätmel kirjoitti:

Ehkä stressisi hieman vähenisi, jos uros kietaisisi tassunsa ympärillesi. :3

Olisikin niin helppoa :)

Jep! Minun naiseni hokee naidessa kokoajan "nussi huoraa nussi huoraa", ja minähän nussin ! On se taivaallista kokeneemmallekin miehelle !! Jotkut osaa tarjota.

Eivät miehet pidä hoivaamisesta. Tulee jotenkin avuton olo.

(Hihitystä)

Tuohan on loistotarjous, eihän tuossa ole muuta vikaa kuin että se on liki uskomaton näinä 2000-luvun kylminä aikoina.

Ikis..M kirjoitti:

Tuohan on loistotarjous, eihän tuossa ole muuta vikaa kuin että se on liki uskomaton näinä 2000-luvun kylminä aikoina.

Älä töni siinä.

Minä olin tässä ensin.

(Reps)

No on se kumma jos ei löydy.. Tai onhan siinä haasteensa löytää HengenHeimolainen, jos ei ole sellainen, kuin moni muu.. ;P

Tekniikkasukeltaja kirjoitti:

Eivät miehet pidä hoivaamisesta. Tulee jotenkin avuton olo.

(Hihitystä)

Mutta haasteita kundit janoavat.

(Hihitystä)

Kiitos vaan, no ei siinä ole muuta ongelmaa kuin a) mun pitäisi rakastua tai edes ihastua ja b) sen toisen pitäisi tuntea jotain samansuuntaista...

Tekniikkasukeltaja kirjoitti:

Älä töni siinä.

Minä olin tässä ensin.

(Reps)

Niin mutta sinähän kun et pitänyt hoivaamisesta niin ajattelin että paikka jonossa vapautui :D

Helmiäjasikoja kirjoitti:

Kiitos vaan, no ei siinä ole muuta ongelmaa kuin a) mun pitäisi rakastua tai edes ihastua ja b) sen toisen pitäisi tuntea jotain samansuuntaista...

En tunne ketään, joka ei olisi minuun rakastunut.

(Hihitystä)

Ikis..M kirjoitti:

Niin mutta sinähän kun et pitänyt hoivaamisesta niin ajattelin että paikka jonossa vapautui :D

Katsotaan nyt. Mulla on jalo luonne.

Ja vaatimaton.

(Naurua)

Tuo onkin jo vallan kelpo tarjous.

Sitten voisi kysyä mitä odotat vastineeksi?

Olennaisinta vaatimukset/toivomukset ulkonäön, koulutuksen, ammatin ja miehekkään käytöksen suhteen.

121212121212 kirjoitti:

Tuo onkin jo vallan kelpo tarjous.

Sitten voisi kysyä mitä odotat vastineeksi?

Olennaisinta vaatimukset/toivomukset ulkonäön, koulutuksen, ammatin ja miehekkään käytöksen suhteen.

Lue lisää

Vaatimukset? Että olisi sisäsiisti, voisi spontaanisti keskustella syvällisempiäkin, että oltais edes vähän samalla aaltopituudella, hyväntahtoisuus... Ok ulkonäkökin olisi kiva, muttei mikään kiiltokuva tarvi olla. Ammatti ja koulutus on oikeestaan ihan sama se. Naistenmiehet on toki totaalinen turn off.

Helmiäjasikoja kirjoitti:

Vaatimukset? Että olisi sisäsiisti, voisi spontaanisti keskustella syvällisempiäkin, että oltais edes vähän samalla aaltopituudella, hyväntahtoisuus... Ok ulkonäkökin olisi kiva, muttei mikään kiiltokuva tarvi olla. Ammatti ja koulutus on oikeestaan ihan sama se. Naistenmiehet on toki totaalinen turn off.

Lue lisää

Mitä tarkoittaa "ok ulkonäkö"?

Ja tuo keskustelu käydään sen jälkeen kun nainen on valkannut miehen joka tienaa vähintään yhtä paljon tai mieluummin enemmän.

Siinä harvinaisessa tapauksessa että nainen tienaa enemmän, molemmat tietysti pitävät rahansa erillään ja maksavat yhteiset kulut euromääräisesti puoliksi.

