Eteri, väliaine

MINKÄLAINEN ON ETERI?

Kirj. Y. Kauko.

To Descartes selittäessään luonnonilmiöitä ‘'oli pakotettu otaksumaan, että avaruuden täyttää hienon hieno aine, johon kaikkeuden energia on kokoontunut. Newtonin mekaninen valo teoria, jonka mukaan valaisevasta kappaleesta erottui pieniä valaisevia ja valon nopeudella liikkuvia hiukkasia, teki tämän otaksuman tarpeettomaksi, niin että se unohtui pariksi vuosisataa. Myöhemmät tutkijat turvautuivat kuitenkin uudelleen tähän hypotesiin. Ja tämän väliaineen n. s. eterin avulla Fresnel selitti kaikki valo- ja lämpöopin ilmiöt. Sitten seuraavat Faradayn, Maxwellin ja Hertzin työt, jotka juontavat sähköilmiöidenkin selityksen eterin ominaisuuksista.

- Kysymme, mitä ominaisuuksia sitten tarvitaan kaikkien näiden ilmiöiden selittämiseen? Käsittääksemme valon suoraviivaisen etenemisen, heijastuksen, taittumisen, difraktion ja interferenssin emme tarvitse muuta kuin otaksua, että eteri on kimmoinen väliaine, jossa aaltomainen liike on mahdollinen. Toiselta puolen meidän täytyy huomata, että taivaankappaleet soluvat tässä väliaineessa ilman huomattavaa vastusta. Siis muistuttaisi eteri nesteitä, jolla valon suureen nopeuteen katsoen täytyy olla tavaton kimmoisuus. Mutta nythän valo kulkee vaikeuksitta esim. lasin lävitse ja, jos valmistamme tarpeeksi ohuvia metallilehtiä, niin ovat nekin läpinäkyviä. Eteriä on siis kappaleissakin. Sen tiheyden vaan täytyy olla erilaisen, sillä valon nopeus on eri suuri eri aineissa: tavallisesti pienempi kuin vapaassa eterissä mutta saattaa olla suurempikin niin kuin useissa metalleissa.

Valon polarisatioilmiötä tutkiessaan Fresnel oli pakotettu tunkeutumaan syvemmälle valon etenimisen mekanismiin. Aragon kanssa yhdessä he nimittäin huomasivat, etteivät kaikki eteriaaltoliikkeet voineet interferoida. Jos aallot olisivat olleet samanluontoisia kuin ilman ääniaallot, niin tällainen tapaus olisi ylimalkaan ollut mahdoton. Ainoastaan otaksuma, että valon aaltoliikkeessä eterihiukkaset värähtelivät poikittaisesti valonetenemissuuntaa vastaan ja että tässä tapauksessa valoaallot ovat kohtisuorasti polarisoituneet toisiaan vastaan s. o. eterivärähdykset tapahtuvat toisiaan vastaan kohtisuorissa tasoissa, riittää selittämään tämän ja muutkin polarisation ilmiöt. Tällainen aaltoliike ei ole nesteissä mahdollinen. Jähmeät kappaleet voivat sen sijaan joutua poikittaiseen aaltoliikkeeseen kuten esim. väräjävä viulun kieli. Onpa Lord Kelvin vielä laskenut, että eterin kimmoisuuden pitäisi olla suuremman kuin teräksen.

Kun tällaisen värähdysliikkeen mekanismia selitetään, täytyy välttämättömästi puhua eteriosaston siirroksista toisiinsa nähden. Täten huomaamattamme olemme eterille antaneet diskontinnellisen rakenteen samanlaisen kun mitä aineella on. Emme kuitenkaan voi eteriä verrata mihinkään aineen olotilaan, mutta silti ei ole mahdotonta yhdistää eterille tulevia ominaisuuksia yhteen ja samaan käsitteeseen, joskin havaintopiiriimme kuuluvien esimerkkien puutteesta se tuntuu meistä vaikealta.

Valo.

Valo on siis esitetyn hypotesin mukaan eterin aaltomaista liikettä. Sen voimakkuus samoinkuin ääniaaltojenkin, riippuu värähdysten laajuudesta. Valon etenemisnopeus on 3. 10 5 km. sek. eikä sen ole huomattu ollenkaan olevan riippuvaisen valon intensitetistä s. o. värähdysten laajuudesta. Eroaa tässä ääniaaltojen värähdysliikkeestä. Kun nyt määrätyllä valolla on määrätty värähdysluku (sekuntia kohti), niin täytyy meidän tulkita edellä esitetty riippumattomuus niin, että valon värähdyslaajuus joka tapauksessakin on paljon pienempi kuin sen aaltopituus.

Mutta valoaallon pituuskin on kovin pieni: se on punaselle, vielä silmin nähtävälle valolle noin 0,7 mikreniä ja violetille valolle noin 0,4 mikreniä. *) Rubeneille on onnistunut siivilöidä sädekimpusta säteet, joiden aaltopituus on vieläkin suurempi kuin äsken mainitun näkyvän punaisen. Hänen menetelmänsä perustuu siihen tosiseikkaan, että kappaleet, jotka imevät joitakin säteitä heijastavat myöskin samoja säteitä runsaimmin. Jos nyt kvartsi- tai sylvinikiteitä — jotka absorboivat ultrapunaisia valonsäteitä, käytämme peilinä antaen saman valonsädekimpun heijastua niistä, niin lopulta muut, paitsi ne säteet, joita nämä aineet absorboi-

*) Mikreni=io— 3 mm. mikroni=io—6 mm.

vat, ovat taittuneet ja hävinneet kimpusta- Jälelle jääneiden n. s. tähdesäteiden aaltopitoisuus nousee kvartsia käyttäen 8,5 ja sylviniä aina 70 mikreniin. Valonlähteinä on näissä tapauksissa käytetty Auerin hehkulamppuverkkovaloa; elohopealampulla on äskettäin saatu aaltoja, joiden pituus on 300 mikreniä. Vesihöyry absorboi voimakkaasti näitä ultrapunaisia säteitä, josta johtuu ettei niitä ole auringon valossa; sen sijaan ne helposti läpäisevät kautsukin ja vleensä n. s. eristävät aineet.

Toiselta puolen Schumann on löytänyt säteitä, joiden aaltopituus ei ole suurempi kuin 0,1 mikronia. Nämä hän..

KaukoEetteri kirjoitti:

MINKÄLAINEN ON ETERI?

Kirj. Y. Kauko.

To Descartes selittäessään luonnonilmiöitä ‘'oli pakotettu otaksumaan, että avaruuden täyttää hienon hieno aine, johon kaikkeuden energia on kokoontunut. Newtonin mekaninen valo teoria, jonka mukaan valaisevasta kappaleesta erottui pieniä valaisevia ja valon nopeudella liikkuvia hiukkasia, teki tämän otaksuman tarpeettomaksi, niin että se unohtui pariksi vuosisataa. Myöhemmät tutkijat turvautuivat kuitenkin uudelleen tähän hypotesiin. Ja tämän väliaineen n. s. eterin avulla Fresnel selitti kaikki valo- ja lämpöopin ilmiöt. Sitten seuraavat Faradayn, Maxwellin ja Hertzin työt, jotka juontavat sähköilmiöidenkin selityksen eterin ominaisuuksista.

- Kysymme, mitä ominaisuuksia sitten tarvitaan kaikkien näiden ilmiöiden selittämiseen? Käsittääksemme valon suoraviivaisen etenemisen, heijastuksen, taittumisen, difraktion ja interferenssin emme tarvitse muuta kuin otaksua, että eteri on kimmoinen väliaine, jossa aaltomainen liike on mahdollinen. Toiselta puolen meidän täytyy huomata, että taivaankappaleet soluvat tässä väliaineessa ilman huomattavaa vastusta. Siis muistuttaisi eteri nesteitä, jolla valon suureen nopeuteen katsoen täytyy olla tavaton kimmoisuus. Mutta nythän valo kulkee vaikeuksitta esim. lasin lävitse ja, jos valmistamme tarpeeksi ohuvia metallilehtiä, niin ovat nekin läpinäkyviä. Eteriä on siis kappaleissakin. Sen tiheyden vaan täytyy olla erilaisen, sillä valon nopeus on eri suuri eri aineissa: tavallisesti pienempi kuin vapaassa eterissä mutta saattaa olla suurempikin niin kuin useissa metalleissa.

