Kehittääkö shakki älykkyyttä, vai onko,

Saattaa kehittääkkin! Saksassa Shakki yleinen valinnais aine luokilla 6-9 Mutta en ole kuullut että se suomessa missään koulussa oppiaine olisi.

Kyllä meillä oli yläasteella valinnaisaine.

Muistan kuulleeni, että mestaritason shakinpelaajat olisivat erittäin hyviä päässälaskijoita. Sen sijaan yhteyttä korkeampaan matematiikkaan ei tietääkseni ole havaittu.

pystyi kertomaan päässään 4 numeroisia lukuja
keskenään. Hävisin pelit useinmiten alle 10
minuutissa, enkä millään konstilla pystynyt
saavuttamaan hänen pelitaitoaan.

Joissakin kouluissa ammoisina aikoina shakkia käytettiin opettamaan sotastrategiaa...

Shakin on perinteisesti esitetty vaativan poikkeuksellista älykkyyttä. Näin ei kuitenkaan tutkitusti ole.

Itse asiassa shakin pelaajien kyvyttömyys soveltaa "älykkyyttään" vaikkapa kielellisiin tehtäviin osoittaa, että älykkyys on tilannesidonnaista ja juuri minkäänlaista yleistä älykkyystekijää ei ole olemassa.

Shakin oppimiseen auttaa shakki. Matematiikan oppimiseen auttaa laskeminen.

Koko älykkyyden määritelmä on vielä ympäri maailmaa vanhanaikainen: väitetään, että se on pysyvä ja vakioinen, synnynnäinen ominaisuus, ja että esim. juuri shakinpelaajat olisivat älykkäitä myös muissa asioissa.

Älykkyyttä on kuitenkin tarkasteltavana ihmisen taitojen ja ympäristön vaatimusten SUHTEENA. Se on dynaaminen ominaisuus, jota voidaan kehittää.

No totta kai auttaa ! Mistäs sä ton kysymyksen saanu päähäs.

http://www.chessboss.com/benefits-of-chess.html

Suomentamaan en jaksa ryhtyä, mutta kai sitä nykyään melkein kaikki jonkin verran englantia osaa. Ruotsin kielellähän sitä yleensä ei oikeastaan kukaan suomessa asuva teekään juuri mitään. Digiaikana tosin voi joskus tv:n tekstityksissä olla ongelmia kesken ruotsinkielisten ohjelmien. Itse en ainakaan muuten ole ruotsin kielen taidoista hyötynyt. Eli aika turhaan sitä lukiossa tuli ruotsia luettua, mutta pakko oli.

Shakissa joutuu ajattelemaan loogisesti kuten matematiikassakin. Siinä asiat voi tehdä monella tavalla, mutta vain yhdellä tavalla kerrallaan. Pitää valita vaihtoehtojen väliltä paras. Nappuloiden liikuttaminen on erittäin yksinkertaista, mutta siirtojen ennustaminen muuttuu sitä vaikeammaksi mitä pidemmälle koittaa siirtoja ennustaa.

Kuka tahansa voi matematiikassa laskea korkeita yhtälöitä. Matematiikan osaaminen tulee esiin oivalluskykynä. Kuten ymmärtääkö mistä matematiikan kaavat tulevat tai osaako soveltaa matematiikkaa ongelman ratkaisussa.

Kummatkin sekä shakki että matematiika vaativat luovuutta sekä loogista ajattelua ja hyvää muistia. Varmasti asiat tukevat toisiaan ja pitävät aivot vireessä.

Ei kehitä! ainoastaan laskenta tehoa
shakilla ei oo mitää tekemistä älykkyyden kanssa.

Minusta shakin pelaamisessa vaikuttaa eniten kaikenlaisten avauskirjastojen tms. ulkoa opettelu. Toinen hyvä kyky on osata arvailla pelin kehittymistä muutama vuoro eteenpäin. Ehkä korkea älykkyys on sidoksissa viimeksi mainittuun ja hyvä muisti auttaa ensin mainitussa.

Kyse on ehkäpä eniten taidosta. Mielipiteeni jokatapauksessa on, että älykkyys on biologinen vakio, joka kehittyy noin kaksikymppisenä huippuunsa. Viisaus on sitten se mikä kehittyy ajan myötä.

