Maailmankaikkeus on pyöreä!

Onkkoon siellä oekeessa luonnossa noeta ympyröetäkään?

Konsta-Pylkkönen kirjoitti:

Onkkoon siellä oekeessa luonnossa noeta ympyröetäkään?

Eipä ole, ei.

"Maailmankaikkeudessa tapahtuisi samoin eli "äärettömän" matkan jälkeen saavuttaisimme toisen maailmankaikkeuden."

Miten niin, siellä on kyltti tervetuloa toiseen maailmankaikkeuteen?

Eli määritele mitä tarkoitetaan maailmankaikkeudella?

Galaksin elliptinen muoto, tai paremminkin kiekkomainen muoto, ilmenee vain oikeasta tarkastelukulmasta tutkien, se ei muuta kiekkomaista galaksia pallomaiseksi.
Maapallon kaksiulotteisella pinnalla suoraa liikuttaessa saavumme ennemmin tai myöhemmin uudestaan lähtöpisteeseen, se on selviö. Laajenevassa avaruudessa lähtöpisteen saavuttaminen kulkemalla jatkuvasti samaan suuntaan on ongelmallista jo siitäkin syystä että universumin reunat etääntyvät meistä yli valon nopeudella.
Käytännössä raketti liikkuisi harventuvassa avaruudessa saavuttamatta universumin reunaa, olipa raketin nopeus mikä tahansa.

näin-se-käy kirjoitti:

Galaksin elliptinen muoto, tai paremminkin kiekkomainen muoto, ilmenee vain oikeasta tarkastelukulmasta tutkien, se ei muuta kiekkomaista galaksia pallomaiseksi.
Maapallon kaksiulotteisella pinnalla suoraa liikuttaessa saavumme ennemmin tai myöhemmin uudestaan lähtöpisteeseen, se on selviö. Laajenevassa avaruudessa lähtöpisteen saavuttaminen kulkemalla jatkuvasti samaan suuntaan on ongelmallista jo siitäkin syystä että universumin reunat etääntyvät meistä yli valon nopeudella.
Käytännössä raketti liikkuisi harventuvassa avaruudessa saavuttamatta universumin reunaa, olipa raketin nopeus mikä tahansa.

Lue lisää

Pallomaisella muodolla tarkoitin pyöreää muotoa jota esiintyy luonnossakin eniten eli voi olla litteä mutta ympyrän muotoinen kuten esimerkiksi levystä leikattu pyöreä laatta, maailmankaikkeus ei ole tällainen vaan pikemminkin pyöreä/pyöreähkö tai hieman soikeaksi venynyt pallo.

Kuinka muuten avaruudessa voisimme edetä "piikkisuoraan"? Ei kompassista ole apua eikä navigaattoreista kun tarpeeksi kauas mennään. Eteen tulee kuitenkin tilanne että putkahdamme silti jossain vaiheessa takaisin lähtöpisteeseen tai liki lähtöpistettä, alamme ihmettelemään mikä on tuo maapallon näköinen planeetta ja sitten hoksaammekin että sehän on maapallomme, näin käy kun eksyy metsässä niin ei tunne tuttua tietä jos tielle sattuu löytämään :)

näin-se-käy kirjoitti:

Galaksin elliptinen muoto, tai paremminkin kiekkomainen muoto, ilmenee vain oikeasta tarkastelukulmasta tutkien, se ei muuta kiekkomaista galaksia pallomaiseksi.
Maapallon kaksiulotteisella pinnalla suoraa liikuttaessa saavumme ennemmin tai myöhemmin uudestaan lähtöpisteeseen, se on selviö. Laajenevassa avaruudessa lähtöpisteen saavuttaminen kulkemalla jatkuvasti samaan suuntaan on ongelmallista jo siitäkin syystä että universumin reunat etääntyvät meistä yli valon nopeudella.
Käytännössä raketti liikkuisi harventuvassa avaruudessa saavuttamatta universumin reunaa, olipa raketin nopeus mikä tahansa.

Lue lisää

Miten niin "..universumin reunat..."

Eikös avaruus ole ääretön, ei kai sillä mitään reunoja ole? Jos olisi niin mitäs sitten niiden reunojen jälkeen on? Tyhjyyttäkö, eikös se avaruuskin ole tyhjyyttä paitsi on tähtiä ja planeeettoja, puuttuuko universumin reunojen jälkeen tähdet ja planeetat?

ajattelija.kammiosta kirjoitti:

Pallomaisella muodolla tarkoitin pyöreää muotoa jota esiintyy luonnossakin eniten eli voi olla litteä mutta ympyrän muotoinen kuten esimerkiksi levystä leikattu pyöreä laatta, maailmankaikkeus ei ole tällainen vaan pikemminkin pyöreä/pyöreähkö tai hieman soikeaksi venynyt pallo.