"Mikä on minun on minun, mikä on sinun on meidän".

121212121212 kirjoitti:

Ja tuo keskustelu käydään sen jälkeen kun nainen on valkannut miehen joka tienaa vähintään yhtä paljon tai mieluummin enemmän.

Siinä harvinaisessa tapauksessa että nainen tienaa enemmän, molemmat tietysti pitävät rahansa erillään ja maksavat yhteiset kulut euromääräisesti puoliksi.

"Mikä on minun on minun, mikä on sinun on meidän".

Lue lisää

Aika usein toistuva Episodi.. Mutta on niitä jonkun verran varmaan muitakin.. Mutta todella harvoin sellaisia, ettei siinä olisi enemmän tai vähemmän outoilua ja persestelyä mukana.. ;P

Toki persestelyä ja outoilua on mukana myös monesti silloin, kun mies on se jolla on paremmat Resurssit.. ;P

121212121212 kirjoitti:

Ja tuo keskustelu käydään sen jälkeen kun nainen on valkannut miehen joka tienaa vähintään yhtä paljon tai mieluummin enemmän.

Siinä harvinaisessa tapauksessa että nainen tienaa enemmän, molemmat tietysti pitävät rahansa erillään ja maksavat yhteiset kulut euromääräisesti puoliksi.

"Mikä on minun on minun, mikä on sinun on meidän".

Lue lisää

"Siinä harvinaisessa tapauksessa että nainen tienaa enemmän, molemmat tietysti pitävät rahansa erillään ja maksavat yhteiset kulut euromääräisesti puoliksi."

Tuon takia siis kysyit minun tuloistani, vähän arvelinkin. Mutta minäpä olenkin pienituloinen ja haluan silti rahat pidettäväksi erillään. Mitäs siihen sanot?

Ihan hyvin sanottu kyllä vaikkakin minusta vähän molempia tarvitaan, rakkautta sekä tarvitsemista eikä kumpikaan ole toisesta pois.

Ikis..M kirjoitti:

Ihan hyvin sanottu kyllä vaikkakin minusta vähän molempia tarvitaan, rakkautta sekä tarvitsemista eikä kumpikaan ole toisesta pois.

Tarvitaan toki. Mutta jos ajatellaan, että ihminen pärjää yksinäänkin jo ilman sitä toista ihmistä, niin ehkä se rakkaus on kuitenkin sitten se syy jonka jälkeen tarpeista tulee yhteisiä? :)

Siinä vaiheessa, kun multa loppuu rakkaus toiseen, koen etten sitä toista enää tarvitsekaan. Pystyn jatkamaan yksinäni ilman toista, en tarvi siltä yhtään mitään siitä eteenpäin. Eli ilman rakkautta hänestä tuee mulle tarpeeton. Voi tuntua brutaalille, mutta niin se menee.

Sitten kaikenlaiseen muuhun voi tarvita ihmisiä, ihan käytännössä. Joku korjaa autoa kun itse et osaa tai pysty jne. Mutta parisuhteessa ne tarpeet yhdistyy sen rakkauden myötä tai kautta. Pelkkä hyötymissuhde sitten olis sitä missä ei ole rakkautta, mutta toista tarvitaan ja käytetään vaan puhtaasta omasta tarpeesta.

zönggö kirjoitti:

Tarvitaan toki. Mutta jos ajatellaan, että ihminen pärjää yksinäänkin jo ilman sitä toista ihmistä, niin ehkä se rakkaus on kuitenkin sitten se syy jonka jälkeen tarpeista tulee yhteisiä? :)

Siinä vaiheessa, kun multa loppuu rakkaus toiseen, koen etten sitä toista enää tarvitsekaan. Pystyn jatkamaan yksinäni ilman toista, en tarvi siltä yhtään mitään siitä eteenpäin. Eli ilman rakkautta hänestä tuee mulle tarpeeton. Voi tuntua brutaalille, mutta niin se menee.

