Turkin EU jäsenyys on USA:n etu

Yhdysvaltojen Presidentti George Bush jr. on puheissaan rohkaissut Euroopan Unionin jäsenmaita Turkin EU-jäsenyyden puolesta. Nykyinen EU, vaikkakin monien veturimaiden, kuten Saksan talousvaikeuksista huolimatta on taloudellisesti vakava kilpailija Yhdysvalloille ja Euro tulee yhä enemmän vakavasti otettava kilpailijaksi Yhdysvaltojen Dollarille.

Turkki on valtiona tavallaan puun ja kuoren välissä. Maan valtauskonta on Islam, joka eroittaa sen selkeästi Euroopan Unionin maista. Maasta taas hyvin pieni osa kuuluu itse Eurooppaan. Toisaalta taas monet Islamilaiset maat hyljeksivät Turkkia sen myönnytyksistä kohti länsimaalaistyyppistä demokratiaa kohden. Myönnytysten merkittävin vaikutus onkin se, että monet Turkkilaiset kotimaassaan omaavat modernimpia tapoja, kun maastaan muuttaneet. Turkkilaiset itse taas kokevat olevansa tavallaan "in middle of nowhere" - Maa joka on keskellä ei mitään edellä mainituista syistä.

Mikäli Turkki hyväksyttäisiin Europan Unionin jäseneksi, koko Unioni ja sen jäsenvaltiot olisivat valtavien haasteiden edessä. Valtion saattaminen Eurooppalaiselle standardille on kenties koko Euroopan suurin jälleenrakennusprojekti, jolle ei vedä vertoja edes toisen maailmansodan jälkeiset ponnistelut.

Investoinnit lisäksi heikentävät Euroa ja edelleen jäsenmaiden luottokelpoisuutta, lainanhoitokykyä ja edelleen Euron käyttökelpoisuutta esimerkiksi öljyn hinnoittelussa.

Tässä näen Yhdysvaltojen intressin, miksi Yhdysvallat kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä. Turkin liittyessä EU:n jäsen Arabivaltion tuskin aloittavat öljyn hinnoittelua Euroissa. Ajatus öljyn hinnoittelusta Euroissa ei ole tuulesta temmattu. Tätähän myöskin Irakin syrjäytetty Presidentti Saddam Hussein uhkasi. Yhdysvaltojen nyt operoidessa Persianlahdella tämä on todellinen taloudellinen uhka, joka vaarantaisi koko Yhdysvaltojen talouden ja edelleen Yhdysvaltojen asemaa maailman ykkösenä talouspolitiikassa.

Oma näkökantani Turkin EU-jäsenyydestä on vastaan. Se ei toisi mitään etua jäsenmaille. Pikemmin päinvastoin. Maassa, jonka syrjäkylillä edelleen kunniamurhat,lukutaidottomuus, puolisotilaallisen polisiin järjestämä väkivalta ja kidutukset ovat arkipäivää ei vakuuta kyvyllään ollakseen demokratia, saati Eurooppalainen demokratia.

EU:n kumppanuus, jossa yhteistyön syvyyttä voidaan lisätä vaihtoehtona täysjäsenyydelle edellyttäen, että Turkki sitoutuu Eurooppalaisiin arvoihin ja demokratian toteuttamiseen on sen sijaan harkitsemisen arvoinen asia.

Eurooppaan Turkki ei kuulu kun kapealta ja Euroopan syrjäkylänä se tulee pysymään oli jäsen tai ei. Itse en haluaisi veroeurojani sinne pumpattavan. Niille löytyy monta läheisempääkin kohdetta. Kuka Turkkia haluaa auttaa, heille löytyy muitakin mahdollisuuksia kun Turkin jäsenyys.