Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin kirjoissaan mm. Saksan ja Suomen asekaupoista.
Kyseinen sotilashenkilö oli itse noita kauppoja junailemassa käytännön suoritusportaassa, eli hoitamassa aikatauluihin, kuljetukseen yms. liittyviä asioita.
Lue Martti V. Terän kirjat ja katso niiden tilastoliitteet, josta käy ilmi jopa laivaustilastot ja lastitiedot!
Terän kirjoittamat kirjat ovat häkellyttävän tarkkaa kerrontaa kaikilta osiltaan ja niistä saa hyvän kuvan mm. kesän 1944 tapahtumista.
Tarkka kuvaus materiaalihankinnoista sotiemme aikana mm. Talvisodan aikaiset asehankinnat maailmalta ja Välirauhan aikaiset hankinnat Saksasta:
Martti V Terä: Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962,
Asekaupat Saksasta (ja muualtakin) lähinnä välirauhan aikana 1940:
Martti V Terä: Tienhaarassa.
Asehankinnat 1944 Saksasta:
Martti V Terä: Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967
Roope satuilee tähän malliin:
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sotakenraalit - Rudolf Walden.htm
"Veltjens on Göringin vanhoja lentäjäaseveljiä, valtakunnanmarsalkka on antanut Veltjensin firmalle oikeuden myydä saksalaisia aseita ulkomaille. Veltjens on jo pitkään painostanut valtakunnanmarsalkkaa saadakseen myydä aseita myös Suomeen.
– Nein, Veltjens, nein, nein, nein! Göringillä oli tapana huudahtaa, kun Veltjens ilmaantui valtakunnanmarsalkan toimistoon taivuttelemaan kolmatta valtakuntaa viemään aseita Suomeen."
Asehankinnat sota-aikana
47
2253
Vastaukset
- PMLU
Terällä on varmaan oikeat tiedot Saksan asekaupoista. On huomattavaa, että aseita ostettiin muualtakin,saatiin suuria määräiä sotasaaliiksi ja tietysti valmistettiin kotimaassa. Nämä asiat on selvitetty virkavastuulla toimitetuissa Talvi- ja Jatkosodan historioissa ja tietysti monessa muussakin teoksessa. Huomattvaa on, että Saksasta saatiin suuret määrät elintarvikkeita, polttoainetta, teollisuukoneita, lääkkeitä, raaka-aineita jne.
Jos Göringistä nyt kaikella asiantuntemattomuudella yritetään tehdä Suomen ystävää, niin asia kannattaa ainakin panna oikeisiin mittasuhteisiin. Näiden palstojen asiantuntemattomat äärivasemmistolaiset "tietäjät" eivät kyllä siihen pysty. Heillä on vain omat kuvitelmansa, joita hokevat, kunnes uskovat ne tosiksi.- möivät
Belgiasta saatua sotasaalista ja Norjassa saksalaisten evakuoimaa suomalaisten omistamia aselähetyksiä alettiin purkamaan saksalaisten toimesta Suomeen.
- autuus
" Tarkka kuvaus materiaalihankinnoista sotiemme aikana mm. Talvisodan aikaiset asehankinnat maailmalta ja Välirauhan aikaiset hankinnat Saksasta: "
Suomi oli pullossa jonka korkin saksalaiset sulkivat
tai aukaisivat tarpeitaan vastaavasti. Petsamon satama oli se korkki. Länsivallat olivat sodassa Saksaa vastaan joten mm. asekauppa oli realistista vain saksalaisten kanssa.- Kuulehan kummaa
>Suomi oli pullossa jonka korkin saksalaiset sulkivat tai aukaisivat<
Sinähän se outoja haastat!
Kyllä Petsamon liikenteestä päättivät Liittoutuneet, lähinnä Englanti. Siis Suomen henkireikää maailmalle säätelivät muut kuin Saksa.
Kaikkiin laivauksiin täytyi saada lupa Englannista. Maailmansotahan oli täydessä käynnissä ja merisotaa käytiin Atlantilla.
Talvisodan aikana ostetut aseet kuljetettiin laivoilla suoraan Petsamoon tai (raskaampi kalusto) osa (eim. ns. Bizeratn tykit) Norjan satamiin. Näin kotiutettiin mm. Amerikasta ja
muualtakin maailmalta ostetut aseet ja muutkin materiaalit. Liittoutuneiden sallimien asetoimitusten laivausehtona oli tietenkin niiden ehdoton puolustuksellisuus. Laivaliikenne maailmalta Petsamoon loppui kokonaan kun lupia Liittoutuneilta ei enää saatu. Ilman lupaa laivat olivat vaarassa tulla upotetuiksi Liittoutuneiden toimesta. Norjan satamiin jäi 1940 keväällä muistaakseni 9 aselaivaa purkamattomana, kun Saksa miehitti Norjan. Saksa kaappasi nuo aseet ja vasta loppukesällä 1940 se alkoi korvata suomalaisten maailmalta ostamia ja maksamia aseita sotasaalistavaralla, joita se sai valtavasti mm. Ranskasta. Ranskasta saatiin esim. tykistöä ja lentokoneita (Moranet).
Nenosen Amerikasta hankkimat tykit saatiin Suomeen kokonaisuudessaan. Tulikohan ne suoraan Petsamon kautta?. Petsamon liikennettä haittasi vaikea kuljetusreitti eli 500 km soratietä Liinahamarin satamasta Rovaniemelle. Sen aikaisten kuorma-autojen ja rekkojen kantavuus ei ollut kovin häävi. Esi. Bizertan tykkeinä tunnetut isot putket, jotka lopulta saatiin Ranskalta, kävi Liinahamarissa mutkan, mutta niitä ei voitu purkaa tai kuljettaa sieltä
Suomeen niiden valtavan painon takia. Ne oli muuten kätkety viljalasti sisään niitä kuljettaneisiin laivoihin. Ne päätyi Norjan satamiin ja niistä Saksa kaappasi niistä osan,kaikkein raskaimmat putket, itselleen aivan kuten Ranska pelkäsikin. - Putkisfani
Kuulehan kummaa kirjoitti:
>Suomi oli pullossa jonka korkin saksalaiset sulkivat tai aukaisivat<
Sinähän se outoja haastat!
Kyllä Petsamon liikenteestä päättivät Liittoutuneet, lähinnä Englanti. Siis Suomen henkireikää maailmalle säätelivät muut kuin Saksa.
Kaikkiin laivauksiin täytyi saada lupa Englannista. Maailmansotahan oli täydessä käynnissä ja merisotaa käytiin Atlantilla.