Valon polarisatioilmiötä tutkiessaan Fresnel oli pakotettu tunkeutumaan syvemmälle valon etenimisen mekanismiin. Aragon kanssa yhdessä he nimittäin huomasivat, etteivät kaikki eteriaaltoliikkeet voineet interferoida. Jos aallot olisivat olleet samanluontoisia kuin ilman ääniaallot, niin tällainen tapaus olisi ylimalkaan ollut mahdoton. Ainoastaan otaksuma, että valon aaltoliikkeessä eterihiukkaset värähtelivät poikittaisesti valonetenemissuuntaa vastaan ja että tässä tapauksessa valoaallot ovat kohtisuorasti polarisoituneet toisiaan vastaan s. o. eterivärähdykset tapahtuvat toisiaan vastaan kohtisuorissa tasoissa, riittää selittämään tämän ja muutkin polarisation ilmiöt. Tällainen aaltoliike ei ole nesteissä mahdollinen. Jähmeät kappaleet voivat sen sijaan joutua poikittaiseen aaltoliikkeeseen kuten esim. väräjävä viulun kieli. Onpa Lord Kelvin vielä laskenut, että eterin kimmoisuuden pitäisi olla suuremman kuin teräksen.

Kun tällaisen värähdysliikkeen mekanismia selitetään, täytyy välttämättömästi puhua eteriosaston siirroksista toisiinsa nähden. Täten huomaamattamme olemme eterille antaneet diskontinnellisen rakenteen samanlaisen kun mitä aineella on. Emme kuitenkaan voi eteriä verrata mihinkään aineen olotilaan, mutta silti ei ole mahdotonta yhdistää eterille tulevia ominaisuuksia yhteen ja samaan käsitteeseen, joskin havaintopiiriimme kuuluvien esimerkkien puutteesta se tuntuu meistä vaikealta.

Valo.

Valo on siis esitetyn hypotesin mukaan eterin aaltomaista liikettä. Sen voimakkuus samoinkuin ääniaaltojenkin, riippuu värähdysten laajuudesta. Valon etenemisnopeus on 3. 10 5 km. sek. eikä sen ole huomattu ollenkaan olevan riippuvaisen valon intensitetistä s. o. värähdysten laajuudesta. Eroaa tässä ääniaaltojen värähdysliikkeestä. Kun nyt määrätyllä valolla on määrätty värähdysluku (sekuntia kohti), niin täytyy meidän tulkita edellä esitetty riippumattomuus niin, että valon värähdyslaajuus joka tapauksessakin on paljon pienempi kuin sen aaltopituus.

Mutta valoaallon pituuskin on kovin pieni: se on punaselle, vielä silmin nähtävälle valolle noin 0,7 mikreniä ja violetille valolle noin 0,4 mikreniä. *) Rubeneille on onnistunut siivilöidä sädekimpusta säteet, joiden aaltopituus on vieläkin suurempi kuin äsken mainitun näkyvän punaisen. Hänen menetelmänsä perustuu siihen tosiseikkaan, että kappaleet, jotka imevät joitakin säteitä heijastavat myöskin samoja säteitä runsaimmin. Jos nyt kvartsi- tai sylvinikiteitä — jotka absorboivat ultrapunaisia valonsäteitä, käytämme peilinä antaen saman valonsädekimpun heijastua niistä, niin lopulta muut, paitsi ne säteet, joita nämä aineet absorboi-

*) Mikreni=io— 3 mm. mikroni=io—6 mm.

vat, ovat taittuneet ja hävinneet kimpusta- Jälelle jääneiden n. s. tähdesäteiden aaltopitoisuus nousee kvartsia käyttäen 8,5 ja sylviniä aina 70 mikreniin. Valonlähteinä on näissä tapauksissa käytetty Auerin hehkulamppuverkkovaloa; elohopealampulla on äskettäin saatu aaltoja, joiden pituus on 300 mikreniä. Vesihöyry absorboi voimakkaasti näitä ultrapunaisia säteitä, josta johtuu ettei niitä ole auringon valossa; sen sijaan ne helposti läpäisevät kautsukin ja vleensä n. s. eristävät aineet.

Toiselta puolen Schumann on löytänyt säteitä, joiden aaltopituus ei ole suurempi kuin 0,1 mikronia. Nämä hän..

Lue lisää

..on huomannut vetyspektrissä. Ilma imee näitä säteitä, joten kaikki kokeet ovat tehtävät vakumissa.

Jos nyt tarkastamme lähemmin eteri-osasen rataa aaltoliikkeen etenemisen kannattajana, niin huomaamme että luonnollisessa valossa osaset värähtelevät ristiin rastiin etenemissuuntaa vastaan kohtisuorassa tasossa kun sen sijaan polarisoidussa valossa joko värähdykset ovat suoraviivaisia jääden samaan valonsäteen määräämään tasoon tai hiukkaset kiertävät ympyrän tai elipsin muotoisia ratoja. Tavallinen valonsäde polarisoituu esim. silloin jos sen annetaan kulkea anisotropisen aineen lävitse. Se hajoaa tällöin kahdeksi säteeksi, joiden eterihiukkaset värähtelevät toisiaan vastaan kohtisuorissa tasoissa. Jos sitten kaksi tällä tavalla toisiaan vastaan kohtisuorasti polarisoitunutta valon sädettä lankeaa yhteen, niin eterihiukkasten täytyy kulkea ratoja, jotka ovat molempien erikoisliikkeiden resultantteja. Tällä tavalla syntynyt säde saattaa olla uusi suoraviivaisesti polarisoitunut säde tai kiertävät eterihiukkaset ellipsin tai ympyrän muotoisia ratoja etenemissuunnan ympäri riippuen aina siitä, mikä komposantiliikkeiden jaksoero (Gangunterschied) on.

Sähkömagnetinen eteri

Jo vanhoilla ajoilla ajateltiin sähkö- ja magneti-ilmiöitä välittävän saman aineen, jossa valoenergiakin eteni. Ampere kuitenkin vielä perusti teoriansa siihen otaksumaan, että sähkö-ilmiöt ovat mekanikan lakien alaisia. Vasta Faraday luopui tästä kaukovaikutus-käsitteestä ja selitti sähkövaikutusten etenevän eterissä. Lisäksi hän osoitti, ettei kondensatorien elektrinen energia liity johtajaan vaan ympäröivään eristäjään. Näille Faraday n ajatuksille Maxwell antoi sitten täsmällisen matematisen muodon, joka sitten on ollut arvaamattoman hedelmällinen sähköopin kehitykselle.

Maxwellin mielestä potentialista energiaa edusti elektromagnetisen kentän elektrostatillinen energia ja kinetistä energiaa sen elektrodynaminen energia. Hänen yhtälöistään varsinkin sen perästä kun niitä vielä on muovaeltu, käy selvästi ilmi sähkö- ja magnetikentän luonne sekä niiden läheinen toisistaan riippuvaisuus. Edelleen selveni näistä yhtälöistä, että tuossa otaksutussa väliaineessa eteni elektromagnetinen valoaalto, jonka nopeutta esittää elektromagnetisen ja elektrostatisen systemin sähköyksikköjen suhde. Aivan näistä tutkimuksista erillään oli osoitettu, että tämä suhde ilmassa on 3,000.io 10 ja otettuna eterissä 3,00 i.io 10 . Mutta toiselta puolen on valon etenemisnopeus määrätty usein eri keinoin ja saatu se aivan samaksi luvuksi. Ei mikään ollut lähempänä kuin otaksuma, että valon ja elektromagnetisten ilmiöiden eteneminen perustui samaan liikkeeseen. Mikseivät valoaallot saattaisi olla elektomagnetisia aaltoja, joiden aaltopituus on äärettömän paljon pienempi? Maxwellin yhtälöitä on sitten Herz muovaellut ja tutkinut niiden paikkansa pitäväisyyttä kokeilla.

Jos me pyörivän koveropeilin avulla valokuvaamme sähkökipinän, joka syntyy kahden ladatun kondensativilevyn välisessä sähköpurkauksessa, niin huomaamme täten (levenneestä) kipinän kuvasta, että kipinä onkin muodostunut äärettömän monesta pienestä kipinästä. Tämä selitetään niin, että kondensatorilevyjen välinen purkautuminen tapahtuu heilahdellen vuoroin toiseen vuoroin toiseen suuntaan. Jokainen purkautuminen aiheuttaa eterissä aallon, joka saattaa edetä pitkiä matkoja ja jos meillä on sopivat laitokset, saattavat nämä aallot indusoida johtajissa virran. Sitten on näitä sähköaaltoja paljon ja monipuolisesti tutkittu, niitä on kaikin puolin verrattu valoaaltoihin. Ei kuitenkaan olisi kumma, vaikkei aivan täydellistä ominaisuuksien yhtäläisyyttä voitaisikaan todeta, sillä täytyyhän aaltojen eron olla jo suuren kun ajattelemme, että Herzin ensin keksimien aaltojen pituus oli 6 m. ja että pisin aalto minkä silmä erottaa on 0,7 mikreniä. Tosin tämä väliraja on paljon sen kautta pienentynyt, että voidaan laittaa sähköaaltoja, joiden pituus on vain 4 mm ja että pisimmät lämpöaallot kuten jo olemme maininneet ovat 300 mikreniä s. o. 0,3 mm. Jos toiselta puolen laskemme, miten pienten kondensatorin kuulien tulisi olla, jotta saataisiin näin lyhyitä aaltoja, niin tulemme atomien dimensioihin.

