Kuuleeko seppäpohojanmaalta ?

On minulla kuokka, lapio,harava ja talikkokin löytyy. Sellaisella työnnettävällä vempaimella voisi kesän aikana silloin tällöin harata rikkaruohojakin ja kuohkeuttaa maata marjapensaiden väleistä. Voisi olla vaivaiselle kevyempääkin kuin kuokkiminen ja lapioiminen sekä rikkaruohojen kitkeminen kumarassa.

Amalia kirjoitti:

On minulla kuokka, lapio,harava ja talikkokin löytyy. Sellaisella työnnettävällä vempaimella voisi kesän aikana silloin tällöin harata rikkaruohojakin ja kuohkeuttaa maata marjapensaiden väleistä. Voisi olla vaivaiselle kevyempääkin kuin kuokkiminen ja lapioiminen sekä rikkaruohojen kitkeminen kumarassa.

Lue lisää

risukarhi
nivel äes
raami äes
löysin hakusanalla vanhat peltotyökalut

Amalia kirjoitti:

On minulla kuokka, lapio,harava ja talikkokin löytyy. Sellaisella työnnettävällä vempaimella voisi kesän aikana silloin tällöin harata rikkaruohojakin ja kuohkeuttaa maata marjapensaiden väleistä. Voisi olla vaivaiselle kevyempääkin kuin kuokkiminen ja lapioiminen sekä rikkaruohojen kitkeminen kumarassa.

Lue lisää

osta sellainen hyrrä, 5 kpl,hyrriä rinnakkain voi tarvittaesa kaventaa pienemmäksi, poistamalla pari pyörivää hyrrää on hyvä kapeassakin rivivälissä.
Minulla sellainen ihan harjanvarressa ja toimii hyvin. :))

- toinen myös sellainen edestakaisin liikkuva kapea rauta, kuljetetaan hiukan mullanalla nykivällä liikkeellä, katkoo rikkaruohot, ja tämäkin harjanvarressa. Näitä tarvii käyttää vain usein, juuttaan rikkaruohot nousee niin nopeaan.

mutta aloittajahan kyselee rikkaruoho apuva.

kääntämiseeen kirjoitti:

mutta aloittajahan kyselee rikkaruoho apuva.

Kyllä minä ihan maan kääntämiseenkin sitä naisvoimalla käyvää möyhennintä ajattelin. Lapiolla olen kääntänyt keväisin ja sitten haravalla paakkuja pehmentänyt tähän asti.

Täytyy vielä yrittää kysellä rautakaupoista tai vaikka tilata nettikaupasta se rullahara tai vastaava.

Muuten, kyllä se Speden sketsi rautakaupasta pitää paikkansa. Lisäksi meilläpäin naiset saa huonoa palvelua rautakaupasta.

Hyvää illanjatkoa. Käväisen myöhemmin vielä kurkkaamassa tänne.

Amalia kirjoitti:

Kyllä minä ihan maan kääntämiseenkin sitä naisvoimalla käyvää möyhennintä ajattelin. Lapiolla olen kääntänyt keväisin ja sitten haravalla paakkuja pehmentänyt tähän asti.

Täytyy vielä yrittää kysellä rautakaupoista tai vaikka tilata nettikaupasta se rullahara tai vastaava.

Muuten, kyllä se Speden sketsi rautakaupasta pitää paikkansa. Lisäksi meilläpäin naiset saa huonoa palvelua rautakaupasta.

Hyvää illanjatkoa. Käväisen myöhemmin vielä kurkkaamassa tänne.

Lue lisää

Rautakauppa-asiaa , otahan puheeksi kaupassasi , että järjestävät ensitöikseen naisenillan , jossa esitellään kauppaa.
Sellainen , täälä usein ollut ja mukavaa on.
Nyt käsiteltiin puutarha-asioita ja uusia Tikkurilan maaleja työnäytöksineen.
Tarjoilut ja muu panostaminen sielä kiitettävää.
Täälä panostetaan rautakaupassa erityisesti naisiin.

Mää sain kerran äitienpäivälahjaksi karhin ))

kräkkäkukat ja tarikot, - talikkoko tuo tarikko muka?