Talvisodan aikana ostetut aseet kuljetettiin laivoilla suoraan Petsamoon tai (raskaampi kalusto) osa (eim. ns. Bizeratn tykit) Norjan satamiin. Näin kotiutettiin mm. Amerikasta ja
muualtakin maailmalta ostetut aseet ja muutkin materiaalit. Liittoutuneiden sallimien asetoimitusten laivausehtona oli tietenkin niiden ehdoton puolustuksellisuus. Laivaliikenne maailmalta Petsamoon loppui kokonaan kun lupia Liittoutuneilta ei enää saatu. Ilman lupaa laivat olivat vaarassa tulla upotetuiksi Liittoutuneiden toimesta. Norjan satamiin jäi 1940 keväällä muistaakseni 9 aselaivaa purkamattomana, kun Saksa miehitti Norjan. Saksa kaappasi nuo aseet ja vasta loppukesällä 1940 se alkoi korvata suomalaisten maailmalta ostamia ja maksamia aseita sotasaalistavaralla, joita se sai valtavasti mm. Ranskasta. Ranskasta saatiin esim. tykistöä ja lentokoneita (Moranet).
Nenosen Amerikasta hankkimat tykit saatiin Suomeen kokonaisuudessaan. Tulikohan ne suoraan Petsamon kautta?. Petsamon liikennettä haittasi vaikea kuljetusreitti eli 500 km soratietä Liinahamarin satamasta Rovaniemelle. Sen aikaisten kuorma-autojen ja rekkojen kantavuus ei ollut kovin häävi. Esi. Bizertan tykkeinä tunnetut isot putket, jotka lopulta saatiin Ranskalta, kävi Liinahamarissa mutkan, mutta niitä ei voitu purkaa tai kuljettaa sieltä
Suomeen niiden valtavan painon takia. Ne oli muuten kätkety viljalasti sisään niitä kuljettaneisiin laivoihin. Ne päätyi Norjan satamiin ja niistä Saksa kaappasi niistä osan,kaikkein raskaimmat putket, itselleen aivan kuten Ranska pelkäsikin.Riippuvuus Saksasta, Suomi saarroksissa
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Riippuvuus_Saksasta.htm
Kesäkuun alussa 1940 tilanne oli lopullisesti selvä. Ranska kukistui ja liittoutuneet vetäytyivät Norjasta.”[v]
Viimein Englanti katkaisi kokonaan Suomen laivaliikenteen Petsamosta. ”Kesäkuun 14. päivänä [1941 - jp] lähettiläs Vereker jätti Rytille hallituksensa muistion, jossa Lontoo ilmoitti katkaisevansa seuraavana päivänä Petsamon laivaliikenteen.”[vi] - tietoinesi
Kuulehan kummaa kirjoitti:
>Suomi oli pullossa jonka korkin saksalaiset sulkivat tai aukaisivat<
Sinähän se outoja haastat!
Kyllä Petsamon liikenteestä päättivät Liittoutuneet, lähinnä Englanti. Siis Suomen henkireikää maailmalle säätelivät muut kuin Saksa.
Kaikkiin laivauksiin täytyi saada lupa Englannista. Maailmansotahan oli täydessä käynnissä ja merisotaa käytiin Atlantilla.
Talvisodan aikana ostetut aseet kuljetettiin laivoilla suoraan Petsamoon tai (raskaampi kalusto) osa (eim. ns. Bizeratn tykit) Norjan satamiin. Näin kotiutettiin mm. Amerikasta ja
muualtakin maailmalta ostetut aseet ja muutkin materiaalit. Liittoutuneiden sallimien asetoimitusten laivausehtona oli tietenkin niiden ehdoton puolustuksellisuus. Laivaliikenne maailmalta Petsamoon loppui kokonaan kun lupia Liittoutuneilta ei enää saatu. Ilman lupaa laivat olivat vaarassa tulla upotetuiksi Liittoutuneiden toimesta. Norjan satamiin jäi 1940 keväällä muistaakseni 9 aselaivaa purkamattomana, kun Saksa miehitti Norjan. Saksa kaappasi nuo aseet ja vasta loppukesällä 1940 se alkoi korvata suomalaisten maailmalta ostamia ja maksamia aseita sotasaalistavaralla, joita se sai valtavasti mm. Ranskasta. Ranskasta saatiin esim. tykistöä ja lentokoneita (Moranet).
Nenosen Amerikasta hankkimat tykit saatiin Suomeen kokonaisuudessaan. Tulikohan ne suoraan Petsamon kautta?. Petsamon liikennettä haittasi vaikea kuljetusreitti eli 500 km soratietä Liinahamarin satamasta Rovaniemelle. Sen aikaisten kuorma-autojen ja rekkojen kantavuus ei ollut kovin häävi. Esi. Bizertan tykkeinä tunnetut isot putket, jotka lopulta saatiin Ranskalta, kävi Liinahamarissa mutkan, mutta niitä ei voitu purkaa tai kuljettaa sieltä
Suomeen niiden valtavan painon takia. Ne oli muuten kätkety viljalasti sisään niitä kuljettaneisiin laivoihin. Ne päätyi Norjan satamiin ja niistä Saksa kaappasi niistä osan,kaikkein raskaimmat putket, itselleen aivan kuten Ranska pelkäsikin.Laitappa hiukka lähteitäsi mistä asiasta tarkalleen ottaen puhut.
" Kyllä Petsamon liikenteestä päättivät Liittoutuneet, lähinnä Englanti "
Aloita vaikka Välirauhanajan Norjan tapauksesta.
Päätä kesän 1944 syksyn tilanteeseen. - Kuulehan kummaa
tietoinesi kirjoitti:
Laitappa hiukka lähteitäsi mistä asiasta tarkalleen ottaen puhut.
" Kyllä Petsamon liikenteestä päättivät Liittoutuneet, lähinnä Englanti "
Aloita vaikka Välirauhanajan Norjan tapauksesta.
Päätä kesän 1944 syksyn tilanteeseen.Lukisit itsekin jotain etkä kyselisi tyhmiä, niin tietäisit edes jotain malliksi.
Kyllä Petsamon meriliikenteestä päättivät Välirauhan aikaan Liittoutuneet, lähinnä siis Englanti. Kyseessähän oli Atlantin meriliikenne ja siellä se herruus oli pääasiassa Englantilaisilla. Tietysti tilanne muuttui jonkin verran saksalaisten miehitettyä Norjan.
Lue vaikka Bror Laurlan kirjat ja Nevakiven Apu jota ei pyydetty ja sen uudempi painos Apu jota ei annettu.
Itse suosittelen Bror Laurlan kirjoja. Ne on todella perusteellisia ja kertovat likimain kaiken Talvisotaan liittyvän ja vaiheet Välirauhasta Jatkosotaan.
Laurla Bror Tie Talvisotaan, kustannuspiste, 1978, 287 s
Laurla Bror Tie Talvisodan rauhaan, Librum, 1982, 314 s
Laurla Bror, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986 - Petsamoo
Kuulehan kummaa kirjoitti:
Lukisit itsekin jotain etkä kyselisi tyhmiä, niin tietäisit edes jotain malliksi.
Kyllä Petsamon meriliikenteestä päättivät Välirauhan aikaan Liittoutuneet, lähinnä siis Englanti. Kyseessähän oli Atlantin meriliikenne ja siellä se herruus oli pääasiassa Englantilaisilla. Tietysti tilanne muuttui jonkin verran saksalaisten miehitettyä Norjan.
