Totuuksia Englannin toimista Suomen suhteen.

Tällöin Maunu Koivisto päätti, että jos tulee sodalle jatkoa, niin antaa Emmansa laulaa. Laulua piisasi ku Maunulle tuli ikää ja teki Lassesta legendan. Huuteli hurraata myös muutamaa vuotta aikaisemmin lyhkäselle päähän ammutellulle. Pelkäsi hän pahoin ja piileskeli kellarissa talonsa.

todeta, etteivät brittikaunaiset valehtelijat pysty keskustelemaan faktoilla, kun sitä tarjotaan. Valeita kyllä toistellaan saman mielisten kanssa..

Ei väänny britit Suomen vihollisiksi, vaikka brittikaunaiset kuinka vääntää.

Suurvaltapolitiikasta johtuen olemme taistelleet vastakkaisilla puolilla, lähinnä ryssistä johtuen. Suomi ja Britannia ovat vanhoja kauppakumppaneita. Mannerheim oli aina hyvissä väleissä brittiläisiin mikä kovasti joitakin harmittaa.

"Englanti hyökkäsi Helsingistä, Koivistolta ja Virosta käsin Kronstadin kimppuun."

Englanti katsoi olevansa sodassa bolsevikkeja vastaan, koska nämä olivat olleet Saksan liittolaisia.
Hyökkäykset tapahtuivat Koivistolta, lähempää rajaa Raivolasta sekä mereltä. Englanti tuki Viron ja muiden Baltian maiden vapaustaisteluja.

"Kaikki muistaa Englannin toimet Murmanskissa samoihin aikoihin."

Englanti suojasi Muurmanskiin ja Arkangeliin koottuja materiaalivarastoja punaisilta.

"Samoin Krimin sodan aikaiset hyökkäykset Ahvenanmaalle ja pitkin Perämerta Ouluun saakka satamia ja telakoita polttaen. "

Englanti nyt sattui olemaan sodassa Venäjän kanssa. Kyseessä oli huomion vetäminen pois Krimiltä.

Seuraava 》》 《《 -välissä oleva teksti on suoraan Nevakiven kirjan takakannesta lainattua. Väitätkö professoria valehtelijaksi?

》》Tarjottuaan Talvisodan viimeisinä päivinä 1940 koko imperiuminsa voimia Suomen tueksi Englannin hallitus lähetti ennen seuraavan vuoden päättymistä Helsinkiin sodanjulistuksen. Suomen poliittinen ja sotilasjohto olivat koko tämän ajan lähestulkoon samojen miesten käsissä. Englannin välirikosta vastasi käytännössä Winston Churchill, joka Talvisodan päivinä oli vakuuttunut, että "sivistyneen maailman vielä jäljellä oleva osa ei voisi olla murheellisemman näytelmän todistajana kuin sen, että raskas, brutaali massa lopulta murtaisi tämän ihmeellisen pohjoisen kansan ja sortaisi sen kuolemaakin pahempaan orjuuteen".《《

Tämä suhteiden muutos oli professori Jukka Nevakiven tutkimuksen aiheena ja lähteenä oli arkistot Lontoossa, Tukholmassa ja Helsingissä. Tuloksena oli mielenkiintoinen kirja:

Ystävistä vihollisiksi

Suomi Englannin politiikassa 1940-1941

Tammi 1976

Tuskinpa koko imperiuminsa voimia,tuo on imelää höttöpuhetta jälkiviisaan pumpulipilven
varjosta. Eiks jeh?

Olisivat tehneet erillisrauhan Dunkerquen jälkeen ja lähettäneet saksalais-englantilaisen armeijan Suomen avuksi Pietaria tuhoamaan. Ryssähän väittää vieläkin lännen olleen salaa liitossa natsien kansssa hehhhh 'pyhää Venäjää' vastaan.