Edelleen on kuitenkin huomattava, että se yhtälösysterni, joka Fresnelin johtamana esittää toista edellä esitetystä suoraviivaisesti polarisoituneesta aaltoliikkeestä, on indenttinen sen yhtälösystemin kanssa, jonka Maxwell johti sähköaaltoliikkeellä. Niinpä sitten tähdesäteet ominaisuuksiltaan ovat elektromagnetisten aaltojen kaltaisia. Ne tunkeutuvat n. s. eristäjien lävitse samalla kun absorboituvat johtajiin, taittumiskoiffisientti voidaan teorian mukaan laskea ja resonansi-ilmiöt ovat aivan samat kuin elektromagnetisilla aalloilla. Edelleen on sähköaaltojen taittumista, heijastumista, kokonaisheijastumista, kaksoisrefraktiota, dispersiota, interferenssiä ja sirkularipolarisatiotatutkittu ja valonsäteiden kanssa täydellinen parallellisuus todettu.

KaukoEetteri kirjoitti:

..on huomannut vetyspektrissä. Ilma imee näitä säteitä, joten kaikki kokeet ovat tehtävät vakumissa.

Jos nyt tarkastamme lähemmin eteri-osasen rataa aaltoliikkeen etenemisen kannattajana, niin huomaamme että luonnollisessa valossa osaset värähtelevät ristiin rastiin etenemissuuntaa vastaan kohtisuorassa tasossa kun sen sijaan polarisoidussa valossa joko värähdykset ovat suoraviivaisia jääden samaan valonsäteen määräämään tasoon tai hiukkaset kiertävät ympyrän tai elipsin muotoisia ratoja. Tavallinen valonsäde polarisoituu esim. silloin jos sen annetaan kulkea anisotropisen aineen lävitse. Se hajoaa tällöin kahdeksi säteeksi, joiden eterihiukkaset värähtelevät toisiaan vastaan kohtisuorissa tasoissa. Jos sitten kaksi tällä tavalla toisiaan vastaan kohtisuorasti polarisoitunutta valon sädettä lankeaa yhteen, niin eterihiukkasten täytyy kulkea ratoja, jotka ovat molempien erikoisliikkeiden resultantteja. Tällä tavalla syntynyt säde saattaa olla uusi suoraviivaisesti polarisoitunut säde tai kiertävät eterihiukkaset ellipsin tai ympyrän muotoisia ratoja etenemissuunnan ympäri riippuen aina siitä, mikä komposantiliikkeiden jaksoero (Gangunterschied) on.

Sähkömagnetinen eteri

Jo vanhoilla ajoilla ajateltiin sähkö- ja magneti-ilmiöitä välittävän saman aineen, jossa valoenergiakin eteni. Ampere kuitenkin vielä perusti teoriansa siihen otaksumaan, että sähkö-ilmiöt ovat mekanikan lakien alaisia. Vasta Faraday luopui tästä kaukovaikutus-käsitteestä ja selitti sähkövaikutusten etenevän eterissä. Lisäksi hän osoitti, ettei kondensatorien elektrinen energia liity johtajaan vaan ympäröivään eristäjään. Näille Faraday n ajatuksille Maxwell antoi sitten täsmällisen matematisen muodon, joka sitten on ollut arvaamattoman hedelmällinen sähköopin kehitykselle.

Maxwellin mielestä potentialista energiaa edusti elektromagnetisen kentän elektrostatillinen energia ja kinetistä energiaa sen elektrodynaminen energia. Hänen yhtälöistään varsinkin sen perästä kun niitä vielä on muovaeltu, käy selvästi ilmi sähkö- ja magnetikentän luonne sekä niiden läheinen toisistaan riippuvaisuus. Edelleen selveni näistä yhtälöistä, että tuossa otaksutussa väliaineessa eteni elektromagnetinen valoaalto, jonka nopeutta esittää elektromagnetisen ja elektrostatisen systemin sähköyksikköjen suhde. Aivan näistä tutkimuksista erillään oli osoitettu, että tämä suhde ilmassa on 3,000.io 10 ja otettuna eterissä 3,00 i.io 10 . Mutta toiselta puolen on valon etenemisnopeus määrätty usein eri keinoin ja saatu se aivan samaksi luvuksi. Ei mikään ollut lähempänä kuin otaksuma, että valon ja elektromagnetisten ilmiöiden eteneminen perustui samaan liikkeeseen. Mikseivät valoaallot saattaisi olla elektomagnetisia aaltoja, joiden aaltopituus on äärettömän paljon pienempi? Maxwellin yhtälöitä on sitten Herz muovaellut ja tutkinut niiden paikkansa pitäväisyyttä kokeilla.

Jos me pyörivän koveropeilin avulla valokuvaamme sähkökipinän, joka syntyy kahden ladatun kondensativilevyn välisessä sähköpurkauksessa, niin huomaamme täten (levenneestä) kipinän kuvasta, että kipinä onkin muodostunut äärettömän monesta pienestä kipinästä. Tämä selitetään niin, että kondensatorilevyjen välinen purkautuminen tapahtuu heilahdellen vuoroin toiseen vuoroin toiseen suuntaan. Jokainen purkautuminen aiheuttaa eterissä aallon, joka saattaa edetä pitkiä matkoja ja jos meillä on sopivat laitokset, saattavat nämä aallot indusoida johtajissa virran. Sitten on näitä sähköaaltoja paljon ja monipuolisesti tutkittu, niitä on kaikin puolin verrattu valoaaltoihin. Ei kuitenkaan olisi kumma, vaikkei aivan täydellistä ominaisuuksien yhtäläisyyttä voitaisikaan todeta, sillä täytyyhän aaltojen eron olla jo suuren kun ajattelemme, että Herzin ensin keksimien aaltojen pituus oli 6 m. ja että pisin aalto minkä silmä erottaa on 0,7 mikreniä. Tosin tämä väliraja on paljon sen kautta pienentynyt, että voidaan laittaa sähköaaltoja, joiden pituus on vain 4 mm ja että pisimmät lämpöaallot kuten jo olemme maininneet ovat 300 mikreniä s. o. 0,3 mm. Jos toiselta puolen laskemme, miten pienten kondensatorin kuulien tulisi olla, jotta saataisiin näin lyhyitä aaltoja, niin tulemme atomien dimensioihin.

Edelleen on kuitenkin huomattava, että se yhtälösysterni, joka Fresnelin johtamana esittää toista edellä esitetystä suoraviivaisesti polarisoituneesta aaltoliikkeestä, on indenttinen sen yhtälösystemin kanssa, jonka Maxwell johti sähköaaltoliikkeellä. Niinpä sitten tähdesäteet ominaisuuksiltaan ovat elektromagnetisten aaltojen kaltaisia. Ne tunkeutuvat n. s. eristäjien lävitse samalla kun absorboituvat johtajiin, taittumiskoiffisientti voidaan teorian mukaan laskea ja resonansi-ilmiöt ovat aivan samat kuin elektromagnetisilla aalloilla. Edelleen on sähköaaltojen taittumista, heijastumista, kokonaisheijastumista, kaksoisrefraktiota, dispersiota, interferenssiä ja sirkularipolarisatiotatutkittu ja valonsäteiden kanssa täydellinen parallellisuus todettu.

Lue lisää

Mutta nyt elektromagnetisen teorian kannalta valonsäteen kinetisen energian pitäisi vaikuttaa työntävästi pintaan, johon se sattuu. Tämäkin on voitu kokein todeta. Välistä, määrätyissä tapauksissa, tämä työntö saattaa voittaa maan vetovoiman.

Röntgensäteet.

