Painovoimaisen ilmanvaihdon parannus

Korvausilmaventtiilit eivät auta. Pääsääntöisesti.

Jos puhutaan jostain 60/70/80 luvun pientalosta, niin näissä on 2 ongelmaa:
1) painovoimainen poisto toimii tehottomasti, etenkin 1-kerroksisissa tasakattolättänöissä, joiden poistoilmakanavat ovat kovin lyhyet
2) huono ilmatiiveys -> korvausilmaa tulee milloin mistäkin, mutta enimmäkseen lattia rajasta (ulkoseinien alaosan kautta ilmavuotoina maaperästä / ryömintätilasta)

Korvausilmaventtiilit ikkunan yläreunassa ovat yhtä tyhjän kanssa, koska
- 1-kerroksisessa talossa taitaa paine-ero nollataso olla noillamain -> ei ole alipainetta, joka ilmaa vetäisi sisään
- 2 kerroksisessa saattaa kyllä ilmaa tulla sisään alakerrasta, mutta paine-ero on silti pascali tai kaksi -> ilmavirtakin on litra tai kaksi per venttiili = olemattoman vähän (tarve 12 l/s päämakuuhuoneessa jne)
- yläkerrassa ne venttiilit toimivatkin lähinnä poistoina... ja makuuhuoneethan ovat useimmiten yläkerroksessa

Ainoa tapaus, jossa venttiilit tod. näk. auttavat, on kerrostalo, jossa on tiiviimmät rakenteet ja ylipäätään vähemmän ulkoseinäpintaa suhteessa huoneiston kokoon. Tällaisessa voi oikeasti korvausilman saanti ahdistaa ja voi, ainakin alimmissa kerroksissa, syntyä alipainetta, joka kiskoo ilmaa sisään korvausilmaventtiilien kautta.

turhaa_työtä kirjoitti:

Korvausilmaventtiilit eivät auta. Pääsääntöisesti.

Jos puhutaan jostain 60/70/80 luvun pientalosta, niin näissä on 2 ongelmaa:
1) painovoimainen poisto toimii tehottomasti, etenkin 1-kerroksisissa tasakattolättänöissä, joiden poistoilmakanavat ovat kovin lyhyet
2) huono ilmatiiveys -> korvausilmaa tulee milloin mistäkin, mutta enimmäkseen lattia rajasta (ulkoseinien alaosan kautta ilmavuotoina maaperästä / ryömintätilasta)

Korvausilmaventtiilit ikkunan yläreunassa ovat yhtä tyhjän kanssa, koska
- 1-kerroksisessa talossa taitaa paine-ero nollataso olla noillamain -> ei ole alipainetta, joka ilmaa vetäisi sisään
- 2 kerroksisessa saattaa kyllä ilmaa tulla sisään alakerrasta, mutta paine-ero on silti pascali tai kaksi -> ilmavirtakin on litra tai kaksi per venttiili = olemattoman vähän (tarve 12 l/s päämakuuhuoneessa jne)
- yläkerrassa ne venttiilit toimivatkin lähinnä poistoina... ja makuuhuoneethan ovat useimmiten yläkerroksessa

Ainoa tapaus, jossa venttiilit tod. näk. auttavat, on kerrostalo, jossa on tiiviimmät rakenteet ja ylipäätään vähemmän ulkoseinäpintaa suhteessa huoneiston kokoon. Tällaisessa voi oikeasti korvausilman saanti ahdistaa ja voi, ainakin alimmissa kerroksissa, syntyä alipainetta, joka kiskoo ilmaa sisään korvausilmaventtiilien kautta.

Lue lisää

Totta, että alipaine on aina suurin asunnon alimmissa osissa eli alakerrassa ja lattian lähellä. Siksi paras paikka korvausilmaventtiileille yksikerroksisessa asunnossa olisikin lämpöpattereiden takana.

Mutta myös esimerkiksi tuuletusikkunaan 1-1,5 m korkeudelle sijoitettu, tarpeeksi isot ja vain vähän virtausta rajoittavat (ei tiukkoja suodattimia) korvausilmaventtiilit kuitenkin auttavat sisäilman parantamisessa. Korvausilma nimittäin virtaa asuntoon aina helpointa reittiä. Eli tällöin suurin osa siitä tulee raikkaana suoraan ulkoa, ja vain pieni osa ahtaista raoista tunkkaisena ja haisevana sieltä alapohjasta.

Niin, uusissa ikkunoissa on parempi lämmöneristyskyky -> lasin pinta ei enää ole niin kylmä, että huoneilman kosteus siihen tiivistyisi.

Tarkennuksena edelliseen: Korvausilmaventtiilit ja hormi-imuri eivät ole vaihtoehtoja, vaan täydentävät toisiaan. Korvausilmaventtiilit ovat edellytys toimivalle ilmanvaihdolle, hormi-imurit tehostavat ilmanvaihtoa erityisesti kesällä.

On siinä se etu, ettei lasiväli & lasiväliin asennettu sälekaihdin paskaannu...

Siis ikkunaan integroitu, huonekohtainen iv-kone. Taitaa ny kuitenkin maksaa enemmän kuin normi-ikkuna...

Onhan näitä ollut (vai tehdäänkö vieläkin?) tuuletusluukun paikelle asennettavana (ilma-iita) tai seinälle asennettavana (Lossnay). Sitten oli vielä joku systeemi, mikä perustui yksitäisiin, lämmönvarausmassalla varustettuihin tulo/poistoventtiileihin. Niistä puolet toimi poistoina ja puolet tuloilmalaitteina ja toimintasuunta vaihtui ajoittain. Sama idea lämmöntalteenotossa kuin ns. kääntöpeltijärjestelmissä eli tulo- ja poistoilma virtaa vuoronperään lämpöä varaavan massan läpi.