Täyttä roskaa. Britit tekivät Suomella kauppaa samoin kuin saksalaiset vuonna 1939-40. Abwehr (saks. Abwehr im Oberkommando der Wehrmacht) Wehrmachtin pääesikunnan tiedustelupalvelu sai napattua 1940 tammikuussa salaisen viestin jonka mukaan Britit ja Moskova olivat päässeet salaiseen sopimukseen. Tässä sopimuksessa britit hyväksyivät NL: n etupiirin Baltiassa ja Suomessa. Julkisesti Suomea tietysti tuettiin talvisodassa, mutta länsiliitoutuneiden "apujoukko" oli tarkoitus tuoda Skandinaviaan vasta sitten kun Suomi oli jo murtumassa. Tämä "apujoukko" olisi sitten miehittänyt Norjan alueen ja Ruotsin Kiirunan malmikaivokset ( ilman näiden maiden lupaa). Tähän oli Stalinen suostumus. Saksalaiset ennättivät kuitenkin ensin...

Ranska taisi olla Italian ohella oikeasti Suomen puolella. Kumma ettei Daladier ole saanut Suomeen omaa patsastaan. Mussolinihan lähetti Iikolleille oman rintakuvansa jo hyvissä ajoin ennen Talvisotaa...

http://www.krigsmyter.nu/km12sovjet.pdf

Onpa tainnut ruotsalainen tutkija lukea Nevakiven Apu jota ei pyydetty − Liittoutuneet ja Suomen Talvisota 1939−1940 -kirjan Lontoossa 1976 ilmestyneen englanninkielisen painoksen The Appeal That Was Newer Made.

Länsiavusta professori Jukka Nevakivi teki kirjan jo 1972. Tiedot siihen hän keräsi, mm. useiden eri maiden jo julkaistuista lähteistä, ollessaan virkavapaalla ulkoasiainministeriöstä 1971-1972. Lontoon arkistot olivat juuri avautuneet näiltä osin tutkijoiden käyttöön. Sittemmin hän päivitti 1999 saman kirjan ja lisäsi siihen Amerikan osuuden.

Kyseisissä kirjoissa kerrotaan mm. Liittoutuneiden suunnitelmasta lähettää avustusretkikunta Suomeen, olikohan kooltaan peräti juuri 57 000 miestä, Daladierin ajamasta suunnitelmasta pommittaa NL:n öljykenttiä Bakussa Syyriasta käsin ainakin 3 raskaan pommikonelaivueen voimin jne. Nl:n öljytuotannon lamauttaminen oli intresseissä siksikin, että NL oli käytännössä tuolloin Saksan liittolainen ja toimitti suuria määriä öljyä Saksalle, joka soti Ranskaa ja Englantia vastaan. Suunnitelma lienee ollut tarkoitus käynnistää 15.4.1940 koska mm. Ryti näyttää selostaneen hallitukselle 5.3.1940 kuinka "Länsivaltojen operaatiot etelässä, Turkin suunnalla, voivat alkaa noin huhtikuun 15.p:nä". No tuosta ranskalais-englantilaisesta suunnitelmasta tunnetusti luovuttiin. (Apu jota ei annettu, s. 196-198, 286-287, Apu jota ei pyydetty, s.170-171, 249-250)

Apu jota ei pyydetty − Liittoutuneet ja Suomen Talvisota 1939−1940. Tammi, 1972. ISBN 951-30-2207-2.

Apu jota ei annettu − Länsivallat ja Suomen Talvisota. WSOY, 2000. ISBN 951-0-24676-X. 

http://fi.wikipedia.org/wiki/Jukka_Nevakivi

Jos Suomi todella olisi pyytänyt Liittoutuneiden apua, niin miksi tilanne olisikaan lopulta muodostunut?

3 kertaa on Suomi ollut "melkoisella pelin paikalla":

1. Jos Mannerheim olisi saanut aikoinaan tahtonsa läpi ja suomalaiset olisivat hyökänneet Pietariin (1919-20), niin bolsevikkien vallankumous olisi saattanut kaatua alkuunsa. Mitä siitä olisikaan seurannut...

2. Jos Suomi olisi pyytänyt Liittoutuneiden apua Talvisodassa.

3. Jos Suomi olisi 1942 hyökännyt Sorokkaan ja katkaissut Muurmannin radalta lähtevän yhteyden Arkangelin radalle.

Maailmankirjat saattaisivat olla melkoisesti erilailla tänä päivänä.

-
Miksihän Englanti jatkoi 1939 syksyä koskevien arkistojen salausta 50 vuotta eteenpäin?