Lue vaikka Bror Laurlan kirjat ja Nevakiven Apu jota ei pyydetty ja sen uudempi painos Apu jota ei annettu.
Itse suosittelen Bror Laurlan kirjoja. Ne on todella perusteellisia ja kertovat likimain kaiken Talvisotaan liittyvän ja vaiheet Välirauhasta Jatkosotaan.
Laurla Bror Tie Talvisotaan, kustannuspiste, 1978, 287 s
Laurla Bror Tie Talvisodan rauhaan, Librum, 1982, 314 s
Laurla Bror, Talvisodasta Jatkosotaan, 1986Suomi oli pullossa jonka korkin saksalaiset sulkivat
tai aukaisivat tarpeitaan vastaavasti. Petsamon satama oli se korkki. Länsivallat olivat sodassa Saksaa vastaan joten mm. asekauppa oli realistista vain saksalaisten kanssa.
Tähän tapaan aloittelin. - sattuma / johdatus ?
Putkisfani kirjoitti:
Riippuvuus Saksasta, Suomi saarroksissa
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Riippuvuus_Saksasta.htm
Kesäkuun alussa 1940 tilanne oli lopullisesti selvä. Ranska kukistui ja liittoutuneet vetäytyivät Norjasta.”[v]
Viimein Englanti katkaisi kokonaan Suomen laivaliikenteen Petsamosta. ”Kesäkuun 14. päivänä [1941 - jp] lähettiläs Vereker jätti Rytille hallituksensa muistion, jossa Lontoo ilmoitti katkaisevansa seuraavana päivänä Petsamon laivaliikenteen.”[vi]Lauantaina kesäkuun 14. p 1941 Neuvostoliitto määräsi yli 10.000 virolaista jättämään kotinsa. Alkoi matka Siperiaan, Uralille. Karjavaunuissa matka kesti viikkoja.
Miksi samana päivänä?
- toimittamat
aseet jotka Suomi sai vasta Mannerheimin lähestyessä
saksalaisia Venäläisten suurhyökkäyksen läpäistyä puolustuksemme Pääasemassa.
Entä miten ne aseet, jotka olivat Saksassa tuontikiellossa joita sitten alettiin (lähetykset)purkamaan Saksasta Suomeen.
Entä puhuuko hän Hitlerin määräämästä asevientikiellosta (kevät 1944)Suomeen.
Entä ne aseet jotka Ryti hommasi.- Teräsmies.
>tunteekos Terän kirjanpito saksalaisten<
Terä on listannut KAIKKI toimitukset aina laivausluetteloita myöten. Jopa polttoainetoimitukset löytyy ihan syksyyn 1944 saakka.
Terän kirjat on todella mielenkiintoisia. Divareista niitä löytyy yllättävän hyvin ja melko edullisestikin.
Keväältä 1944 käy ilmi sekin, kuinka Saksa toimitti Suomelle varaosia ja jopa leipäviljaakin. Näin siis oli vaikka kaikki piti olla seisauksissa rauhantunnustuleuiden vuoksi!
Kirjan lopussa on tuontitaulukot ja aikataulut. - ja takaisin
Teräsmies. kirjoitti:
>tunteekos Terän kirjanpito saksalaisten<
Terä on listannut KAIKKI toimitukset aina laivausluetteloita myöten. Jopa polttoainetoimitukset löytyy ihan syksyyn 1944 saakka.
Terän kirjat on todella mielenkiintoisia. Divareista niitä löytyy yllättävän hyvin ja melko edullisestikin.
Keväältä 1944 käy ilmi sekin, kuinka Saksa toimitti Suomelle varaosia ja jopa leipäviljaakin. Näin siis oli vaikka kaikki piti olla seisauksissa rauhantunnustuleuiden vuoksi!
Kirjan lopussa on tuontitaulukot ja aikataulut.Kyllä laivat kulki Saksasta Suomeen ja takaisin ihan "aseveljeyden" loppuun saakka.
Esimerkiksi ASEITA, ammuksia ja elintarvikkeita yms. tavaraa tuotiin Terän kirjan mukaan 26.9.1940 - 7.9.1944 kaikkiaan 119 445 538 kg.
Siis aikamoinen määrä, eli yhteensä 88 laivalastillista!
Ja polttoaineet päälle, 120 kertaa laivoilla tuotiin polttoaineita Saksasta. Dieselöljyä näyttää tulleen vielä 27.8.1944 2100 tonnia.
Samaten samalla laivalla moottoribensiiniä 719 tonnia.
Saksa toimitti Suomelle kaikkiaan 31 614 291 kg lentokonebensiiniä 1941-1943 vuoden loppuun mennessä.
Moottoribensiiniä 1940-1944 yhteensä 126 478 242 kg
Dieselöljyä 1940-1944 17 193 927 kg 2 976 878 kg
Polttoöljyä 1941-1943 11 394 438 kg
Lähteenä Martti V. Terä Tienhaarassa, Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa suunnitelman taustaa vasten.
Kesällä 1944 taisi noiden lisäksi osasto Kuhlmayn tarvitsemat korkeaoktaaniset polttoaineet tulla Lapista, Saksan armeijan omista varastoista. - kuljetti
Teräsmies. kirjoitti:
>tunteekos Terän kirjanpito saksalaisten<
Terä on listannut KAIKKI toimitukset aina laivausluetteloita myöten. Jopa polttoainetoimitukset löytyy ihan syksyyn 1944 saakka.
Terän kirjat on todella mielenkiintoisia. Divareista niitä löytyy yllättävän hyvin ja melko edullisestikin.
Keväältä 1944 käy ilmi sekin, kuinka Saksa toimitti Suomelle varaosia ja jopa leipäviljaakin. Näin siis oli vaikka kaikki piti olla seisauksissa rauhantunnustuleuiden vuoksi!
Kirjan lopussa on tuontitaulukot ja aikataulut.tuon Terän teoksen mukaan panssarintorjunta aseita kesällä 1944 Suomeen? Mainitseeko hän saksalaisten tykkiveneiden nimet joilla aseita tuotiin?
Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta? Eritteleekö hän näitä? - Taitaa aihe kiinnostaa?
kuljetti kirjoitti:
tuon Terän teoksen mukaan panssarintorjunta aseita kesällä 1944 Suomeen? Mainitseeko hän saksalaisten tykkiveneiden nimet joilla aseita tuotiin?
Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta? Eritteleekö hän näitä?Menehän jo kirjastoon tai osta ne kirjat divarista! En tokikaan viitsi kaikkea alkaa kirjoittelemaan nettiin. Tuossa on eräs vanha tekstini tilanteesta ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä.
Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -kirjan linjallani.
Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne.
Kenraali Grahdelin kirje SAA/17 733:6 ja 17 734:12 oli pohjana noille suunnitelluille asehankinnoille Saksasta ja kohta 24b on tuo panssarintorjunta-aseita käsittelevä osa.
Kirjan sivuilla 32-34 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!
Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.
Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.
Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan, kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.
Siis nämä aseet:
-1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
- 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.
Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:
50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta
75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl
75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.
Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.
Sivu 34:
>>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä! - Paljonko on tarpeeksi
Taitaa aihe kiinnostaa? kirjoitti:
Menehän jo kirjastoon tai osta ne kirjat divarista! En tokikaan viitsi kaikkea alkaa kirjoittelemaan nettiin. Tuossa on eräs vanha tekstini tilanteesta ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä.
Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -kirjan linjallani.
Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne.
Kenraali Grahdelin kirje SAA/17 733:6 ja 17 734:12 oli pohjana noille suunnitelluille asehankinnoille Saksasta ja kohta 24b on tuo panssarintorjunta-aseita käsittelevä osa.
Kirjan sivuilla 32-34 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!
Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.
Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.
Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan, kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.
Siis nämä aseet:
-1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
- 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.
Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:
50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta
75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl
75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.
Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.
Sivu 34:
>>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!Eipä se Saksa "paljoa" aseita toimittanutkaan... :-)
Tuo lista ei ole aivan yksiselitteinen kun vertailee eri lähteitä keskenään. Lukemat lienee kuitenkin melkoisen tarkkoja enimmältä osin.
Equipment recieved by Finland from Germany
by Juha Hujanen
http://www.axishistory.com/index.php?id=3254
http://www.axishistory.com/
Infantry weapons:
1854 Panzerschrecks with 18650 rockets
25.812 Panzerfausts
Siis nämä aseet oli jo Suomessa keväällä 1944:
-1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
- 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä. - keskustellaan
Taitaa aihe kiinnostaa? kirjoitti:
Menehän jo kirjastoon tai osta ne kirjat divarista! En tokikaan viitsi kaikkea alkaa kirjoittelemaan nettiin. Tuossa on eräs vanha tekstini tilanteesta ennen kesäkuun 1944 suurhyökkäystä.
Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -kirjan linjallani.
Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne.
Kenraali Grahdelin kirje SAA/17 733:6 ja 17 734:12 oli pohjana noille suunnitelluille asehankinnoille Saksasta ja kohta 24b on tuo panssarintorjunta-aseita käsittelevä osa.
Kirjan sivuilla 32-34 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!
Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.
Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.
Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan, kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.
Siis nämä aseet:
-1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
- 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.
Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:
50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta
75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl
75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.
Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.
Sivu 34:
>>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!" Asehankinnat sota-aikana tietoa on."
näin otsikossa.
" Menehän jo kirjastoon tai osta ne kirjat divarista!"
Ja näin vastataan. Selvä, jatkappa vaan yksiksesi siten. - Selitäs nyt
kuljetti kirjoitti:
tuon Terän teoksen mukaan panssarintorjunta aseita kesällä 1944 Suomeen? Mainitseeko hän saksalaisten tykkiveneiden nimet joilla aseita tuotiin?
Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta? Eritteleekö hän näitä?>Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta?<
Mikä ihmeen aseidenvientikielto? Saksa toimitti sopimusten mukaisesti kaikki sovitut asetoimitukset ja viljaakin tuli Saksasta
keväällä 1944 joka ainoa kuukausi Suomeen. - kiinnostaa?
Selitäs nyt kirjoitti:
>Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta?<
Mikä ihmeen aseidenvientikielto? Saksa toimitti sopimusten mukaisesti kaikki sovitut asetoimitukset ja viljaakin tuli Saksasta
keväällä 1944 joka ainoa kuukausi Suomeen.en viitsi alkaa kaivaa valmiiksi aineistoa ja kirjottamaan sitä valmiksi.
Mene ihmeessä sivistämään itseäsi, myös divareista löytyy alan aineistoa joista selviää Suomen historiaan keskeisesti liittyvät seikat kesältä 1944. - 4700
kuljetti kirjoitti:
tuon Terän teoksen mukaan panssarintorjunta aseita kesällä 1944 Suomeen? Mainitseeko hän saksalaisten tykkiveneiden nimet joilla aseita tuotiin?
Entä määrät ja aseiden laatu, jotka vapautui asevientikiellosta? Eritteleekö hän näitä?Terän mukaan Porin satamaan saapui ensimmäinen erä uusia panssarintorjunta aseita 11.4.1944 kaikkiaan 4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 300 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta.
Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen. - 4700
4700 kirjoitti:
Terän mukaan Porin satamaan saapui ensimmäinen erä uusia panssarintorjunta aseita 11.4.1944 kaikkiaan 4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 300 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta.
Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen.Korjaan:
4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 10 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta. - Sotkat puuttui
4700 kirjoitti:
Korjaan:
4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 10 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta.Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että miksei Suomen asetuotanto sota-aikana ollut tehokkaampaa?
Patrolan panssarimuseon julkaisussa kerrotaan Neuvostoliiton OMASTA ps-vaunutuotannosta (mukana ei ole länsiapua). Siperiassa valmistettiin sodan aikana yksin T-34-vaunua yli 100.000 kappaletta muiden vaunujen lisäksi!
Jos tuotantomäärä suhteutetaan väkilukuun niin Suomen olisi pitänyt valmistaa sodan aikana n. 2.000 vaunua! Mitä valmistui todellisuudessa? Vanhoja vaunuja korjattiin ja venäläisitä Christie-vaunuista tehtiin epäonnistunut 15 kpl rynnäkkötykkiosasto, joissa oli 114 mm:n haupitsi. Valtaosa menetettiin Viipurissa ja loput vedettiin pois rintamakäytöstä!
Eli ei ollut hurraamista tässä suhteessa! - Sotkat puuttui
Sotkat puuttui kirjoitti:
Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että miksei Suomen asetuotanto sota-aikana ollut tehokkaampaa?
Patrolan panssarimuseon julkaisussa kerrotaan Neuvostoliiton OMASTA ps-vaunutuotannosta (mukana ei ole länsiapua). Siperiassa valmistettiin sodan aikana yksin T-34-vaunua yli 100.000 kappaletta muiden vaunujen lisäksi!
Jos tuotantomäärä suhteutetaan väkilukuun niin Suomen olisi pitänyt valmistaa sodan aikana n. 2.000 vaunua! Mitä valmistui todellisuudessa? Vanhoja vaunuja korjattiin ja venäläisitä Christie-vaunuista tehtiin epäonnistunut 15 kpl rynnäkkötykkiosasto, joissa oli 114 mm:n haupitsi. Valtaosa menetettiin Viipurissa ja loput vedettiin pois rintamakäytöstä!
Eli ei ollut hurraamista tässä suhteessa!Vastaavaa voidaan myös kysyä ilmvoimien osalta. Sodan ikana valmistui lisenssillä Blenheim-pommikoneita ja Fokker-hävittäjiä. Kumpikin oli Jatkosodan aikan jo vanhentuneita. Lisäksi valmistui erä Myrsky-hävittäjiä vuonna 1944 ja sekin oli valmistuessaan vanhentunut. Lisäksi koneen liimasaumatut vanerisiivet tuppasivat pettämään! Lisänä tehtiin yksi kappale kopiota Brewsteriasta nimellä Humu, joka valitettavasti oli niinikään sodan lopussa vanhentunut. Mersusta saatiin kopioprototyyppi nimeltä Pyörremyrsky, joka ei koskaan päässyt sarjatuotantoon.