Shákki on simppeli peli simppeleillä säännöillä ja parilla erikoissiirrolla. Suurinosa peleistä kaatuu toisen tappioon vain sen takia, että se ottaa riskejä enemmän kuin toinen. Muuten pelissä on lukemattomia pelitapoja siirtelyn kannalta, kuten vaikkapa joissain lehdissä on jotain "Tee shákki ja matti viidellä siirrolla" lähes tyhjällä alustalla.

Oikeastaan voisi sanoa, että se vaatii ns. visuaalista älykkyyttä tekemällä niitä siirtoja päässä, kun katsoo sitä lautaa, mihin suurinosa siitä hitaasta pelistä ajan suhteen kuluukin ennakoimalla toisen siirtoja jos tekee näin. Mun mielestä siinä ei mitään ongelmaa sinänsä tule oikeasti, kun se perustuu selviin sääntöihin, koska siitä puuttuu random-muuttuja kokonaan. Oikeasti sen pelin suhteen älykkäät ei koskaan saisi peliä parin siirron alkua pidemmälle ja lopputulos olisi ratkaisematon tasapeli aina.

Toki tämä on vaan mun mielipide asiasta. En kyllä mitään shákkia ole kuin nuorempana pelaillut jonkunverran yleensä häviten nopeasti n. 30-minuutin peleissä, kun ei jaksa tuntitolkulla ajatella mitään mahdollisia siirtoja, kun en oikein ole varsinaisesti kilpailuhenkinen muutenkaan luonteeltani.

Ja sitäpaitsi kaikki eivät edes ajattele seuraavia siirtoja sen pidemmälle.

Haluaisimme tietää mikä sana on AL_INO sakissa ,eli yksi kirjain puuttuu.Tämä on ristisanatehtävässä..Se on shakissa ongelma.

Olen huomannut intohimoisilla shakin harrastajilla taipumusta pakkoneuroottisuuteen ja muihin paljon ikävämpiin mielisairauden oireisiin. Joko shakki kiinnostaa tiettyä ihmistyyppiä taikka sillä oikeasti on jotain tekemistä mielenterveyden tai pikemminkin -sairauden kanssa.

Shakin pelaaminen kehittää shakin pelaamisen taitoa.

Itse oon aina välillä innostunut ottamaan Shakin hyvinkin tosissani milloin Chessmasterin Rankattujen pelien parissa ja milloin live-shakeissa. Pilven polttelu joskus tuntuu auttavan entisestäänkin, mut liika on ainakin mulle liikaa ja psykoosi on vaarana. Toinen ikävä asia on että Shakki ei ole kuin oppia ajamaan polkupyörällä eli pidemmän tauon kun pitää niin taidot laskee aivan kauheasti.
Tänään just katsoin Netflixistä yhtä elokuvaa ja eräs mies sanoi että ammattilaispokeri on paljon vaativampi laji kuin Shakki. Itse en korttipeleistä välitä mut tietääkseni aika moni Shakkimestari on siirtynyt ammattilaispokerin pariin parempien tulojen takia.

Älykkyytä ei kehitä mikään ja shakki on täysin taktikointia
eri aloitusten variantteja,ja vastaliikkeitä niihin.. Hyvin lähellä jatzia mutta liikaa kuitenkin lainalaisuuksia. Shakki ja äly eivät suoraa korreloi keskenään,
mutta jos on hyvä shkissa on myös kone sängyssä,
että kyllä siinä todella ohut lanka menee välissä jos sellaisen haluaa nähdä.

OIen koe mielessä pyörittänyt sota strategiaa Suomen
nuorten shakki hopeamitallistin kanssa vissiin kultaakin joskus voittanut ja ikävää factaa on se ,että hän dominoi suvereenisti minun kotikentälläni
peliä ,päättele siitä mitä shakki on..Olen tehnyt kaikenlaista hänen
kanssaan ja auttamattomasti häviän näissä älyn ja petoksen mittelöissä. lähes aina..No viimeksi voitin mutta tekoni olivat jo todella alhaiset ja emme nyt olekkaan puhuneet pariin vuoteen.

Arvon hra kekek- kekek lausui jälleen kuolemattoman totuuden. Juurikin näin.