Kuinka muuten avaruudessa voisimme edetä "piikkisuoraan"? Ei kompassista ole apua eikä navigaattoreista kun tarpeeksi kauas mennään. Eteen tulee kuitenkin tilanne että putkahdamme silti jossain vaiheessa takaisin lähtöpisteeseen tai liki lähtöpistettä, alamme ihmettelemään mikä on tuo maapallon näköinen planeetta ja sitten hoksaammekin että sehän on maapallomme, näin käy kun eksyy metsässä niin ei tunne tuttua tietä jos tielle sattuu löytämään :)

Lue lisää

"Kuinka muuten avaruudessa voisimme edetä "piikkisuoraan"? "

Esimerkiksi menemällä koko ajan vain ylöspäin. Tai jos lähdemme alaspäin, esim. Etelä-Navalta, niin pitäydytään sitten vain koko ajan alaspäinmenosuunnassa. Lähdimmepä mihin suuntaan tahansa, niin jos emme koskaan käännä rattia, etenemme suoraan.

Navigaaattori kirjoitti:

"Kuinka muuten avaruudessa voisimme edetä "piikkisuoraan"? "

Esimerkiksi menemällä koko ajan vain ylöspäin. Tai jos lähdemme alaspäin, esim. Etelä-Navalta, niin pitäydytään sitten vain koko ajan alaspäinmenosuunnassa. Lähdimmepä mihin suuntaan tahansa, niin jos emme koskaan käännä rattia, etenemme suoraan.

Lue lisää

Mutta kun piti edetä ylöspäin, mikä tarkoittaa, että aluksen painopisteeseen sijoitetun nopeusvektorin jatke kulkee aina maapallon keskipisteen kautta. Tällöin raketin radasta muodostuu ajan funktiona varmasti aivan muu kuin suora.

Tosin rata ryhtyy lähenemään ajan kuluessa suoraa, kun maan vuosittainen ratakin ryhtyy näyttämään sieltä kaukaa pelkältä pisteeltä.

Mutta mitä sitten on maailmankaikkeuden ulkopuolella? Eihän tämä koko höskä voi tyhjyydessä leijua.

Maailmankaikkeudella ei ole nykytiedon mukaan mitään keskustaa, jonka ympäri galaksit kiertäisivät.

agnoskepo kirjoitti:

Maailmankaikkeudella ei ole nykytiedon mukaan mitään keskustaa, jonka ympäri galaksit kiertäisivät.

Näinhän ne viisaat ovat sanoneet.
Aloittajan alkuoletuksen mukaan täytyisi pyöreällä universumilla olla myös keskipiste ja samalla alue jota voidaan nimittää universumin keskustaksi..

Jos ammut aseella jonka kantomatka on rajaton horisonttiin, niin luoti napsahtaa takaraivoosi.
Periaate on sama.

Jaahas, eli ikäänkuin napsautettiin valot päälle.
Montakohan pistemäistä alkuräjähdystä silloin tapahtui. ääretön miinus yksi veikkaan!?
Mihinkä laajeneminen voi tapahtua muualle kuin tapahtumapiste(istä) poispäin?

kysymyksiäherää kirjoitti:

Jaahas, eli ikäänkuin napsautettiin valot päälle.
Montakohan pistemäistä alkuräjähdystä silloin tapahtui. ääretön miinus yksi veikkaan!?
Mihinkä laajeneminen voi tapahtua muualle kuin tapahtumapiste(istä) poispäin?

Lue lisää

Et ole sitten vielä ymmärtänyt, että itse avaruus laajenee.

Toki on ääretön mutta silti etenevä palaa aina jossain vaiheessa lähtöpisteeseen tai liki lähtöpistettä mutta sitä en osaa sanoa kuinka kauan täytyy edetä että näin tapahtuu, sitä en ole laboratoriokokeissani saanut selvitettyä mutta ehkä 2-3 vuoden kuluttua annan tähänkin vastauksen.

Jos sanon että "liki lähtöpistettä" niin se ei tarkoita välttämättä maailmakaikkeuden mittakaavassa metrien, kilometrien eikä satojen kilometrien tarkkuutta vaan voidaan puhua satojen tuhansien tai miljoonien kilometrien mittakaavasta, rautalangasta vääntäen tähän vaikuttaisi nopeus millä edetään ja se mitkä muut tekijät muuttavat "suoraviivaista" etenemistä.

ajattelija.kammiosta kirjoitti:

Toki on ääretön mutta silti etenevä palaa aina jossain vaiheessa lähtöpisteeseen tai liki lähtöpistettä mutta sitä en osaa sanoa kuinka kauan täytyy edetä että näin tapahtuu, sitä en ole laboratoriokokeissani saanut selvitettyä mutta ehkä 2-3 vuoden kuluttua annan tähänkin vastauksen.

