Vammaisen taksikortti

Haluan keskustella asiasta joka todella paljon ottaa päähän nimittäin vammaisen oikeus liikkua ei toteudu Kokkolassa lainkaan.

Ihminen joka ei ole nähnyt eikä tiedä tilanteesta eikä todellakaan ota vammaisen läheisiä millään tavoin huomioon ja antaa kielteinen päätös taksikorttiin vaikka ihminen jonka sen anoi on pyörätuolilla kulkeva eikä pääse yksinään kaupungille tai pysty käyttämään edes auttajan avustamana julkista liikennettä.

Missä toteutuu se että jokainen kaupunkilainen on samanarvoisia?

Missä toteutuu se että ihminen ei tarvitse pyytää läheisensä apua jotta pääsee käymään kaupungilla?

Sanotaan vain että kyllä se kuuluu läheisten auttaa mutta onko tullut mieleen lainkaan se asia miten nöyryttävää on pyörätuolilla kulkevalle kun aina pitää pyytää läheisten apua?

Onko tullut mieleen että myös pyörätuolilla kulkeva haluaa joskus tehdä asioita ilman että läheiset on mukana?

Vastaan ei ole tainnut tulla mieleen lainkaan....

Aina sanotaan Kokkola hyvä paikka. Kyllä on mutta kun tulee tilanne että tarvitset apua niin nostetaan vain kättä ja sanotaan kyllä sinä pärjäät.

Aina sanotaan että jos pyytää apua ja selittää syyt miksi tarvitsee niin saa mutta totuus on ihan toinen.

En ymmärrä ja en jaksa enää tajuta tätä...

Onko väärin että pyörä tuolilla kulkevan läheinen haluaa elää myös omaa elämää ja nauttia omista asioista ilman että on tahtomattaan joutunut tilanteeseen jossa oma elämän pitää laittaa sivuun jotta jaksaa auttaa toista ihmistä.

Se on väärin!