Olen pelannut shakkia kymmeniä vuosia ja nuorempana pokkailin siitä pokaaleja. Voin väittää pelanneeni lähemmäs 100 000 peliä. Nyttemmin nettishakki on mieleeni sen ylivoimaisen monipuolisuuden takia.
Chess.com- sivustolla on mahdollisuus pelata kaikilla tasoilla ja kaikilla ajoilla ympäri maailmaa olevien harrastajien kanssa. Ohessa voi chattailla pelikaverin kanssa ja näin voi kohentaa kirjallisia kielitaitojaan. Värikkäitä herroja ja rouvia on mm. Kiripatista, Samoalta, Japanista ja Naurulta.
Pelaan paljon 15 15 min pelejä mutta rakkain on ns. kirjeshakki. Niitä minulla on käynnissä koko ajan n. 100 peliä. Shakkiystäviä minulle on kertynyt kymmeniä.
Chess.com- sivustolla on yli 14 000 000 miljoonaa jäsentä. Olen 10 %:n paremmalla puolella eli matkaa huipulle on ihan vähän paljon.... :-).
Tullakseen pelaajaksi täytyy olla kärsivällinen ja uppiniskainen. Aloittajan täytyy hävitä ehkä 1000 peliä ollakseen valmis voittamaan ensimmäisen. Joka ei tähän kykene niin ei hänestä tule pelaajaakaan. Maailman huipulle päästäkseen täytyy olla yliluonnollisen lahjakas; paremmin en osaa selittää. Koneiden järisyttäville laskentatehoille ei ihminen pärjää mutta intuitio tasoittaa asemia.

Shakkipelissä on mahdollisia asemia kuitenkin enemmän kuin maailmankaikkeudessa atomeja. Matematiikasta on pelissä ehkä pientä hyötyä....

En tiedä vaaditaanko shakin hyvään hallintaan erikoisälykkyyttä mutta puupäitä ei taatusti joukkoon mahdu.
Teorianopiskelu on täysin välttämätöntä, ilman sitä eteneminen on käytännössä mahdotonta. Opiskelu puolestaan vaatii pitkäjänteisyyttä.
Hyvä teoriantuntemus ja kokemus puolestaan rakentavat vankan perustan mm. pikapelien hallintaan. Näitä pelejä pelataan jopa 1 1 min. "miettimisajoilla". Siitä on pitkäpiimäisyys kaukana.

https://www.vuokraturva.fi/yritys/blogi/ei-joko-tai-vaan-seka-etta-monipuolisuus-ja-yleissivistys-ovat-valtteja-nak

Aika vahva kannanotto...

Shakki ja älykkyys ei muka korreloi...no joo....vähän sama asia kuin sanoisi että fyysinen kunto ja pitkänmatkanjuoksu ei korreloisi mitenkään. Oli miten oli...niin selvää on että todella kovienshakki tulosten teko ja älykyyden eri lajit korreloivat keskenään. Tästä on todisteena mm shakin maailmanmestarien erittäin kovat äotestitulokset. Tavalliseksi kansallisen tason mestariksi saattaa kyllä päästä melkein kuka tahansa kovalla työllä...mutta kyllä sekin ainakin normaalia älykkyystasoa vaatii.

Päättely- ja hahmottamis kyky ovat MIELESTÄNI tärkeämmät kuin matematiikka shakkia pelatessa.

Shakkia oppii pelaamalla shakkia. Huippupelaajilla yleensä harjoitustuntimäärä korreloi paljon enempi menestyksen kanssa kuin älykkyys.

Kehittääkö se älykkyytä, vaikea sanoa. Vähän kaikki haastavampi uuden opetteluhan sitä joltakin pieneltä sektorilta kehittää, mutta yleisälykkyys lienee sitten eri asia.

Toisaalta, jos elämässä haluaa menestyä, niin niistä asioista murehtiminen mihin ei voi vaikutta, on turhaa.

Tietokone on tyhmä kuin seinä. Silti se hakkaa ihmisen mennen tullen shakissa.

Shakki opettaa sinut syömään vastustajasi.