Jos sanon että "liki lähtöpistettä" niin se ei tarkoita välttämättä maailmakaikkeuden mittakaavassa metrien, kilometrien eikä satojen kilometrien tarkkuutta vaan voidaan puhua satojen tuhansien tai miljoonien kilometrien mittakaavasta, rautalangasta vääntäen tähän vaikuttaisi nopeus millä edetään ja se mitkä muut tekijät muuttavat "suoraviivaista" etenemistä.

Lue lisää

Myös avaruuden kaareutuminen sopii huonosti äärettömän/ rajattoman maailmankaikkeuden ajatukseen. Kun ei ole alkua eikä loppua ei voi olla myöskään ympyrää joka sulkeutuisi. Maailmankaikkeus ei ole pyöreä, sanoohan sen järkikin.

ajattelija.kammiosta kirjoitti:

Toki on ääretön mutta silti etenevä palaa aina jossain vaiheessa lähtöpisteeseen tai liki lähtöpistettä mutta sitä en osaa sanoa kuinka kauan täytyy edetä että näin tapahtuu, sitä en ole laboratoriokokeissani saanut selvitettyä mutta ehkä 2-3 vuoden kuluttua annan tähänkin vastauksen.

Jos sanon että "liki lähtöpistettä" niin se ei tarkoita välttämättä maailmakaikkeuden mittakaavassa metrien, kilometrien eikä satojen kilometrien tarkkuutta vaan voidaan puhua satojen tuhansien tai miljoonien kilometrien mittakaavasta, rautalangasta vääntäen tähän vaikuttaisi nopeus millä edetään ja se mitkä muut tekijät muuttavat "suoraviivaista" etenemistä.

Lue lisää

Jos ääretön... niin selitä miten "etenevä" palaa lähtöpisteeseen, pimeitä juttuja pimeistä mielistä.

Tarkasti ja tarkasti. Aurinkohan laajenee jatkuvasti ja lopulta nielaisee maapallon.

Maan etäisyys Auringosta on mitattu tutkalla (tai useammallakin tutkalla) viime vuosisadalla. Etäisyys on kesimäärin noin 150 miljoonaa kilometriä auringosta, plusmiinus pari miljoonaa kilometriä. Sen verran siis, 4-5 miljoonaa kilometriä, Maan rata Auringon ympäri on ellipsi eli soikea siis.

Vuosien varrella asiaan on sotkeutunut myös muutamia merkittäviä henkilöitä, alla kolme:

https://en.wikipedia.org/wiki/Aristarchus_of_Samos
(s.310eaa k. 230eaa)
Tuollainen kaveri, Aristarkhos, esitti ensimmäisten joukossa ellei jopa ensin, että Maa kiertää Aurinkoa. Hän laski myös parhaansa mukaan arvioita etäisyyksistä, vaihtelevalla menestyksellä tosin. Laskenta ei ollut hänen vahvuus, eikä menetelmät olleet tarkkoja. Hänen saavutuksensa jäivät kuitenkin maakeskeinen maailmankaikkeus- mallin jalkoihin, joten sillä ei niin suurta merkitystä ole. Hänen teorioitaan ei varsinaisesti tarvittu tai niille ei ollut käyttöä silloin mihinkään. Ne olivat "piilossa" pari tuhatta vuotta odotelleen parempia aikoja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolaus_Kopernikus
(s. 1473 k.1543)
Tämän takia Kopernikus on tunnetumpi asiayhteydestä (Maa kiertää Aurinkoa). Hön keksi siis asian uudelleen, ja teoria tuli tarpeeseen siihen aikaan. Häntä kutsutaan heliosentrisen maailmankuvan isäksi, vaikka ei ole ollut asialla ihan ensimmäisenä. Asiaa ei kuitenkaan silloinkaan nikottelematta nielty, vastustajia oli lukuisia mm. kirkko julisti pannaan koko jutun ja useita teoksia julistettiin kielletyiksi jne. normaalia touhua, johon törmää nykyisinkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Galileo_Galilei
(s.1564 k.1642)
Galileo sai erikseen kirkolta luvan kirjoittaa Aristarkhoksen ja Kopernikuksen ideoista sillä ehdolla, että kirjoituksessa päädytään katoliselle kirkolle sopivaan lopputulokseen. Varsinaista tiedettä, mutta kuitenkin. Näin Galileo tekikin, vertaili kahta maailmankuva keskenään. Hänet tuomittiin kuitenkin inkvisition toimesta arestiin, sen verran väärin hän asioista sitten kuitenkin kirkon mielestä ajatteli.