Sitten kaikenlaiseen muuhun voi tarvita ihmisiä, ihan käytännössä. Joku korjaa autoa kun itse et osaa tai pysty jne. Mutta parisuhteessa ne tarpeet yhdistyy sen rakkauden myötä tai kautta. Pelkkä hyötymissuhde sitten olis sitä missä ei ole rakkautta, mutta toista tarvitaan ja käytetään vaan puhtaasta omasta tarpeesta.

Lue lisää

Eli juurikin sitä hyötymissuhdetta mistä täälläkin puhutaan. Nainen antaa palvelujaan ja mies maksaa niistä. Mitään tunteita siinä ei ole, ainakaan molemminpuolisia. Se on sitä tarvitsemista vailla rakkautta, joka minusta ei ole väärin jos molemmat tietää missä mennään ja hyväksyy sen.

Mutta kun ihmisellä on tarve rakastaa ja olla rakastettu, sille ei enää riitäkään pelkkä mekaanisten materiaalisten tarpeiden täyttäminen (mitä kuka vaan voisi periaatteessa tarjota)- maksa sinä minä annan-, täytyy saada tunteita ja rakkautta. Tehdä asioita joista ei tarvitse pulittaa rahaa, mutta täytyy olla aidosti läsnä ja mukana. Se on sitä halua luoda ja suoda toiselle hyvää. Silloin voi uhrautua ja tehdä asioita toisen puolestakin, mitä ei koskaan tekisi jos ei olisi tunteita. Senkin uhalla että itse häviää....tai saa vähemmän kuin antaa. Niille teoille ja uhrauksille ei laske hintaa, kun toisesta tykkää. :)

Tunteet ja tarpeet ajaa meitä eteenpäin. Rakastaminen on vaan vaikeampaa kuin tarvitseminen, siinä kun pitää oikeasti laittaa ittensä alttiiksi eikä vaan tarjota maksupäätettä tai vaihtotavaraa. :)

Allekirjoitan Kommenttisi Just tuollaisena, kun sen kirjoitit.. ;P

NuuskaMuikkune kirjoitti:

Allekirjoitan Kommenttisi Just tuollaisena, kun sen kirjoitit.. ;P

Minä kiitän. :D

zönggö kirjoitti:

Eli juurikin sitä hyötymissuhdetta mistä täälläkin puhutaan. Nainen antaa palvelujaan ja mies maksaa niistä. Mitään tunteita siinä ei ole, ainakaan molemminpuolisia. Se on sitä tarvitsemista vailla rakkautta, joka minusta ei ole väärin jos molemmat tietää missä mennään ja hyväksyy sen.

Mutta kun ihmisellä on tarve rakastaa ja olla rakastettu, sille ei enää riitäkään pelkkä mekaanisten materiaalisten tarpeiden täyttäminen (mitä kuka vaan voisi periaatteessa tarjota)- maksa sinä minä annan-, täytyy saada tunteita ja rakkautta. Tehdä asioita joista ei tarvitse pulittaa rahaa, mutta täytyy olla aidosti läsnä ja mukana. Se on sitä halua luoda ja suoda toiselle hyvää. Silloin voi uhrautua ja tehdä asioita toisen puolestakin, mitä ei koskaan tekisi jos ei olisi tunteita. Senkin uhalla että itse häviää....tai saa vähemmän kuin antaa. Niille teoille ja uhrauksille ei laske hintaa, kun toisesta tykkää. :)

Tunteet ja tarpeet ajaa meitä eteenpäin. Rakastaminen on vaan vaikeampaa kuin tarvitseminen, siinä kun pitää oikeasti laittaa ittensä alttiiksi eikä vaan tarjota maksupäätettä tai vaihtotavaraa. :)

Lue lisää

Ihan hyvin tuokin oli vedetty, en jaksa alkaa jänkäämään :)

Ikis..M kirjoitti:

Ihan hyvin tuokin oli vedetty, en jaksa alkaa jänkäämään :)

Jesh! Et ole siis ihan mahdoton. ;)

zönggö kirjoitti:

Jesh! Et ole siis ihan mahdoton. ;)