Itse luovutin yrityksen tulla hyväksi shakissa. Se vaatisi aivan liikaa aloitusten yms. ulkoa opettelemista. En ole koskaan ollut hyvä ulkoa opettelussa vaikka ÄO on lähes 130 (en koskaan oppinut mm. yläasteen äikässä suomen kielen sijamuotojen nimiä). Blokus ja Scrabble ovat kivempia ja mukavammalla tavalla haastavia pelejä.

Shakin terminologia on hieman hämäävä, kuten "laskemisessa" ei suinkaan ole kyse laskutoimituksesta vaan pikemminkin valokuvamuistin harjoittamisesta ts. lasket sekä vastustajasi-, että omia siirtojasi eteenpäin. Shakissa on kolme keskeistä elementtiä, joita pyritään hallitsemaan: 1. Ajallinen etylyöntiasema (aikaa ei lasketa kellosta[paitsi kelloshakissa]) = toinen osapuoli dominoi peliä siirrollaan, johon toinen joutuu reagoimaan omallaan. 2. Materiaali: itse palikat laudalla. 3. Strateginen etu: esim. pelaaja a voi vaihtaa materiaaliaan laudalta strategiseen etuun (amatööripeleissä esim. lähettiavaus).
Paitsi, että Shakki on mainio ajanvietepeli, se todella kehittää aivojen havainnointikykyä, muistia jne. ja kun kaksi kovaa peluria alkavat pelaamaan, siinä voi vierähtää useita tunteja.
Vaikka Shakin säännöt mahtuvat A4:lle ja ovat yksinkertaisemmat, kuin Monopolyssa - itse peli on täynnä kirjoittamattomia sääntöjä, joiden hahmottamiseen vaaditaan vuosien harjoittelun tuloksena kehittynyttä pelisilmää.
Nyrkkisääntö: se, että voit tehdä jonkin siirron ei ole syy tehdä sitä. Kailelle on aina syynsä.

Shakin peluu sinällään tuskin kehittää merkittävästi yleisälykkyyttä, joskin merkittävääkin vaikutusta voi kylläkin olla etenkin aivan pelaamisen oppimisen alkuvaiheissa ja etenkin, jos yleisälykkyys on ennestään hyvin matalalla tasolla. Shakin maine älykkyyteen liittyvänä pelinä on silti ansaittu ja perustunee lähinnä siihen, että sen pelaajiksi tosiaan valikoituu tutkitusti keskimäärin keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä ja se, että siinä ei siis voi menestyä ilman suhteellisen korkeaa älykkyystasoa ja tietenkään etenkään huipulla.

Älykkyystesteillä mitatun yleisälykkyyden ja todennetun shakkivahvuuden (Elo-luvun) välillä on kylläkin mitattu tieteellisissä tutkimuksissa positiivinen korrelaatio, mutta se on vain n. 25-30%, joskin numeerisen älykkyyden osalta se on korkeampi, n. 40% ja verbaalisen älykkyyden osalta n. 30%. Näissä on lisäksi siis kyse nimenomaan korrelaatioista, eli nämä eivät tarkoita sitä, että esim. shakkia vahvasti pelaamalla ÄO nousisi, vaan sitä, että ko. muuttujien välillä vallitsee keskimäärin tietty korrelaatio.

Lisäksi shakkivahvuutta edesauttaa käytännössä hyvin huomattavasti hyvä muisti, koska vahva shakin pelaaminen edellyttää etenkin virheettömien avausten ja niiden varianttien muistamista ja vaikka hyvä muisti varmasti korreloikin vahvasti yleisälykkyydenkin kanssa, niin tuo korrelaatio ei silti varmasti ole lähelläkään 100%:a. Käytännössä nykyshakki on huomattavassa määrin ns. muistipeli ja etenkin huipulla, koska jos vastustaja on vahva, niin ei ole varaa ajautua heikkoon asemaan pelin alkupuolella.

Lisäksi shakkivahvuus sinällään korreloi pelikokemuksen määrän kanssa n. tasolla 25-30%, tarkoittaen sitä, että harjoittelu on shakin tapauksessa yhtä tärkeä siinä menestymiseen vaikuttava tekijä, kuin yleisälykkyyskin, joskin tietysti näiden tekijöiden vaikutus ei ole täysin lineaarinen, eli tietysti sekä yleisälykkyyden, että pelikokemuksen määrän täytyy olla riittävä, jotta voittaminen ylipäätään olisi mahdollista.