Myöhemmin (Aristarkhosin laskelmien jälkeen, ennen tutkan mahdollistamista) on käytetty muitakin tapoja mm. parallaksia eli kulmamuutosta, kun tarkkaillaan kohdetta kahdesta eri paikasta. Samaa menetelmää käytetään edelleenkin, mm. tähtien etäisyyksien arvioinnissa.

En minä Kuusta mitään kysynyt koska sitä ei saa palstalla mainita.

Niin että meinaatko että ne radioaallot sitten kimposivat Auringosta tänne takaisin mitattaviksi?
Hah hah, minä ja moni muukin uskoo että Aurinko olisi syönyt suihinsa ne pikku aaltoset...

tilitanttinen kirjoitti:

En minä Kuusta mitään kysynyt koska sitä ei saa palstalla mainita.

Niin että meinaatko että ne radioaallot sitten kimposivat Auringosta tänne takaisin mitattaviksi?
Hah hah, minä ja moni muukin uskoo että Aurinko olisi syönyt suihinsa ne pikku aaltoset...

Lue lisää

Oletko noin hölmö, vai pitääkö sinun oikein heittäytyä? Radioaalto heijastuu takaisin sähköisestä epäjatkuvuuspinnasta ja Aurinko on satavarmasti sellainen. Ainoa ongelma on se, että Aurinko tuottaa itse varsin voimakasta RF häiriötä, jolloin heijastunut mittaustaajuus tulee kyetä suodattaaan esiin.

Kuusalkkarit jaksavat aina vaan yllättää tietämättömyydellään, on aihe mikä tahansa.

tilitanttinen kirjoitti:

En minä Kuusta mitään kysynyt koska sitä ei saa palstalla mainita.

Niin että meinaatko että ne radioaallot sitten kimposivat Auringosta tänne takaisin mitattaviksi?
Hah hah, minä ja moni muukin uskoo että Aurinko olisi syönyt suihinsa ne pikku aaltoset...

Lue lisää

Annoinkin esimerkin mittaustavasta ja sitä samaa voit käyttää mitatessasi Maan ja Auringon välimatkaa.

pyöreys on eri asia kuin pallon muoto.

Ei tässä maailmassa pyöri kuin pallot ja dervissit.
Joet virtaavat alamäkeen ja sekahedelmäsoppa kauhasta lautaselle.

Tiedemiehet ovat määrittäneet kymmenien tuhansien spiraaligalaksien pyörimissuunnan, ja valtaosa tunnetuista spiraaligalakseista pyörii vastapäivään.
http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2011/07/-is-the-universe-spinning-new-research-says-yes.html

Se tarkoittaa, että koko universumi myös pyörii akselin ympäri. Jos ei pyörisi, tasan 50% galakseista pyörisi myötäpäivään 50% vastapäivään.

universumi_pyörii kirjoitti:

Tiedemiehet ovat määrittäneet kymmenien tuhansien spiraaligalaksien pyörimissuunnan, ja valtaosa tunnetuista spiraaligalakseista pyörii vastapäivään.
http://www.dailygalaxy.com/my_weblog/2011/07/-is-the-universe-spinning-new-research-says-yes.html

Se tarkoittaa, että koko universumi myös pyörii akselin ympäri. Jos ei pyörisi, tasan 50% galakseista pyörisi myötäpäivään 50% vastapäivään.

Lue lisää

Taitaa universumin pyöriminen olla vasta alkutekijöissään kun akselia eli keskipistettä ei ole pystytty määrittämään.

Tutkimukset ovat vasta alkutekijöissään. Tutkijoilta kesti yli 6 vuotta analysoida 15000 spiraaligalaksia. Muutaman vuoden päästä tulee lisää tuloksia kun myös eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvät galaksit analysoidaan. Tutkimukset tässä vaiheessa jo osoittavat universumin pyörivän.

Pyörimisakselin ja keskipisteen määritykset ovat vuorossa myöhemmin, mutta keskipiste voi olla esim. Shapleyn superklusteri ja Shapleyn attraktori, joka on massiivisin tunnettu kohde koko universumissa. Linnunrata on siitä vain 650 miljoonan valovuoden päässä.

kaljuajattelija kirjoitti:

Ei tässä maailmassa pyöri kuin pallot ja dervissit.
Joet virtaavat alamäkeen ja sekahedelmäsoppa kauhasta lautaselle.

On joitakin jokia jotka virtaa ylämäkeen, olen jopa Suomessa moiseen törmännyt, tosin kyseessä oleva joki virtasi vain hetken ylämäkeen mutta silti eli väittämäsi ei pidä aivan paikkaansa!

Todennäköisyys kaareutuvalle (kumpaan suuntaan vaan) on häviävän pieni. Sitä on testattukin jopa, ja testien tulokset kertoo juurikin tuon yllämainitun. Ja siitä loppupäätelmä, että avaruus on mitä suurimmalla todennäköisyydellä laakea.