Näiden ilmiöiden joukkoon aletaan jo joltisellakin varmuudella lukea Röntgen säteetkin. Tosin kuten tunnettua tunkeutuvat nämä säteet sanottavasti vastusta kohtaamatta esineiden lävitse, joihin tähän asti tutkimamme valo absorboituu. Röntgen kietoi aparatin, jossa näitä säteitä syntyi mustaan paperiin, mutta hän voi kaliumplatinasyanurin fluorisensista ja valokuvauslevylle syntyneestä vaikutuksesta todeta säteiden tunkeutuneen lävitse. Nämä säteet eivät heijastu eivätkä taitu. Kun toiselta puolen lyhimmätkin valonsäteet, joita tunnetaan taittuvat kvartsin läpi mennessään ja sen lisäksi tavattomasti absorboituvat ilmaan, niin on ymmärrettävissä, että useat fysikot pitävät näitä säteitä katodisäteiden kanssa samanlaisina s. o. elektronisäteinä. Tosin näihin ei vaikuta magnetinen kenttä eikä siis niillä ole sähköistä latausta kuten katodisäteellä, mutta tämän sanotaan johtuvan siitä tavattomasta nopeudesta, joka elektroneilla on. Näillä säteillä on kuitenkin paljon yhteistä valonsäteiden kanssa. Jos ne kohtaavat metallin, lähtee siitä kaikkiin suuntiin katodisäteitä. Sama vaikutus on ultraviolettisilla säteillä vaikkakin paljon heikompi. Nisäksi on rönt. gensäteillä huomattu selvä polarisatio j a niiden etenemisnopeus on määrätty ja on se yhtä suuri kuin valon. Kuten tunnettua syntyvät röntgensäteet siten, että katodisäteet kohtaavat kovan metallin, johon sen elektronit imeytyvät. Mutta elektrodynamikan lakien mukaan sähköosanen, joka muuttaa joko liikkeensä suuntaa tai nopeutta, antaa välttämättömästi eterisysäyksen. Jos tältä pohjalta katsomme röntgensädettä, niin ne eivät synny säännöllisistä jaksottaisista sysäyksistä kuten Herzin aallot, vaan sen aaltoliike syntyy säännöttömästi toisiaan seuraavista elektronityönnöistä antikatodia vastaan. On arvioitu tällaisen säteen keskimääräinen aallonpituus ja tulisi se olemaan 1/1,000 jopa 1/10,000 osa valoaallon pituudesta. Sellainen aaltopituus on jo molekylin halkaisijan suuruusjärjestystä. Kun tällainen aaltoliike menee aineenlävitse, suhtautuu se siihen kuin valonsäde pilvenhattaraan: se sumenee ainoastaan.

KaukoEetteri kirjoitti:

Mutta nyt elektromagnetisen teorian kannalta valonsäteen kinetisen energian pitäisi vaikuttaa työntävästi pintaan, johon se sattuu. Tämäkin on voitu kokein todeta. Välistä, määrätyissä tapauksissa, tämä työntö saattaa voittaa maan vetovoiman.

Röntgensäteet.

Näiden ilmiöiden joukkoon aletaan jo joltisellakin varmuudella lukea Röntgen säteetkin. Tosin kuten tunnettua tunkeutuvat nämä säteet sanottavasti vastusta kohtaamatta esineiden lävitse, joihin tähän asti tutkimamme valo absorboituu. Röntgen kietoi aparatin, jossa näitä säteitä syntyi mustaan paperiin, mutta hän voi kaliumplatinasyanurin fluorisensista ja valokuvauslevylle syntyneestä vaikutuksesta todeta säteiden tunkeutuneen lävitse. Nämä säteet eivät heijastu eivätkä taitu. Kun toiselta puolen lyhimmätkin valonsäteet, joita tunnetaan taittuvat kvartsin läpi mennessään ja sen lisäksi tavattomasti absorboituvat ilmaan, niin on ymmärrettävissä, että useat fysikot pitävät näitä säteitä katodisäteiden kanssa samanlaisina s. o. elektronisäteinä. Tosin näihin ei vaikuta magnetinen kenttä eikä siis niillä ole sähköistä latausta kuten katodisäteellä, mutta tämän sanotaan johtuvan siitä tavattomasta nopeudesta, joka elektroneilla on. Näillä säteillä on kuitenkin paljon yhteistä valonsäteiden kanssa. Jos ne kohtaavat metallin, lähtee siitä kaikkiin suuntiin katodisäteitä. Sama vaikutus on ultraviolettisilla säteillä vaikkakin paljon heikompi. Nisäksi on rönt. gensäteillä huomattu selvä polarisatio j a niiden etenemisnopeus on määrätty ja on se yhtä suuri kuin valon. Kuten tunnettua syntyvät röntgensäteet siten, että katodisäteet kohtaavat kovan metallin, johon sen elektronit imeytyvät. Mutta elektrodynamikan lakien mukaan sähköosanen, joka muuttaa joko liikkeensä suuntaa tai nopeutta, antaa välttämättömästi eterisysäyksen. Jos tältä pohjalta katsomme röntgensädettä, niin ne eivät synny säännöllisistä jaksottaisista sysäyksistä kuten Herzin aallot, vaan sen aaltoliike syntyy säännöttömästi toisiaan seuraavista elektronityönnöistä antikatodia vastaan. On arvioitu tällaisen säteen keskimääräinen aallonpituus ja tulisi se olemaan 1/1,000 jopa 1/10,000 osa valoaallon pituudesta. Sellainen aaltopituus on jo molekylin halkaisijan suuruusjärjestystä. Kun tällainen aaltoliike menee aineenlävitse, suhtautuu se siihen kuin valonsäde pilvenhattaraan: se sumenee ainoastaan.

Lue lisää

y- säteet.

Vielä mainittakoon radioaktivisten aineiden sädekimpussa huomatut y-säteet, joiden ominaisuudet ovat samanlaiset kuin röntgensäteiden ainoastaan vielä paljon intensivisemmät. Siitä päättäen ne olisivat myös eteri värähdyksiä. Syntynsäkin puolesta ne ovat analogisia röntgensäteiden kanssa: niinkuin nämä syntyvät katodisäteiden välityksellä niin y-säteetkin ilmaantuvat aina yhdessä kanssa, jotka ovat identisiä katodisäteiden kanssa.

Edellisessä olemme koko ajan puhuneet eterin aaltoliikkeestä ja useassa tapauksessa koettaneet esittää alkusyytkin siihen. Jäisi vielä vastattavaksi, miten tällä hetkellä käsitetään valo- ja lämpöaaltojen syntyvän. Olemme aikaisemmin puhuneet katodisäteistä ja samassa yhteydessä maininneet niiden olevan nopeasti liikkuvien elektronien aikaansaamia. Nämä elektronit ovat sähköön samassa suhteessa kuin atomi materiaan. Se siis on sähköatomi. Tämän massakin on määrätty ja saatu että se on = 1/1,800 vetyatomin massasta. Tavallisesti kuitenkin määrätään elektronin massayksikön sähkölataus e/m ja on se = i,75X „ coulomb , ... io® Nyt otaksutaan että aineen gramma molekylissä on positivinen ydin, joka ollakseen neutrali, sitoo eri aineista kysymyksen ollessa, eri monta negativstä elektronia. Nämä negativiset elektronit värähtelevät kulkien erilaisia ratoja samoinkuin atomi itsekin on liikkeessä. Mutta elektronin liike ei oikeastaan ole mitään muuta kuin sähkön liikettä ja niinkuin me selitimme pitkien Herzin aaltojen syntyvän niiden eterityöntöjen kautta, jotka syntyivät kondensatori-levyjen välillä tapahtuvien sähköliikkeiden kautta, niin valo- ja lämpö-aallotkin johtuvat elektronien heilahduksista. Lisäksi tiedetään että vissiin atomiin liittyvät yhdet ja samat sädelajit. Usein nämä saattavat olla hyvin mutkikkaita riippuen siitä, että samaan atomiin saattaa kuulua paljon elektronia, jotka värähtelevät toistensa vaikutuspiirissä ja itse atomin mukana. Niinpä elohopea kaarilampun ja geislerinputken spektrissä huomataan yksinäisiä viivoja, jotka vastaavat puhtaita sinus-aaltosäteitä. Näissä tapauksissa ovat atomit kaukana toisistaan kun sitä vastoin kiinteiden hehkuvien kappaleiden atomit liikkeissään yhtämittaa häiriytyvät sysäysten kautta, joten ei voi syntyä säännöllisiä periodisia heilahduksia vaan vaikosta valoa synnyttäviä järjestymättömiä työntöjä. Tämän mukaan tavallinen Valkonen valo on siis elektromagnetista aaltoliikettä, jossa elektromagnetinen kenttä alituisesti ja säännöttömästi muuttaa suuntaa. Siitä johtuu ristiin rastiin käypä eteriosasten värähtely tavallisessa valossa.