Parhaiten asetuotanto taisi menestyä Pystykorva-kiväärin ja Suomi kp:n valmistuksessa, jotka molemmat olivat hyviä aseita. Tosin sodan loppupuolella muut armeijat olivat jo luopumassa pulttilukkoisista kivääreistä! - Oikeat tiedot
Sotkat puuttui kirjoitti:
Vastaavaa voidaan myös kysyä ilmvoimien osalta. Sodan ikana valmistui lisenssillä Blenheim-pommikoneita ja Fokker-hävittäjiä. Kumpikin oli Jatkosodan aikan jo vanhentuneita. Lisäksi valmistui erä Myrsky-hävittäjiä vuonna 1944 ja sekin oli valmistuessaan vanhentunut. Lisäksi koneen liimasaumatut vanerisiivet tuppasivat pettämään! Lisänä tehtiin yksi kappale kopiota Brewsteriasta nimellä Humu, joka valitettavasti oli niinikään sodan lopussa vanhentunut. Mersusta saatiin kopioprototyyppi nimeltä Pyörremyrsky, joka ei koskaan päässyt sarjatuotantoon.
Parhaiten asetuotanto taisi menestyä Pystykorva-kiväärin ja Suomi kp:n valmistuksessa, jotka molemmat olivat hyviä aseita. Tosin sodan loppupuolella muut armeijat olivat jo luopumassa pulttilukkoisista kivääreistä!löytyvät esimerkiksi Jatkosodan historian 4. osasta.
Todettakoon, että kiväärejä valmistettiin noin 150 000 ja konepistooleja 48 000.
Panssarintorjuntatykkien ja kranaatinheittimien valmistus oli myös merkittävää, samoin 134 kevyen haupitsin. Erilaisia it-aseita hankittiin kotimaasta yli 500 ja lentokoneita 112.
Panssarivaunujen valmistukseen ei yksinkertaisesti ollut resursseja.
Armeijalle tuotti erilaisia tarvikkeita kaikkiaan 1 322 teollisuuslaitosta. - Tietoa on
4700 kirjoitti:
Terän mukaan Porin satamaan saapui ensimmäinen erä uusia panssarintorjunta aseita 11.4.1944 kaikkiaan 4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 300 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta.
Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen.Terän ja monen muunkin mukaan aseidentuontiasiat meni näin:
Saksan tuen loppuminen 1944
Kirjoittaja Niitä sun näitä » 08.02.12 12:32
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4221&p=24622
Minähän tämän ketjun aikoinaan avasinkin. Tälle palstalle ei vaan enää juurikaan motivoi kirjoitella yhtään mitään, koska muiden tietämys ja kommentit ovat lähinnä kansalaiskoulun tasoa. Eipä tuo Agricolankaan porukka aina ole niin valistunutta tai kiinnostunutta, mutta taso on yleisestikin hieman parempi... siellä siis nykyään... - Niitä sun näitä
4700 kirjoitti:
Terän mukaan Porin satamaan saapui ensimmäinen erä uusia panssarintorjunta aseita 11.4.1944 kaikkiaan 4700 laukausta, 1700 panssarinyrkkiä, 300 kauhua 300 ammusta/kauhu eli yhteensä 4700 laukausta.
Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen.>>Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen - Jatkan vielä lisää
Niitä sun näitä kirjoitti:
>>Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen>>Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksen - Koulutusta oli
Jatkan vielä lisää kirjoitti:
>>Niitä oli ilmeisesti tarkoitus käyttää koulutukseen eikä niitä jaettu yksiköihin ennen suurhyökkäystä.
Näillä olisi Kannaksella torjunut pienen panssari hyökkäyksenPäällystökoulussa järjestettiin kaksi panssarinlähittorjuntakurssai upseereille loppuvuonna -43. Näillä ei ilmeisesti olleet uudet aseet vielä esillä.
Touko- kesäkuussa -44 järjestettiin kolme erikoispanssarinlähitorjuntakurssia, joissa teemana olivat nämä uudet aseet. NIillä oli kaikkiaan 128 upseeria oppilaina.
Lisäksi aloitettiin koulutus Huuhanmäen pst-koulutuskeskuksessa Lahdenpohjassa.
Aseita jaettiin myös joukoille, joskin se jäi aivan viime tippaan, Niiden tehokas käyttö alkoi vasta 20.6. jälkeen. - Että näin on
Sotkat puuttui kirjoitti:
Harvoin kiinnitetään huomiota siihen, että miksei Suomen asetuotanto sota-aikana ollut tehokkaampaa?
Patrolan panssarimuseon julkaisussa kerrotaan Neuvostoliiton OMASTA ps-vaunutuotannosta (mukana ei ole länsiapua). Siperiassa valmistettiin sodan aikana yksin T-34-vaunua yli 100.000 kappaletta muiden vaunujen lisäksi!
Jos tuotantomäärä suhteutetaan väkilukuun niin Suomen olisi pitänyt valmistaa sodan aikana n. 2.000 vaunua! Mitä valmistui todellisuudessa? Vanhoja vaunuja korjattiin ja venäläisitä Christie-vaunuista tehtiin epäonnistunut 15 kpl rynnäkkötykkiosasto, joissa oli 114 mm:n haupitsi. Valtaosa menetettiin Viipurissa ja loput vedettiin pois rintamakäytöstä!
Eli ei ollut hurraamista tässä suhteessa!Suomi ei ollut suuntautunut asetuotantoon mutta esim. vuonna 39 Suomi tuotti enemmän sellua kuin Neuvostoliitto eli oli jo silloin jonkilainen metsäteollisuuden pikkujättiläinen!
On resurssi ja suuntautumiskysymys. - Kordiittia ja paljon
Että näin on kirjoitti:
Suomi ei ollut suuntautunut asetuotantoon mutta esim. vuonna 39 Suomi tuotti enemmän sellua kuin Neuvostoliitto eli oli jo silloin jonkilainen metsäteollisuuden pikkujättiläinen!
On resurssi ja suuntautumiskysymys.>>vuonna 39 Suomi tuotti enemmän sellua kuin Neuvostoliitto eli oli jo silloin jonkilainen metsäteollisuuden pikkujättiläinen!
- 1.erä tuli jo 1942
Koulutusta oli kirjoitti:
Päällystökoulussa järjestettiin kaksi panssarinlähittorjuntakurssai upseereille loppuvuonna -43. Näillä ei ilmeisesti olleet uudet aseet vielä esillä.
Touko- kesäkuussa -44 järjestettiin kolme erikoispanssarinlähitorjuntakurssia, joissa teemana olivat nämä uudet aseet. NIillä oli kaikkiaan 128 upseeria oppilaina.
Lisäksi aloitettiin koulutus Huuhanmäen pst-koulutuskeskuksessa Lahdenpohjassa.