Sen verran pitää kuitenkin lisätä tähän kun tuo "uutinen" sattui silmään.
Eli tässä materialistisessa maailmassa valitettavasti menee niin että pelkkä rakkaus ei ehkä kanna vaan vaan tarvitaan molempia, myös sitä tarvitsemista edes vähän molemmin puolin ja jos jompikumpi tai kumpikaan ei pysty toisen tarpeita täyttämään tulee siitä helposti ongelmia ja ryppyjä siihen rakkauteenkin:

https://www.seiska.fi/Uutiset/Toni-ja-Heidi-Nieminen-aviokriisissa-rahahuolet-syyna/1117624

Ikis..M kirjoitti:

Sen verran pitää kuitenkin lisätä tähän kun tuo "uutinen" sattui silmään.
Eli tässä materialistisessa maailmassa valitettavasti menee niin että pelkkä rakkaus ei ehkä kanna vaan vaan tarvitaan molempia, myös sitä tarvitsemista edes vähän molemmin puolin ja jos jompikumpi tai kumpikaan ei pysty toisen tarpeita täyttämään tulee siitä helposti ongelmia ja ryppyjä siihen rakkauteenkin:

https://www.seiska.fi/Uutiset/Toni-ja-Heidi-Nieminen-aviokriisissa-rahahuolet-syyna/1117624

Lue lisää

Totta. Pelkkä rakkaus ei elätä eikä ruoki, eikä maksa laskuja jne. Mutta aika pian se rakkaus haihtuukin, jos toinen on enempi taakka kuin tuki. Mutta sitten taas päästään siihen, että missä se raja kulkee? Mikä on enää rakkautta ja myötämielisyyttä ja mikä vain silkkaa tarvetta. Pitääkö olla luxusta vai riittääkö nk. tavallinen elämä. Mikä on kohtuullista tarvitsemista rakkaudessa ja mikä ei? Miten se määritellään ja kuka sen määrittää ellei pariskunta itse.

Kuten että, jos mies tai nainen hoitaa kaiken elämiselle välttämättömän, mihin ne resurssit oikeasti riittää, niin riittääkö se toiselle? Jos ahneus vie voiton, se tuskin riittää. Pitää olla enemmän kuin rahkeissa on varaa, sitten alkaa se rakkaus rakoilla. Jolloin tulkitsen ettei se ihan aitoa rakkautta tainnut ollakaan, jos ei saa jotakin ihan elämisen kannalta turhaa ja mihin ei oikeasti ole varaa eli resursseja.

Eli turhan kitinä on sitten jo sitä pelkkää tarvetta taas. Et rakasta minua, kun et ota velkaa kenkieni vuoksi. Tai muuta vastaavaa...

Eli sitten semmoisen luxusta kaipaavan pitäs hakeutua semmoiseen seuraan jolla on samat arvot. Se pyrkii samoihin tavoitteisiin ja suunta on yhteinen.

Pysyy yhteisymmärrys paremmin, kun arvot kohtaa. Vaatimaton pärjää vaatimattoman kanssa, vaativa vaativan kanssa. Kärjistetysti.

Jos toinen tanssii salsaa ja toinen jenkkaa, on askelkuviot erilaiset ja ongelmiahan siitä tulee siinä kohtaa kun pitäs pysyä samassa tanssissa. :)

Ikis..M kirjoitti:

Sen verran pitää kuitenkin lisätä tähän kun tuo "uutinen" sattui silmään.
Eli tässä materialistisessa maailmassa valitettavasti menee niin että pelkkä rakkaus ei ehkä kanna vaan vaan tarvitaan molempia, myös sitä tarvitsemista edes vähän molemmin puolin ja jos jompikumpi tai kumpikaan ei pysty toisen tarpeita täyttämään tulee siitä helposti ongelmia ja ryppyjä siihen rakkauteenkin:

https://www.seiska.fi/Uutiset/Toni-ja-Heidi-Nieminen-aviokriisissa-rahahuolet-syyna/1117624

Lue lisää

Kyllä toisen tarvitseminen on tärkeää, mutta mielestäni tarvitseminen ei tule siitä, että toinen toimii esim. elättäjänä. Tarvitseminen tulee muista jutuista.

zönggö kirjoitti:

Totta. Pelkkä rakkaus ei elätä eikä ruoki, eikä maksa laskuja jne. Mutta aika pian se rakkaus haihtuukin, jos toinen on enempi taakka kuin tuki. Mutta sitten taas päästään siihen, että missä se raja kulkee? Mikä on enää rakkautta ja myötämielisyyttä ja mikä vain silkkaa tarvetta. Pitääkö olla luxusta vai riittääkö nk. tavallinen elämä. Mikä on kohtuullista tarvitsemista rakkaudessa ja mikä ei? Miten se määritellään ja kuka sen määrittää ellei pariskunta itse.