Jos nyt valonlähde pannaan magnetiseen kenttään, niin täytyy sen vaikuttaa atomisähköisiin liikkeisiin, jonka täytyy taasen ilmetä valoilmiön muutoksissa. Zeemann onkin valitsemalla edulliset olosuhteet voinut osottaa, että puhtaat sinus-muotoiset eteri-aallot hajoavat magnetisen kentän vaikutuksesta valonlähteeseen useihin aaltoihin, joiden aaltopituudet ovat erisuuret. Tämä huomataan spektrissä siitä, että siihen kohtaan, missä ennen oli viiva, on saatu leveämpi tai kapeampi juova. Onpa vielä voitu mennä niinkin pitkälle, että tätä tietä on todettu heliumin atomiin kuuluvan vain yhden elektrisen osasen, joka heilahtelee molemmin puolin tasapainoasemaansa yksinkertaisten pendelilakien mukaan. Edelleen on määrätty tämän sähköhiukkasen massayksikön lataus e/m ja huomattu sen olevan 1,77.10 8 coulomb/gramma
s. o. täsmälleen yhtäsuuren kuin useissa muissa yhteyksissä määrätty elektronin massayksikön sähkölataus.

"Ilmeisesti kuviteltiin hiukkasten todettuun aaltoliikkeeseen tarvittavan väliainetta. Tämä analogia esimerkiksi veden kanssa ei kuitenkaan toimi: tyhjässä avaruudessa valo itse aaltoilee, ilmenee syklisesti vaihtelevalla tavalla, jota me kutsumme aalloksi. Mitään väliainetta ei tarvita, eikä sitä ole".

Analogia toimii. Aaltoliike on väliaineen värähtelyä, tämä värähtely on valoaaltoilua. Eetteri on tämä värähtelevä väliaine joka värähtelyllään luo aalto- ja hiukkasilmiöt, hiukkasethan ovat myös aaltopaketteja eli aaltoilmiöitä. Ei tarvita kuin yksi substanssi - Eetteri, jonka värähtely luo muut aalto-hiukkasilmiöt. Ei ole tyhjää avaruutta on vain värähtelevä taistaväliaine Eetteri, näyttämö jonka värähtely luo muut luonnonilmiöt.

EetteriOn kirjoitti:

"Ilmeisesti kuviteltiin hiukkasten todettuun aaltoliikkeeseen tarvittavan väliainetta. Tämä analogia esimerkiksi veden kanssa ei kuitenkaan toimi: tyhjässä avaruudessa valo itse aaltoilee, ilmenee syklisesti vaihtelevalla tavalla, jota me kutsumme aalloksi. Mitään väliainetta ei tarvita, eikä sitä ole".

Analogia toimii. Aaltoliike on väliaineen värähtelyä, tämä värähtely on valoaaltoilua. Eetteri on tämä värähtelevä väliaine joka värähtelyllään luo aalto- ja hiukkasilmiöt, hiukkasethan ovat myös aaltopaketteja eli aaltoilmiöitä. Ei tarvita kuin yksi substanssi - Eetteri, jonka värähtely luo muut aalto-hiukkasilmiöt. Ei ole tyhjää avaruutta on vain värähtelevä taistaväliaine Eetteri, näyttämö jonka värähtely luo muut luonnonilmiöt.

Lue lisää

Agnosticus: Vakaumukseen! Maapallomme ja lähimmän kiintotähden välimatka on siis jotenkin avara. Ei voida, eikä tarvitsekaan otaksua, että tuo väli on tyhjä. Onhan siinä ainakin meidän aurinkokuntamme, ja monta muuta tähteä. Eikä avaruus näittenkään välillä ole tyhjää, koskapa valo on eetteri-aaltoja, jotka kulkevat avaruuden halki. Näissä avaruuksissa on siis atoomeja eli hiukkasia; ja niillä liikunto-, veto--ja pakois-voimat.

Speraus: Puhuit äsken eetteriaalloista avaruudessa. Mitä tuo eetteri on?

Agnosticus: Se on sitä hienon hienoa ainetta, joka täyttää avaruuden.

Speraus: Ei se ole mitään ainetta. Jos pumppuamme lasipallosta ilman pois, mitä siinä on jälellä?

Agnosticus: Siinä on eetteriä.

Speraus: Niin, se on tyhjä, ja tuolle tyhjyydelle on annettu nimi eetteri. Samoin avaruuden täyttää tyhjyys s. o. eetteri.

Mutta tuolla eetterillä, olkoon se nyt sitten hienon hienoa ainetta tai tyhjyyttä, on eräitä ominaisuuksia. Sen läpi kulkevat aurinkojen valonsäteet ja lämmönsäteet esteettömästi käsittämättömäin matkain päähän. Sanoppa, vähentääkö eetteri noita säteitä, vai kantaako se niitä vähentymättöminä, kunnes ne saapuvat jollekin toiselle taivaankappaleelle?

Agnosticus. Eetterihän on itse aivan kylmä ja pimeä. Se ei siis ota mitään valoa eikä lämpöä vastaan, vaan kulettaa ne semmoisinaan perille. Jos esim. katsomme aurinkoon, niin on vastassamme häikäisevä valomeri. Mutta jos voisimme jostakin sivultapäin katsoa auringon ja maan väliä, niin huomaisimme että itse eetteri sillä välillä on ehdottoman pimeä ja musta samoinkuin kylmäkin, vaikka sen läpi lakkaamatta kulkee mahtava lämpö- ja valovirta maan päälle. Eetteri itse ei siitä hyödy mitään. Valo ja lämpö eivät siis vähenny sen läpi kulkiessaan.

Viisaita sanoja.

MAhtaako mennä kuitenkaan niin. Pimeä aine on nimensä mukaisesti aineen "toinen puoli". Jos se aktiivisesti osallistuisi erilaisiin tapahtumiin, kuten valon välittämiseen, se johtaisi siihen, että sitä olisi voitu jo tarkasti mitata. Vaan eipä ole mitattu kuin epäsuorasti.

Lisäksi, Einsteinin osaltaan kehittämään kvanttiteoriaan liittyi läheisesti se, että aineella on sekä hiukkas- että aaltoluonne. Teoria on sikäli mikäli vedenpitävä tuolta osin ja ikäänkuin hitsaa nämä kaksi yhteen. Eetteriä ei tarvita.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Aalto-hiukkasdualismi

"Jos tyhjiö olisi "ei mitään", mikään ei voisi liikkua siinä, eikä sitä voisi myöskään olla olemassa".

Miten valoaalto tai hiukkanen voi kulkea suoraviivaisest tyhjiön poikki, jos joku ei sido sitä tyhjiön läpi kulkiessaan suoraviivaiseen liikkeeseen? Tyhjiön läpi kulkiessaan valofotoni tai hiukkanen voisi mennä minne tahansa jos jokin, siis tyhjiön eetterirakenne ei määräisi sen liikkumista suoraviiviasesti.

välttämättömyys kirjoitti:

"Jos tyhjiö olisi "ei mitään", mikään ei voisi liikkua siinä, eikä sitä voisi myöskään olla olemassa".

Miten valoaalto tai hiukkanen voi kulkea suoraviivaisest tyhjiön poikki, jos joku ei sido sitä tyhjiön läpi kulkiessaan suoraviivaiseen liikkeeseen? Tyhjiön läpi kulkiessaan valofotoni tai hiukkanen voisi mennä minne tahansa jos jokin, siis tyhjiön eetterirakenne ei määräisi sen liikkumista suoraviiviasesti.

Lue lisää

Valo kulkee joka suuntaan, ja se ei kulje suoraan, vaan aaltomaisesti. Valo ei myöskään kulje tyhjiön läpi koska tyhjiötä ei ole olemassa.

Trexnonar kirjoitti:

Valo kulkee joka suuntaan, ja se ei kulje suoraan, vaan aaltomaisesti. Valo ei myöskään kulje tyhjiön läpi koska tyhjiötä ei ole olemassa.

Miten on fotonin kanssa.

Trexnonar kirjoitti:

Valo kulkee joka suuntaan, ja se ei kulje suoraan, vaan aaltomaisesti. Valo ei myöskään kulje tyhjiön läpi koska tyhjiötä ei ole olemassa.

Vai kulkee lasersäde joka suuntaan.

Jfrkrkekek kirjoitti:

Vai kulkee lasersäde joka suuntaan.