Aseita jaettiin myös joukoille, joskin se jäi aivan viime tippaan, Niiden tehokas käyttö alkoi vasta 20.6. jälkeen.Oikeasti 1. erä lähitorjunta-aseita tuli Suomeen jo paljon aiemmin eli 1942 syksyllä. Mitähän näille aseille mahtoi tapahtua? Niistä ei juurikaan näe sotakirjallisuudessa mainintoja.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4242#p22296
Suomessa oli panssarintorjuntaan tehokkaita "onteloaseita" jo vuoden 1942 syksystä alkaen. Kaikki vain tuntuu jääneen "sinetöityinä" varikoihin Päämajan salaussyistä. Itse en ole missään näkemissäni tuhansissa teoksissa havainnut yhtäkään mainintaa, että noilla vuoden 1942 syksyllä ja 1943 keväällä Suomeen saaduilla useilla tuhansilla "onteloräjähteen vaikutukseen" perustuneilla lähitorjunta-aseilla olisi tehty minkäänlaisia "tuhotöitä" vihollispanssareihin. Sen kyllä saa lukea monestakin teoksesta kuinka silloiset pst-tykit (mm. 37 K/40) olivat käyneet tehottomiksi.
Asessori, evp evl Erkki Käkelä kertoo kirjassaan Marskin panssarintuhoojat, sivuilla 353-358, uusista panssarintorjunta-aseista ja niiden tehokkaasta salaamisesta.
Suomi sai ostettua Saksasta jo loka-marraskuussa 1942 5000 kpl 37 K / 40 pst-tykkiin ns. luudanvarsikranaatteja. Lisäksi saatiin kiväärikranaatin ampumalaitteita, kiväärikranaatteja ja erikoiskiväärikranaatteja 1000 1000 1000 kappaletta. Vuoden 1943 aikana em. ampumalaitteita ja kiväärikranaatteja saatiin lisää 100 1000 1000 ja Ps-käsipanoksia m/42 665 kpl.
Nämä kaikki olivat panssarintorjuntaan tarkoitettuja tehokkaita "onteloaseita" ja kiväärikranaattienkin läpäisykyky oli pienestä koostaan huolimatta 50mm ja 60mm. Magneetilla kohteeseen tarttuva käsipanos (m/42 Hafthohlladung 3) läpäisi 140 mm. (Se tosin piti käsipelin viedä kiinni kohteeseensa, joten se ei liene ollut kovin suosittu käyttäjien keskuudessa. Ase lienee tarkoitettu lähinnä poteromiehille tai panssarien lopulliseen tuhoamiseen kasapanoksen sijasta).
Luudanvarsikranaatti m/41 eli virallisesti, 3,7 cm Stielgranate 41, oli tehokas ammus kaikkia panssareita vastaan. Tehokas ampumamatka oli noin 300m ja kantama oli 600m. Onteloammuksen paino oli 8.5 kg ja lähtönopeus 110 m/s. Läpäisykyky oli huimat 180 mm. Ainoa haitta oli tykkien putkiräjähdykset, jonka takia harjoitusammunnat oli kielletty. Samoin niitä voitiin ampua vain saksalaisilla 37 K / 40 pst-tykeillä, joten kalustoa olisi pitänyt tasata eri rintamille. - Panssarintuhoojat
1.erä tuli jo 1942 kirjoitti:
Oikeasti 1. erä lähitorjunta-aseita tuli Suomeen jo paljon aiemmin eli 1942 syksyllä. Mitähän näille aseille mahtoi tapahtua? Niistä ei juurikaan näe sotakirjallisuudessa mainintoja.
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4242#p22296
Suomessa oli panssarintorjuntaan tehokkaita "onteloaseita" jo vuoden 1942 syksystä alkaen. Kaikki vain tuntuu jääneen "sinetöityinä" varikoihin Päämajan salaussyistä. Itse en ole missään näkemissäni tuhansissa teoksissa havainnut yhtäkään mainintaa, että noilla vuoden 1942 syksyllä ja 1943 keväällä Suomeen saaduilla useilla tuhansilla "onteloräjähteen vaikutukseen" perustuneilla lähitorjunta-aseilla olisi tehty minkäänlaisia "tuhotöitä" vihollispanssareihin. Sen kyllä saa lukea monestakin teoksesta kuinka silloiset pst-tykit (mm. 37 K/40) olivat käyneet tehottomiksi.
Asessori, evp evl Erkki Käkelä kertoo kirjassaan Marskin panssarintuhoojat, sivuilla 353-358, uusista panssarintorjunta-aseista ja niiden tehokkaasta salaamisesta.
Suomi sai ostettua Saksasta jo loka-marraskuussa 1942 5000 kpl 37 K / 40 pst-tykkiin ns. luudanvarsikranaatteja. Lisäksi saatiin kiväärikranaatin ampumalaitteita, kiväärikranaatteja ja erikoiskiväärikranaatteja 1000 1000 1000 kappaletta. Vuoden 1943 aikana em. ampumalaitteita ja kiväärikranaatteja saatiin lisää 100 1000 1000 ja Ps-käsipanoksia m/42 665 kpl.
Nämä kaikki olivat panssarintorjuntaan tarkoitettuja tehokkaita "onteloaseita" ja kiväärikranaattienkin läpäisykyky oli pienestä koostaan huolimatta 50mm ja 60mm. Magneetilla kohteeseen tarttuva käsipanos (m/42 Hafthohlladung 3) läpäisi 140 mm. (Se tosin piti käsipelin viedä kiinni kohteeseensa, joten se ei liene ollut kovin suosittu käyttäjien keskuudessa. Ase lienee tarkoitettu lähinnä poteromiehille tai panssarien lopulliseen tuhoamiseen kasapanoksen sijasta).
Luudanvarsikranaatti m/41 eli virallisesti, 3,7 cm Stielgranate 41, oli tehokas ammus kaikkia panssareita vastaan. Tehokas ampumamatka oli noin 300m ja kantama oli 600m. Onteloammuksen paino oli 8.5 kg ja lähtönopeus 110 m/s. Läpäisykyky oli huimat 180 mm. Ainoa haitta oli tykkien putkiräjähdykset, jonka takia harjoitusammunnat oli kielletty. Samoin niitä voitiin ampua vain saksalaisilla 37 K / 40 pst-tykeillä, joten kalustoa olisi pitänyt tasata eri rintamille.Erkki Käkelä: Marskin panssarintuhoojat, WSOY 2000
Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia
http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4242
Sivulla 354 kerrotaan kuinka ase-esittelyä ja -ammuntoja
"saivat tulla seuraamaan seuraavana päivänä (kyseessä on ollut lokakuun 2. päivä 1942) vain upseerit. Aunuksen Ryhmän esikunnasta korkeintaan viisi, Aun.R:n armeijakunnista korkeintaan 10 upseeria, Ratsuväkiprikaatista kaksi ja Panssaridivisioonasta sen komentajan määräämät upseerit. Eikä siinä kaikki, Äänislinnan varuskunnan päälliköidenkin oli osallistuttava tilaisuuteen. Sen sijaan Ps.JP:n tykkikomppanioiden päälliköitä ei voitu komentaa tilaisuuteen. Majuri Rasi ja kapteeni Tuori tosin osallistuivat ase-asittelyyn. Huippusalaiseksi tarkoitetusta tilaisuudesta TK-miehet näpsivät voimainsa tunnossa runsaasti kuvia."