Kuten että, jos mies tai nainen hoitaa kaiken elämiselle välttämättömän, mihin ne resurssit oikeasti riittää, niin riittääkö se toiselle? Jos ahneus vie voiton, se tuskin riittää. Pitää olla enemmän kuin rahkeissa on varaa, sitten alkaa se rakkaus rakoilla. Jolloin tulkitsen ettei se ihan aitoa rakkautta tainnut ollakaan, jos ei saa jotakin ihan elämisen kannalta turhaa ja mihin ei oikeasti ole varaa eli resursseja.

Eli turhan kitinä on sitten jo sitä pelkkää tarvetta taas. Et rakasta minua, kun et ota velkaa kenkieni vuoksi. Tai muuta vastaavaa...

Eli sitten semmoisen luxusta kaipaavan pitäs hakeutua semmoiseen seuraan jolla on samat arvot. Se pyrkii samoihin tavoitteisiin ja suunta on yhteinen.

Pysyy yhteisymmärrys paremmin, kun arvot kohtaa. Vaatimaton pärjää vaatimattoman kanssa, vaativa vaativan kanssa. Kärjistetysti.

Jos toinen tanssii salsaa ja toinen jenkkaa, on askelkuviot erilaiset ja ongelmiahan siitä tulee siinä kohtaa kun pitäs pysyä samassa tanssissa. :)

Lue lisää

Juu, taas voidaan olla samaa mieltä, nonhan se menee ja Rose_91 myös ihan oikeassa huomautuksessaan. Minusta vähän tuntuu että noissa Tonin jutuissa homma kaatuu juurikin liian suuriin odotuksiin naisten puolelta ja ehkä Tonin vähän turhan suuriin lupauksiin kaiken järjestymisestä ja kun se arki sitten ei olekaan sitä mitä piti ne ongelmat sitten alkaakin eskaloitumaan. Haasteet käyvät liian suuriksi ja rakkaus sitten loppuu kun tulee liian paljon kränää ja sanomista ainaisesta rahapulasta.

Ikis..M kirjoitti:

Juu, taas voidaan olla samaa mieltä, nonhan se menee ja Rose_91 myös ihan oikeassa huomautuksessaan. Minusta vähän tuntuu että noissa Tonin jutuissa homma kaatuu juurikin liian suuriin odotuksiin naisten puolelta ja ehkä Tonin vähän turhan suuriin lupauksiin kaiken järjestymisestä ja kun se arki sitten ei olekaan sitä mitä piti ne ongelmat sitten alkaakin eskaloitumaan. Haasteet käyvät liian suuriksi ja rakkaus sitten loppuu kun tulee liian paljon kränää ja sanomista ainaisesta rahapulasta.

Lue lisää

Kyllä, ihan samat aatokset kun sullakin tuosta Toni ja Heidin tilanteesta. Ei pysy jotenkin pallo hanskassa ja ollaan ehkä liikaa pää pilvissä. vaaditaan enempi, kun kyetään. :)

Nyt tosiaan meen nukkumaan, vaikka hirmusti viihdynkin keskustelemassa mm. sun kanssa. Öitä taas! :)

zönggö kirjoitti:

Kyllä, ihan samat aatokset kun sullakin tuosta Toni ja Heidin tilanteesta. Ei pysy jotenkin pallo hanskassa ja ollaan ehkä liikaa pää pilvissä. vaaditaan enempi, kun kyetään. :)

Nyt tosiaan meen nukkumaan, vaikka hirmusti viihdynkin keskustelemassa mm. sun kanssa. Öitä taas! :)

Lue lisää

Jep, ei kun öitä :)