toissijaisen perillisen asema

nix-nax vastasi,minuakin kiinnostaa jos lakiosaperillinen(rintaperillinen ja myöhemmin selviää että hän ei oikeasti olekaan ensiksi kuolleen rintaperillinen)hyväksyy testamentin lesken omistusoikeudella voivatko aiemmin kuolleen puolison ns. toissijaisperilliset vielä lesken kuoltua vaatia mitään(jos kyseessä on lapseton pariskunta).

kahden vaiheilla kirjoitti:

nix-nax vastasi,minuakin kiinnostaa jos lakiosaperillinen(rintaperillinen ja myöhemmin selviää että hän ei oikeasti olekaan ensiksi kuolleen rintaperillinen)hyväksyy testamentin lesken omistusoikeudella voivatko aiemmin kuolleen puolison ns. toissijaisperilliset vielä lesken kuoltua vaatia mitään(jos kyseessä on lapseton pariskunta).

Lue lisää

Jos avioparilla ei ole lapsia (rintaperillistä)ja toinen kuolee, puhutaan hänen perillisistään toisijaiset perilliset. Kun leskikin kuolee, niin perinnön saajia ovat kummankin sisarukset (isä, äiti)sillä ehdolla, ettei testamenttia ole. Ja ellei lähisukusa ole perimässä, niin perintö menee valtiolle. Testamentilla voi aina määrätä perinnöstä molempien eläessä, mutta ei lekenä toisijaisten perinnöstä muutoin kun pitää olla ollut testamnetti puolisolle.
Jos ensiksi kuolleella oli rintaperillinen, niin hänen tulee esittää leskelle lakiosailmoitus lakiosasta ja näin voi odotella, että kun leskikin kuolee, niin perintö tulee. Leskihän jää useimmiten asumaan yhteistä kotia ja perillinen jää odottamaan perintöosaansa - ellei toisin sovita puolin ja toisin.
Päättele nyt "kahden vaiheilla" itse kysymäsi.
Ed. oleva oli perintöoikeutta näin puolen yön aikaan, kun pitäisi jo olla nukkumassa.