Sivulla 356 kerrotaan kuinka
"Tuntuu käsittämättömältä, että Päämaja terotti edelleen asian erityistä salattavuutta. Taisteluvälineistä ei saanut edes keskustella henkilöiden kanssa, jotka eivät olleet osallistuneet panssarikentällä tapahtuneeseen esittelytilaisuuteen. Saksasta tuotua materiaalia ei saanut aluksi purkaa laatikoistaan, lyijysinetit olivat siitä todisteina tarkastajille. Muutamia kymmeniä kiväärikranaatteja oli tosin varattu harjoitteluun ja niitä käytettiin vasta seuraavan vuoden puolella."
"Ps.Jp sai marraskuun aikana 1942 kiväärikranaatti m/41:n ampumalaitteita 100 kpl ja 30 mm kiväärikranaatteja 275 kpl. Lisäksi pataljoona taltioi varastoonsa 37 K/40:n varsikranaatteja 236 kpl. Seuraavan vuoden toukokuussa pataljoona otti vastaan 320 kpl 30 mm kiväärikranaatteja ja 250 kpl 37 K/40 varsikranaatteja. Toukokuun lähetys oli kokonaisuudessaan tarkoitettu taistelutoimintaa varten."
Kaikki huolella valmisteltu toiminta meni pieleen ja aseetkin taisi jäädä varikoihin sinetöityihin laatikoihinsa kun organisaatiota muutettiin ja siirryttiin Syvärille.
Sivulla 356-357:
"Lähitorjujille tarkoitetut saksalaiset lähitorjunta-aseet jätettiin aiheellisestikin sivuun, sillä ylipäällikkö käski 11. marraskuuta 1942 Taisteluosasto Laguksen perustamisesta ja joukon siirtämisestä heti Syvärinkaupungin alueelle."
Kyse oli tällaisista aseista, joista löytyy juttua Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys ry:n sivuilta:
Osa 6: Pistooli- ja kiväärikranaatit
http://www.pkymasehist.fi/kivkranaatit.html
Osa 7: Käsikranaatit
http://www.pkymasehist.fi/kasikranaatit.html
Panssaripanokset
Stielgranate 41
http://www.pkymasehist.fi/pak3536.html
Stielgranat m42
http://www.pkymasehist.fi/pak38.html
Koulutus näyttää jääneen viime tippaan jopa Adof Ehrnrootin rykmentissäkin:
Savon prikaatin historiaa, sivu 319:
"9.6.illalla käski div-kom joukko-osastojen komentajat Siesjärvelle, jossa divisioonan reservi ja koulutuskeskus sijaitsivat. Siellä esiteltiin ensi kerran panssarinyrkki ja ainakin JR 7:ssä alkoi koulutus jo samana yönä niillä nyrkeillä ja kauhuilla, jotka komentaja toi palatessaan. Rykmentin tykkikomppania sai 10.6.44 klo 01.00 yhden panssarikauhun ja neljä pientä psnyrkkiä ja samana yönä klo 03.00 vietiin pskauhu ja kaksi psnyrkkiä kahden tunnin koulutuksen jälkeen Ohdan tien varteen asemiin. - "
Lähteenä Panssari -lehdessä 1956 ollut Adof Ehrnrootin itsensä laatima juttu Siiranmän panssarintorjunnasta. Se löytyy Savon prikaatin historiaa -kirjasta hieman lyhennettynä.
Väänänen Kyösti: Savon prikaatin historiaa. Savon prikaatin ja sen perinnejoukkojen vaiheita Suomen itsenäisyyden ajalla. Mikkelin sotahistoriaa muinaisuudesta nykypäivään. Savon Prikaatin kilta, 1987, 520 41 värill. liitekarttaa.
- EETT
Pitikö niistä aseista oikein maksaakin jotain? Kyllähän saksalaisilla aseita piisasi, ei ainakaan tekijöistä ollut puutetta ja valmistus oli hyvin organisoitu...
- Waffen aus D
"Pitikö niistä aseista oikein maksaakin jotain?"
Kyllä kaikilla toimituksilla oli hintalappu. On eri asia, että maksettiinko niistä lopulta mitään.
"Kyllähän saksalaisilla aseita piisasi, ei ainakaan tekijöistä ollut puutetta ja valmistus oli hyvin organisoitu.."
Mistä tällainen käsitys on syntynyt? Esim. ps-vaaunujen ja lentokoneiden tuot varsin niukkaa aina sodan puoleenväliin saakka. Vasta Albert Speer lisäsi tuotantoa roimasti ja sodan lopussa oli sitten koneita, mutta ei niihin bensaa.. - Aseet ja muu tuonti
Waffen aus D kirjoitti:
"Pitikö niistä aseista oikein maksaakin jotain?"
Kyllä kaikilla toimituksilla oli hintalappu. On eri asia, että maksettiinko niistä lopulta mitään.
"Kyllähän saksalaisilla aseita piisasi, ei ainakaan tekijöistä ollut puutetta ja valmistus oli hyvin organisoitu.."
Mistä tällainen käsitys on syntynyt? Esim. ps-vaaunujen ja lentokoneiden tuot varsin niukkaa aina sodan puoleenväliin saakka. Vasta Albert Speer lisäsi tuotantoa roimasti ja sodan lopussa oli sitten koneita, mutta ei niihin bensaa..Saksasta maksettiin toimittamalla puutavaraa ja raaka-aineita, kuten nikkeliä, kuparia ja molybdeenia. Taidettiin kyllä jäädä saavaksi osapuoleksi.
- Kyllä maksettiin
Kyllä piti maksaa mutta kun Suomella ei ollut rahaa niin ostettiin velaksi. Jossakin oli sellainen tieto, että lopulta pieni määrä ostoja olis maksettu pelkällä molemminpuolisella kuittauksella, koska oli tiedossa että kaikki saksalainen Suomessa oleva omaisuus kuuluu liittoutuneille (Neuvostoliitto). Mutta en tiedä pitääkö paikkansa.
Saksalaisilta jäi keskisuomeen iso varsto polttoainetta, vain osa kyettiin kuljettamaan pois, se meni Neuvostoliitolle.
Perustettiinkohan tällä polttoaineella yhteisyritys Teboil?
Samoin Neuvostoliittolle meni saksalaisomistuksessa oleva Tikkakoski Oy:n ase tehdas. - Siis kun ei!!
Kyllä maksettiin kirjoitti:
Kyllä piti maksaa mutta kun Suomella ei ollut rahaa niin ostettiin velaksi. Jossakin oli sellainen tieto, että lopulta pieni määrä ostoja olis maksettu pelkällä molemminpuolisella kuittauksella, koska oli tiedossa että kaikki saksalainen Suomessa oleva omaisuus kuuluu liittoutuneille (Neuvostoliitto). Mutta en tiedä pitääkö paikkansa.