Jos lasersäteen valo ei kulkisi joka suuntaan, miten voisimme nähdä sen joka suunnasta?

Trexnonar kirjoitti:

Jos lasersäteen valo ei kulkisi joka suuntaan, miten voisimme nähdä sen joka suunnasta?

Nähdäänkö yksittäisen laserfotoni muka joka suunnasta?

Trexnonar kirjoitti:

Jos lasersäteen valo ei kulkisi joka suuntaan, miten voisimme nähdä sen joka suunnasta?

Pölyllä, höyryllä yms. se selittyy:

https://www.edmundoptics.com/resources/frequently-asked-questions/general-questions/lasers/can-a-laser-beam-be-seen-from-the-side/

Puhtaassa ilmassa lasersädettä ei nähdä, kuten ei taskulampun valoakaan. Mutta jos ilmassa on jotakin heijastavaa, niin taskulampun ja laserin valosta siroaa sivullekin fotoneita, jolloin valo nähdään ikäänkuin "sivulta" jo ennen sen osumista seinään tai lattiaan.

Hauskoissa kotivideoissa, joissa eläinten kanssa leikitään lasereiden kanssa puhtaassa ilmassa, ei näy mitään "lasermiekkaa".

Eetterin "tarve" lopahti sitten siihen, kun tajuttiin valonnopeuden olevan vakio minkä suhteen tahansa.

Kollimaattori kirjoitti:

Eetterin "tarve" lopahti sitten siihen, kun tajuttiin valonnopeuden olevan vakio minkä suhteen tahansa.

Kenttä ja aalto on joka paikassa mutta vain eri vahvuudella. Miksi sen oletetun "väliaineen" pitäisi hidastaa valon nopeutta. Hiukkasetkin on kuulemma "kentän eksitaatioita". Eikö olisi fiksumpaa puhua ajallisesti ja paikallisesti ulotteisista prosesseista jolloin tarkalla ajalla ja paikalla ei ole mitään merkitystä?

prosessi_ei_hiukkanen kirjoitti:

Kenttä ja aalto on joka paikassa mutta vain eri vahvuudella. Miksi sen oletetun "väliaineen" pitäisi hidastaa valon nopeutta. Hiukkasetkin on kuulemma "kentän eksitaatioita". Eikö olisi fiksumpaa puhua ajallisesti ja paikallisesti ulotteisista prosesseista jolloin tarkalla ajalla ja paikalla ei ole mitään merkitystä?

Lue lisää

Kaikki havaitseminen on tietysti aina hitaampaa kuin valon nopeus joten empiirisen tieteen puitteissa ei voi olla mitään valoa nopeampaa. Valon "nopeus" ei ole edes varmaan mikään nopeus koska se käyttäytyy täysin eri tavalla kuin kaikki muut mitattavissa olevat nopeudet.

Suhtis taas on vain puhtaasti matemaattista koordinaatistojen kanssa temppuilua eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Einstein muodosti teoriansa pelkästään päättelemällä loogisesti olemassaolevista matemaattisista kaavoista (Maxwellin yhtälö). Aikadilaatio, pituuden lyhentyminen ja ns. kaksosparadoksi ovat silkaa filosofista väärinkäsitystä.

Kantin filosofia mahdollisti kvanttifysiikan mallin n. 100 v sitten. Filosofiset perusoletukset todellisuudesta ovat kaiken empiirisen tieteen taustalla ja jos niitä perusoletuksia vaihdetaan tai muunnellaan niin koko hoito menee uusiksi.

"Suhtis taas on vain puhtaasti matemaattista koordinaatistojen kanssa temppuilua eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Aikadilaatio, pituuden lyhentyminen ja ns. kaksosparadoksi ovat silkaa filosofista väärinkäsitystä. "

Yleisen suhtiksen ennustamia asioita, kuten aikadilataatio, avaruuden kiertyminen pyörivän planeetan ympärillä ja viimeksi gravitaatioaaltoja on havaittu jatkuvasti uusia. LHC ei toimisi sekuntiakaan, jos einsteinilaisia korjauksia ei olisi siinä huomioitu. GPS järjestelmä lähtisi melko nopeasti näyttämään totaalisen väärin, ilman suhteellisuusteoreettisia korjauksia.

Filosofisen väärinkäsittäjän näet katsomalla peiliin. Kyökkifilosofiallasi ei ole luonnontieteiden kanssa mitään tekemistä.

HarhaisiaHaaveita kirjoitti:

"Suhtis taas on vain puhtaasti matemaattista koordinaatistojen kanssa temppuilua eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Aikadilaatio, pituuden lyhentyminen ja ns. kaksosparadoksi ovat silkaa filosofista väärinkäsitystä. "

Yleisen suhtiksen ennustamia asioita, kuten aikadilataatio, avaruuden kiertyminen pyörivän planeetan ympärillä ja viimeksi gravitaatioaaltoja on havaittu jatkuvasti uusia. LHC ei toimisi sekuntiakaan, jos einsteinilaisia korjauksia ei olisi siinä huomioitu. GPS järjestelmä lähtisi melko nopeasti näyttämään totaalisen väärin, ilman suhteellisuusteoreettisia korjauksia.

Filosofisen väärinkäsittäjän näet katsomalla peiliin. Kyökkifilosofiallasi ei ole luonnontieteiden kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

GPS:a ei saa mitenkään Einsteinin ansioksi :)

näin_on_näreet kirjoitti:

GPS:a ei saa mitenkään Einsteinin ansioksi :)

Ei ehkä ansioiksi, mutta einsteinilaiset korjaukset on huomioitava, jotta järejestelmä toimisi.
Kari Enqvist: "Maapalloa kiertävien GPS-satelliittien avulla tapahtuva paikannus perustuu suhteellisuusteoriaan. Kolmiomittaus edellyttää, että tiedämme kuinka satelliitissa oleva tarkkuuskello tikittää suhteessa maan pinnalla olevaan vertailukelloon. Ja suhteellisuusteoria sanoo, että kellojen välille syntyy eroja. Ne ovat seurausta sekä satelliitin liikkeestä että sen asemasta maapallon painovoimakentässä.
Lyhyesti: ilman suhteellisuusteoriaa GPS-paikannus ajautuisi päivässä pieleen kymmenen kilometriä."

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjblP3d_a_SAhWBqSwKHYdIDFkQFggwMAQ&url=http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/11/20/satavuotinen-suhteellisuusteoria/&usg=AFQjCNHpmQtuv6UalLoMZCQFxUqNKY68Fw

agnoskepo kirjoitti:

Ei ehkä ansioiksi, mutta einsteinilaiset korjaukset on huomioitava, jotta järejestelmä toimisi.
Kari Enqvist: "Maapalloa kiertävien GPS-satelliittien avulla tapahtuva paikannus perustuu suhteellisuusteoriaan. Kolmiomittaus edellyttää, että tiedämme kuinka satelliitissa oleva tarkkuuskello tikittää suhteessa maan pinnalla olevaan vertailukelloon. Ja suhteellisuusteoria sanoo, että kellojen välille syntyy eroja. Ne ovat seurausta sekä satelliitin liikkeestä että sen asemasta maapallon painovoimakentässä.
Lyhyesti: ilman suhteellisuusteoriaa GPS-paikannus ajautuisi päivässä pieleen kymmenen kilometriä."

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjblP3d_a_SAhWBqSwKHYdIDFkQFggwMAQ&url=http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/11/20/satavuotinen-suhteellisuusteoria/&usg=AFQjCNHpmQtuv6UalLoMZCQFxUqNKY68Fw

Lue lisää

Miksi sitten GPS:n tarkkuus on vain muutama metri?

näin_on_näreet kirjoitti:

Miksi sitten GPS:n tarkkuus on vain muutama metri?

Muutama senttimetri, pikemminkin. Riippuu aivan siitä, kuinka tarkkaa signaalia U.S.A. milloinkin suostuu siviileille tarjoamaan. (Yhdysvaltain) sotilaille GPS:n tarkkuus toki aina on se muutama sentti.

Kollimaattori kirjoitti:

Muutama senttimetri, pikemminkin. Riippuu aivan siitä, kuinka tarkkaa signaalia U.S.A. milloinkin suostuu siviileille tarjoamaan. (Yhdysvaltain) sotilaille GPS:n tarkkuus toki aina on se muutama sentti.

Lue lisää

Tuota gps-juttua ei pääse kukaan tavallinen kuolevainen varmentamaan että onko niissä gps-ohjelmistoissa edes mitään suhtikseen liittyviä korjauksia. Kaikki muutkin (kuten tarkkuudet) ovat joidenkin virallisten tahojen ilmoitusten varassa.