Pirre* kirjoitti:

kräkkäkukat ja tarikot, - talikkoko tuo tarikko muka?

tarkoitin ja talikkoa

henrii kirjoitti:

tarkoitin ja talikkoa

jos se olis tutumpi työkalu.

henrii kirjoitti:

jos se olis tutumpi työkalu.

talikko eikä mikkää käräkkä, eikä pirunkourakaan :), sillä sipukka.

Pirre* kirjoitti:

talikko eikä mikkää käräkkä, eikä pirunkourakaan :), sillä sipukka.

eri työkalua, http://www.ekomuseo.net/kortit/per00018.html

henrii kirjoitti:

eri työkalua, http://www.ekomuseo.net/kortit/per00018.html

Iltaa vaan!
Täälläkö ny on huureltu seppää apuhun ??
Täs ny tierä, tieränkö mä nuasta vanhoosta kamppehista sen enempää ku te toisetkaan. No jos ny jotaan kuitenkin yrittääsin muistella. Menny heti koko päivä tualla moottoripyörän kans touhutes, ku se pitää jonkulaanen risti ihimisellä olla. No kivaa soon kuitenkin.
Vuoren vieries tarvittihin taloos aina silloon tällöön mestarimiehiä, ainakin sellaasihin hommihin mihinä ei itte pystytty. Tällaasia taitajia oli täällä pohojanmaallaki ja lakeus oli niitä kasvattanu omiiksi tarpeikseensa. Isännät vaan asian tulles kutsuivat taitomiehen talohoonsa.
Yksi tällaanen käreen taitaja oli seppä. Rauraan ja tulisen pajaanahajoon päämies.
Jokaases hyvääs taloos oli paja ja palakehet sekä jonkinlaaset pajakalukki, pajaroskat, niinkuun tavatahan sanoa. Moni isäntä yritteli hoitaa pajatulta ja vasaroora yhtä ja toistaki tarpehellista. Mutta oikeesihin sepääntöihin tarvittihin sitten oikia seppä.
Hän oli jo sitten rauraan niin hyvä tuttu notta pystyi päästämähän pihireistään mitä tahansa taloon kaipaamaa rautakalua. Tämä oli siihen aikahan jo kuulkaas suuri herra ja kamariis syötettävä mestari.
Ja paremilla evähillä ku tavallinen ihiminen, ryyppyki piti olla sepäälle ruualle ruvetes. Ja sellaasen kestityksen jäläkehen seppämestari mennä keikuutteli virkapaikkaansa ja alakas laulattaa alaasinta. Ja silloon vasta seppä oli oikias luonnossaan ku palakehet alakoovat puhkua ja ahajoo tuliisena tohiista.
Siinä kattottihin kaikki aimoo taloos tarvittavat työkalut, vanhoja korijattihin ja uusia tehtihin.
Mun isooisäni isä oli oikia seittemen seurakunnan kuulu seppä ja sepään poika viraas ja sukupolovees. Samoon ku hänenki isänsä jo oli aikoonansa ollu. Muistan ku faarivainaa korijas fälttiä ja äkehiä. Samoon kallitti kirvehen teriä ja teki viikatteeta ja sirppiä, mitä ny milloonki ihimiset toi laitettavaksi ja piti teherä. Rauraat keitettihin yhtehen pajaan ahajoos, se oli tarkkaa hommaa. se ahajoo puhuristettihin ensin suoloolla ja sitten siihen saumahan laitettihin sellaasta boorax jauhetta jotta happi ei pääse sinne saumahan ja sitten pikkuusen ennen ku se rauta suli sinne ahajohon niin ne päät taottihin yhtehen.
Samoon kokolaalla tarkka tehtävä oli viikattehen terä ku sitä karkaastihin, se ei saanu tulla liika kova eikä liika pehemiäkään. Hiekkahan kastettihin ja se karkiaminen oli kiinni sen teräksen hiilimäärästä. Kyllä mäkin nämä työt tierän ja jotenki hallitteesinki ne hommat, niin palijon mä oon tenavasta asti sitä työtä kattellu. Ei enää nykyysin trenkää oikeeta sepääntöitä juurikaan teherää. Mitä ny omaks huvikseni oon puukoon teriä takonu, ei juurikaan muuta.
terv. seppä ja Tiitu kulta täältä meirään kotoa.

henrii kirjoitti:

eri työkalua, http://www.ekomuseo.net/kortit/per00018.html

tuota väkkyrää nähnykään koskaan, ojalapioita kyllä. No hyvä kun tänkin päivän elin, kiitos.