Saksalaisilta jäi keskisuomeen iso varsto polttoainetta, vain osa kyettiin kuljettamaan pois, se meni Neuvostoliitolle.
Perustettiinkohan tällä polttoaineella yhteisyritys Teboil?
Samoin Neuvostoliittolle meni saksalaisomistuksessa oleva Tikkakoski Oy:n ase tehdas."Kyllä piti maksaa mutta kun Suomella ei ollut rahaa niin ostettiin velaksi."
Rahaa ei ollut kummallakaan. Tuonti Saksasta maksettiin toimittamalla puutavaraa ja raaka-aineita, kuten nikkeliä, kuparia ja molybdeenia. Taidettiin kyllä jäädä saavaksi osapuoleksi.
Kyseessä oli siis tavaranvaihtoon perustuva clearing-kauppa. Sitä tehtiin jo 30-luvulla. - Osa maksettiin luonnossa
Kyllä maksettiin kirjoitti:
Kyllä piti maksaa mutta kun Suomella ei ollut rahaa niin ostettiin velaksi. Jossakin oli sellainen tieto, että lopulta pieni määrä ostoja olis maksettu pelkällä molemminpuolisella kuittauksella, koska oli tiedossa että kaikki saksalainen Suomessa oleva omaisuus kuuluu liittoutuneille (Neuvostoliitto). Mutta en tiedä pitääkö paikkansa.
Saksalaisilta jäi keskisuomeen iso varsto polttoainetta, vain osa kyettiin kuljettamaan pois, se meni Neuvostoliitolle.
Perustettiinkohan tällä polttoaineella yhteisyritys Teboil?
Samoin Neuvostoliittolle meni saksalaisomistuksessa oleva Tikkakoski Oy:n ase tehdas.Carinhalleen lähti adjutanttien ja yhdysupseereiden viihdytyskiertue.
- Kyllä maksettiin
Ja tietysti myös Suomen velka saksalle n. 4 mrd markkaa meni maksettavaksi Neuvostoliitolle.
- Sodan jälkeiset
selvittelyt olivat eri asia kuin sodan ajan clearing-kauppa.
- Kyllä maksettiin
Vastasin vain kysymykseen "Pitikö aseista myös maksaa". Tarkoitus oli tarkentaa, että Suomi joutui maksamaan kaikki Saksasta tekemänsä ostokset täysimääräisenä myöskin Saksaan jäädyn velan.
- Kallista on
Kuten yllä on useasti mainittu, hyviä tieto lähteitä ovat "Jatkosodan historia"-teokset. Suomen asehankinnoista löytyy tietoa osasta 1. hankinnoista ennen jatkosotaa ja osasta 6. hankinnat jatkosodan aikana vuosina 41-44. Niissä on käsitelty maa-, ilma- ja merivoimat.
Sotatarvikkeita Suomi hankki vuosina 41-44 25 miljardilla markalla. Kotimaasta 14 miljardilla ja ulkomailta 11 miljardilla markalla. Ampumatarvikkeet 40 %, vaatteet ja varusteet 20 %, lentokoneeet ja ilmatorjunta 12 %, kuljetusvälineet 8 %, maavoimien aseet ja varusteet 8 % ja muut 12 %. (Hankinnoissa elintarvikkeet ovat eritelty, niitä hankittiin 9 miljardilla markalla.)
Kirjoista löytyy kattavat taulukot erittelyineen, kannattaa tutustua.
Joitakin esim.
Ase/klp Kotimaa Ulkomaa Sotasaalis Yhteensä
-------------------------------------------------------------------------
Kivääri 145902 68976 151201 366079
Pikakivääri 569 5786 6355
Konepistooli 47775 5889 53664
...
75 mm Pst.tk 256 256
88 Pst.kauhu 1854 1854
...
Panssarivaunu 24 360 384
Rynnäkkötykki 59 1 60
75-90 mm/K 429 429
105-122 mm/H 134 133 207 474
105-122 mm/K 36 36
150-155 mm/H 215 170 385
150-155 mm/K 12 12
Osa ulkomailta ostetut raskaat aseet lähinnä 105-122 mm olivat saksalaisten sotasaaliskalustoa.
Ammus/klp Kotimaa Ulkomaa Sotasaalis Yhteensä
---------------------------------------------------------------------------------------
Kiv.patruunat 292737000 56300000 39557000 388594000
81-82 mm/Krh 3811345 67716 68000 3947061
120-122mm/Krh 681846 7900 689746
...
100 mm nyrkki 13800 13800
142 mm nyrkki 10312 10312
...
Ammustarvikkeet kotimaasta 5783 mrd., ulkomaat 4339 mrd. yhteensa 10122 mrd. markkaa.
Yksityiskohtaiset tiedot löytyvät ko. teoksista.- Kallista on
Ääh tuo taulukko räjähti, nyt siitä ei ota selvää Erkkikään!
- Pussinperä
Saksa maksoi aseillaan ns.kauttakulkunsa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ja_Saksan_kauttakulkusopimus
Asetoimitusten ensimmäinen hankintasopimus solmittiin 1. lokakuuta 1940. Aseiden laivaus alkoi jo ennen kauppasopimuksen allekirjoitusta. Jotta hanke pysyisi salassa aseet osti Veltjensin yhtiö J. Veltjens Waffen und Muniton, joka myi ruotsalaisen bulvaanin kautta ne suomalaiselle Oy Dahlberg & Hilbert Ab:lle, joka puolestaan myi aseet Suomen puolustusministeriölle.
Suomeen rahdattiin 140 00 tonnia aseita ja ammuksia seitsemällä laivalla. Laivat kulkivat 26. syyskuuta – 10. lokakuuta kauttakulun huoltokuljetusten mukana Saksan rannikolta Pohjanmaan satamiin, josta ne rahdattiin muiden saksalaiskuljetusten mukana kohti pohjoista, kunnes lähetettiin risteysasemilla suomalaisiin sotilasvarikoihin. Mukana oli 53 patteria eri tyyppistä kenttätykistöä, 28 patteria ilmatorjuntatykkejä ammuksineen, ja 150 000 maamiinaa.- ;=)
>>Saksa maksoi aseillaan ns.kauttakulkunsa
- Ei mitään höpöä!
;=) kirjoitti:
>>Saksa maksoi aseillaan ns.kauttakulkunsa
Kyllä Suomi sai suoraan Saksasta tuon kerrotun materiaalin. Paino ei tosin ollut
140 000, vaan 14 000 tonnia. Tämä siis Talvisodan materiaalin lisäksi.Valitettavastu tykitkin olivat pääasiassa sotasaalista, mutta osa oli saksalaistakin valmistetta., - Suomi-maksoi
aseista täyden hinnan siltä osin kuin ne tulivat Saksasta.
Kauttakulku oli poliittinen hinta.
- nostomiesite
Noston paikka.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 951822
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2431800- 911393
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!691067Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si11955Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46941Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38938- 47938
- 46892
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika39875