Eiköhän yksinkertaisempaa ole ole rakentaa gps pelkästään kännyköiden maanpäällisten tukiasemien varaan ja mikään ei estä satelliiteissakaan kelloja synkronisoimasta keskenään vaikka kerrran 5 minuutissa. Tuo gps lienee vain hätävalhe suhtiksen pönkittämiseksi.

Suhtiksessa kaikki koordinaatistot ovat samanarvoisia joten tuskin suhtis vaikutti mitenkään LHC:n toimivuuteen edes vaikka tietysti niitä suhtiksen kaavoja voi tunkea sinne jos haluaa ajatella siltä kannalta filosofisesti.

gps_suhde kirjoitti:

Tuota gps-juttua ei pääse kukaan tavallinen kuolevainen varmentamaan että onko niissä gps-ohjelmistoissa edes mitään suhtikseen liittyviä korjauksia. Kaikki muutkin (kuten tarkkuudet) ovat joidenkin virallisten tahojen ilmoitusten varassa.

Eiköhän yksinkertaisempaa ole ole rakentaa gps pelkästään kännyköiden maanpäällisten tukiasemien varaan ja mikään ei estä satelliiteissakaan kelloja synkronisoimasta keskenään vaikka kerrran 5 minuutissa. Tuo gps lienee vain hätävalhe suhtiksen pönkittämiseksi.

Suhtiksessa kaikki koordinaatistot ovat samanarvoisia joten tuskin suhtis vaikutti mitenkään LHC:n toimivuuteen edes vaikka tietysti niitä suhtiksen kaavoja voi tunkea sinne jos haluaa ajatella siltä kannalta filosofisesti.

Lue lisää

Itse kyllä lasken elektroniikka-insinöörit tavallisiksi kuolevaisiksi, vaikka sellaisen osaamisen taso esimerkiksi sinuun toki onkin suorastaan taivaallisen suuri.

Kollimaattori kirjoitti:

Itse kyllä lasken elektroniikka-insinöörit tavallisiksi kuolevaisiksi, vaikka sellaisen osaamisen taso esimerkiksi sinuun toki onkin suorastaan taivaallisen suuri.

"Itse kyllä lasken elektroniikka-insinöörit tavallisiksi kuolevaisiksi, "

Onko sinulla esittää todisteita että sieltä oikeasti käytössä olevasta ja toimivasta gps-ohjelmistosta löytyy suhtikseen liittyviä korjauksia?

Jos ei ole niin shut_the_fuck_up.... :-)

gps_suhde kirjoitti:

"Itse kyllä lasken elektroniikka-insinöörit tavallisiksi kuolevaisiksi, "

Onko sinulla esittää todisteita että sieltä oikeasti käytössä olevasta ja toimivasta gps-ohjelmistosta löytyy suhtikseen liittyviä korjauksia?

Jos ei ole niin shut_the_fuck_up.... :-)

Lue lisää

Onko sinulla esittää todisteita globaalista elektroniikkasuunnittelijoiden salaliitosta, joka kattaa sekä GPS:n, Glonassin että Galileon toimintaperiaatteen salauksen ja väärien speksien jakamisen kaikille tuhansille valmistajille?

Jos ei ole, niin Just Keep the Good Work Going! You Are Doing Great!


:D

Kollimaattori kirjoitti:

Onko sinulla esittää todisteita globaalista elektroniikkasuunnittelijoiden salaliitosta, joka kattaa sekä GPS:n, Glonassin että Galileon toimintaperiaatteen salauksen ja väärien speksien jakamisen kaikille tuhansille valmistajille?

Jos ei ole, niin Just Keep the Good Work Going! You Are Doing Great!


:D

Lue lisää

"Onko sinulla esittää todisteita globaalista elektroniikkasuunnittelijoiden salaliitosta, joka kattaa sekä GPS:n, Glonassin että Galileon toimintaperiaatteen salauksen ja väärien speksien jakamisen kaikille tuhansille valmistajille?"

Kuka tässä mistään salaliitosta on puhunut?

GPS:n, Glonassin että Galileon toimintaperiaatteet eivät taatusti ole julkisia vaan nimenomaan huppusalaisia koska suurinpiirtein kaikki elintärkeä toiminta maapallolla riippuu niistä satelliittisysteemeistä puolustukseen liittyvistä asioista kansainväliseen finanssitoimintaan.

Se gps ei silti voi mielestäni olla todiste suhtiksen puolesta koska se todiste ei ole edes julkisesti käytettävissä. Se on vähän sama kuin rikosoikeudessa väittäisi että juu olen syytön mutta en voi todistaa sitä koska se kansainvälinen huippusalaisuus puhtaasti "need to know" pohjalta.


Todistusaineisto mikä ei oikeasti ole käytettävissä ja tutkittavissa ei voi olla todistuaineistoa julkisen tieteen teorialle.

"Just Keep the Good Work Going! You Are Doing Great!"

I know!

gps_suhde kirjoitti:

Tuota gps-juttua ei pääse kukaan tavallinen kuolevainen varmentamaan että onko niissä gps-ohjelmistoissa edes mitään suhtikseen liittyviä korjauksia. Kaikki muutkin (kuten tarkkuudet) ovat joidenkin virallisten tahojen ilmoitusten varassa.

Eiköhän yksinkertaisempaa ole ole rakentaa gps pelkästään kännyköiden maanpäällisten tukiasemien varaan ja mikään ei estä satelliiteissakaan kelloja synkronisoimasta keskenään vaikka kerrran 5 minuutissa. Tuo gps lienee vain hätävalhe suhtiksen pönkittämiseksi.

Suhtiksessa kaikki koordinaatistot ovat samanarvoisia joten tuskin suhtis vaikutti mitenkään LHC:n toimivuuteen edes vaikka tietysti niitä suhtiksen kaavoja voi tunkea sinne jos haluaa ajatella siltä kannalta filosofisesti.

Lue lisää

Luuletko, että Irakin aavikoilla oli GSM mastoja vuonna 1991?

Kollimaattori kirjoitti:

Muutama senttimetri, pikemminkin. Riippuu aivan siitä, kuinka tarkkaa signaalia U.S.A. milloinkin suostuu siviileille tarjoamaan. (Yhdysvaltain) sotilaille GPS:n tarkkuus toki aina on se muutama sentti.

Lue lisää

Tuosta siviili GPS:n epätarkuuttamisesta on luovuttu ajat sitten.

okaro kirjoitti:

Luuletko, että Irakin aavikoilla oli GSM mastoja vuonna 1991?

"Luuletko, että Irakin aavikoilla oli GSM mastoja vuonna 1991?"

En mutta nyt etsitäänkin perusteluita väitteelle että gps-tekniikka vahvistaa suhtiksen toimivuuden.

okaro kirjoitti:

Tuosta siviili GPS:n epätarkuuttamisesta on luovuttu ajat sitten.

Trumppi ottaa heti takaisin, jos siltä tuntuu.

gps_suhde kirjoitti:

"Luuletko, että Irakin aavikoilla oli GSM mastoja vuonna 1991?"

En mutta nyt etsitäänkin perusteluita väitteelle että gps-tekniikka vahvistaa suhtiksen toimivuuden.

Lue lisää

Eikö fysiikan professorin lausunto asiasta riitä? Jos se ei riitä, ei sinulle todennäköisesti riitä todisteeksi mikään. Myös LHC:n protonit liikkuvat nii´n lähellä valonnopeutta, että ilman suhteellisuusteoreettisia korjauksia ne eivät pysyisi radallaan.

Kari Enqvist: "Lyhyesti: ilman suhteellisuusteoriaa GPS-paikannus ajautuisi päivässä pieleen kymmenen kilometriä."

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjblP3d_a_SAhWBqSwKHYdIDFkQFggwMAQ&url=http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/11/20/satavuotinen-suhteellisuusteoria/&usg=AFQjCNHpmQtuv6UalLoMZCQFxUqNKY68Fw

agnoskepo kirjoitti:

Eikö fysiikan professorin lausunto asiasta riitä? Jos se ei riitä, ei sinulle todennäköisesti riitä todisteeksi mikään. Myös LHC:n protonit liikkuvat nii´n lähellä valonnopeutta, että ilman suhteellisuusteoreettisia korjauksia ne eivät pysyisi radallaan.

Kari Enqvist: "Lyhyesti: ilman suhteellisuusteoriaa GPS-paikannus ajautuisi päivässä pieleen kymmenen kilometriä."

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=5&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjblP3d_a_SAhWBqSwKHYdIDFkQFggwMAQ&url=http://blogit.iltalehti.fi/kari-enqvist/2015/11/20/satavuotinen-suhteellisuusteoria/&usg=AFQjCNHpmQtuv6UalLoMZCQFxUqNKY68Fw

Lue lisää

Enqvistin ja Räsäsen tarinat eivät riitä mulle todisteeksi juuri mistään aiheesta.

Gps on todellakin huippusalaista tekniikkaa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Positioning_System

Kiinalla, EU:lla ja Venäjällä on omat gps-systeeminsä koska eivät halua olla riippuvaisia jenkkien oikuista ja mahdollisesta vakoilusta.

...


Niin että gps ei kelpaa suhtiksen todisteeksi vaikka kuka sanoisi mitä koska se ei ole julkista tiedettä ja tekniikkaa.

Se on urbaania legendaa niin kauan kuin joku lyö faktat pöytään.

gps_suhde kirjoitti:

Enqvistin ja Räsäsen tarinat eivät riitä mulle todisteeksi juuri mistään aiheesta.

Gps on todellakin huippusalaista tekniikkaa:

https://en.wikipedia.org/wiki/Global_Positioning_System

Kiinalla, EU:lla ja Venäjällä on omat gps-systeeminsä koska eivät halua olla riippuvaisia jenkkien oikuista ja mahdollisesta vakoilusta.

...


Niin että gps ei kelpaa suhtiksen todisteeksi vaikka kuka sanoisi mitä koska se ei ole julkista tiedettä ja tekniikkaa.

Lue lisää

Tuossa jutussa juurikin mainitaan, kuinka GPS-piirin lukemia voidaan lukea ja tehdä navigointisovellukseksi ja kuinka ko. algoritmien hyödyntäminen on sekä mahdollista että laillista.

Kollimaattori kirjoitti:

Tuossa jutussa juurikin mainitaan, kuinka GPS-piirin lukemia voidaan lukea ja tehdä navigointisovellukseksi ja kuinka ko. algoritmien hyödyntäminen on sekä mahdollista että laillista.

Lue lisää

"Tuossa jutussa juurikin mainitaan, kuinka GPS-piirin lukemia voidaan lukea ja tehdä navigointisovellukseksi ja kuinka ko. algoritmien hyödyntäminen on sekä mahdollista että laillista."


Meinaatko että sun kännykän gps-clientissä on mukana suhtiksen kaavoja?

nice_try_no_fly kirjoitti:

"Tuossa jutussa juurikin mainitaan, kuinka GPS-piirin lukemia voidaan lukea ja tehdä navigointisovellukseksi ja kuinka ko. algoritmien hyödyntäminen on sekä mahdollista että laillista."


Meinaatko että sun kännykän gps-clientissä on mukana suhtiksen kaavoja?

Lue lisää

Mitäpä niillä kaavoilla, jos on suoraan korjausalgoritmit.

Kollimaattori kirjoitti:

Mitäpä niillä kaavoilla, jos on suoraan korjausalgoritmit.

"Mitäpä niillä kaavoilla, jos on suoraan korjausalgoritmit."

Totta helkutissa ne on algoritmeja tietokoneohjelmissa mutta löytyykö ne suhtisalgoritmit oikeasti jostain julkisesta lähteestä on sitte ihan toinen juttu. Ne on yrityssalaisuuksia eikä niitä algoritmeja edes tarvita siellä client-puolen softissa.


Joo yritä nyt vielä epätoivoisesti takertua tuohon. Asia (gps & suhtis) on minun osaltani loppuunkäsitelty ja siirretty "case solved" pinoon ja keskityn nyt muihin keskeneräisiin aiheisiin jotka nekin alkaa olla jo aika hyvin paketissa vaikka pari avutonta jannua vielä yrittää pyristellä vastaan mutta nekin enää aika hikisesti pysyy pinnalla luulojensa kanssa.

nice_try_no_fly kirjoitti:

"Mitäpä niillä kaavoilla, jos on suoraan korjausalgoritmit."

Totta helkutissa ne on algoritmeja tietokoneohjelmissa mutta löytyykö ne suhtisalgoritmit oikeasti jostain julkisesta lähteestä on sitte ihan toinen juttu. Ne on yrityssalaisuuksia eikä niitä algoritmeja edes tarvita siellä client-puolen softissa.


Joo yritä nyt vielä epätoivoisesti takertua tuohon. Asia (gps & suhtis) on minun osaltani loppuunkäsitelty ja siirretty "case solved" pinoon ja keskityn nyt muihin keskeneräisiin aiheisiin jotka nekin alkaa olla jo aika hyvin paketissa vaikka pari avutonta jannua vielä yrittää pyristellä vastaan mutta nekin enää aika hikisesti pysyy pinnalla luulojensa kanssa.

Lue lisää

No, en minäkään ala ilmaiseksi sinulle GPS-sovellusta vääntämään edes vapaasta lähdekoodista, joten tasoissa ollaan.

Heh, :D

nice_try_no_fly kirjoitti:

"Mitäpä niillä kaavoilla, jos on suoraan korjausalgoritmit."

Totta helkutissa ne on algoritmeja tietokoneohjelmissa mutta löytyykö ne suhtisalgoritmit oikeasti jostain julkisesta lähteestä on sitte ihan toinen juttu. Ne on yrityssalaisuuksia eikä niitä algoritmeja edes tarvita siellä client-puolen softissa.


Joo yritä nyt vielä epätoivoisesti takertua tuohon. Asia (gps & suhtis) on minun osaltani loppuunkäsitelty ja siirretty "case solved" pinoon ja keskityn nyt muihin keskeneräisiin aiheisiin jotka nekin alkaa olla jo aika hyvin paketissa vaikka pari avutonta jannua vielä yrittää pyristellä vastaan mutta nekin enää aika hikisesti pysyy pinnalla luulojensa kanssa.

Lue lisää

Kun tietää satelliittien nopeuden, gravitaation voimakkuuden ko. korkeudella, niin korjaus on laskettavissa. Pitäähän matiikkaa osata vähän kertotaulua enemmän, joten trolleille se on liian vaikeaa.

Niin. Lisäisin vielä että impatessa eetteri ei aiheuta krapulaa.
Suosittelen.

Miksi?
Eihän kukaan voi olla noin saapas?

GPS perustuu GSM - verkkoon, ei satelliitteihin. GPS määrittää, missä suunnassa on kaksi lähintä GSM-tukiasemaa, ja laskee position siitä.

thoyssa kirjoitti:

GPS perustuu GSM - verkkoon, ei satelliitteihin. GPS määrittää, missä suunnassa on kaksi lähintä GSM-tukiasemaa, ja laskee position siitä.

Älä höpötä. GPS perustuu satelliitteihin. Tarkimmat suuntaantennit ovat asteen suuruusluokkaa, mutta se vaatii ison paraboliantennin. Ranne GPS ei mahdollista suunta-antennia mitenkään.

Iridium GPS satelliitit ovat vitsi kyllä.

On myös luonnollinen olettama että valo on aaltoilua ja värähtelyn siirtymistä näkymättömässä väliaineessa joka välittää tuon värähtelyn vaikka auringosta maahan tyhjiön läpi. Eetteri ei ime tai vaienna värähtelyä, koska kohtisuoraan sivusta katsottuna aaltoja siirtänyt avaruuden osa auringon ja maan välillä on edelleen musta ja kylmä. Eetteri on siis vaimentumaton värähtelijä.
Suurin osa maailmankaikkeudesta on pimeää ja näkymätöntä eetteriä joka väräjää valoaaltojen ja muiden sähkömagneettisten aaltojen laineilla.

Eetteri_siellä_on kirjoitti:

On myös luonnollinen olettama että valo on aaltoilua ja värähtelyn siirtymistä näkymättömässä väliaineessa joka välittää tuon värähtelyn vaikka auringosta maahan tyhjiön läpi. Eetteri ei ime tai vaienna värähtelyä, koska kohtisuoraan sivusta katsottuna aaltoja siirtänyt avaruuden osa auringon ja maan välillä on edelleen musta ja kylmä. Eetteri on siis vaimentumaton värähtelijä.
Suurin osa maailmankaikkeudesta on pimeää ja näkymätöntä eetteriä joka väräjää valoaaltojen ja muiden sähkömagneettisten aaltojen laineilla.

Lue lisää

Valon vaahtopäillä?

RmWenEmit

Eetteriin perustuva tausta-avaruuden rakenne on mekanistinen gravitaation ja sähkömagnetismin tulkinta kvanttikentille.