Kajaanin sissipataljoona

Tätini miehen syntymävuosi oli 1894 eikä 1892. Muiden lukujen pitäisi täsmätä.

Sotiemme aikainen Hyrynsalmi matrikkelissa kerrotaan Sissi-Rykmentin olleen taisteluissa Tampereella.
Pyynikin harjulla ja siellä esim.kivisessä näkötornissa josta oli meinannut tulla kivinen ruumisarkku heille.
Viipurin valtauksessa Kolikkoinmäellä oli ollut myös ankarat taistelut mutta sitten on tosiaan joissain yhteyksissä ns.viipurin puhdistuksen aikoihin valleilla suoritettu harvennuksia niin vastustajiin kuin ilmeisesti vähemmän vastustaviin myös.
Tosin maininnat on wikin puolelta ja sen takia hieman arveluttavia mutta tuskin savua ilman tulta kuitenkaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg
Siinä on jotain mikä kiinnostaisi onko kytkennät kuvaan ja Sissi-Rykmenttiin yhteiset.
Paljon on tarinaa ja paljon mitä sattuu päälle joten vähän kaikki missä vähänkään on totuutta ripenettäkään niin esiin vain.

jotakin mutta kirjoitti:

Sotiemme aikainen Hyrynsalmi matrikkelissa kerrotaan Sissi-Rykmentin olleen taisteluissa Tampereella.
Pyynikin harjulla ja siellä esim.kivisessä näkötornissa josta oli meinannut tulla kivinen ruumisarkku heille.
Viipurin valtauksessa Kolikkoinmäellä oli ollut myös ankarat taistelut mutta sitten on tosiaan joissain yhteyksissä ns.viipurin puhdistuksen aikoihin valleilla suoritettu harvennuksia niin vastustajiin kuin ilmeisesti vähemmän vastustaviin myös.
Tosin maininnat on wikin puolelta ja sen takia hieman arveluttavia mutta tuskin savua ilman tulta kuitenkaan. http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Viipuri_2.5.1918.jpg
Siinä on jotain mikä kiinnostaisi onko kytkennät kuvaan ja Sissi-Rykmenttiin yhteiset.
Paljon on tarinaa ja paljon mitä sattuu päälle joten vähän kaikki missä vähänkään on totuutta ripenettäkään niin esiin vain.

Lue lisää

Kajaanin sissit eivät osallistuneet Tampereen valloitukseen.

Viipurin valtauksessa he kuuluivat kaupunkiin tunkeutuneen von Colerin kolonnaan jääkäripataljoonien mukana.

Taannoinen kokoomusjohtaja Juho Rihtniemi oli kovaa lahtarisukua. Isänsä Elja oli Kajaanin Opettajaseminaarin johtaja ja vuoden 1918 lahtarikomentaja.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/sedergre/silma.htm

http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html


http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi


Tuossa kuvassa Juho on pikkupoikana oikeassa alakulmassa. Sama kuva on Jaakko Korjuksen kirjassa Juha Rihtniemi sivulla 30-31

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Elja_Rithniemi-1-.jpg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Rihtniemi

Nytkö on sitten tuon lahtarisuvn tyttö on vuorossa tyrkyllä politiikkaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvi_Rihtniemi

1918 kirjoitti:

Taannoinen kokoomusjohtaja Juho Rihtniemi oli kovaa lahtarisukua. Isänsä Elja oli Kajaanin Opettajaseminaarin johtaja ja vuoden 1918 lahtarikomentaja.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/sedergre/silma.htm

http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html


http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Elja_Rihtniemi


Tuossa kuvassa Juho on pikkupoikana oikeassa alakulmassa. Sama kuva on Jaakko Korjuksen kirjassa Juha Rihtniemi sivulla 30-31

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Elja_Rithniemi-1-.jpg

http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Rihtniemi

Nytkö on sitten tuon lahtarisuvn tyttö on vuorossa tyrkyllä politiikkaan?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvi_Rihtniemi

Lue lisää

>Nytkö on sitten tuon lahtarisuvn tyttö on vuorossa tyrkyllä politiikkaan?

Minusta näyttää, että politiikasta poispäin.

55-vuotias Suvi Rihtniemi on ollut Helsingin kunnallispolitiikassa mukana varsin pitkään ja tullut mm. valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi kuudeksi kaudeksi.

Tuore nimitys HSL:n toimitusjohtajaksi on antavinaan viitteitä siitä, että politiikka saa jäädä sivummalle.

Kysytyttää kirjoitti:

>Nytkö on sitten tuon lahtarisuvn tyttö on vuorossa tyrkyllä politiikkaan?

Minusta näyttää, että politiikasta poispäin.

55-vuotias Suvi Rihtniemi on ollut Helsingin kunnallispolitiikassa mukana varsin pitkään ja tullut mm. valituksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi kuudeksi kaudeksi.

Tuore nimitys HSL:n toimitusjohtajaksi on antavinaan viitteitä siitä, että politiikka saa jäädä sivummalle.

Lue lisää

Ihan sama missä lahtarikaartin jälkikasvu on töissä...

"Valtionhallinnossa Rihtniemi ehti työskennellä 30 vuotta."

Elja taisi olla aika verenhimoinen ukki, oikea hurman henki ja piru mieheksi!

http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html

Jotkut tosin arvelee asialla olleen silmälasipäisen Kekkosen mutta oliko Kekkosella lasit jo tuolloin? Eljalla oli!

1918 kirjoitti:

Ihan sama missä lahtarikaartin jälkikasvu on töissä...

"Valtionhallinnossa Rihtniemi ehti työskennellä 30 vuotta."

Elja taisi olla aika verenhimoinen ukki, oikea hurman henki ja piru mieheksi!

http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html

Jotkut tosin arvelee asialla olleen silmälasipäisen Kekkosen mutta oliko Kekkosella lasit jo tuolloin? Eljalla oli!

Lue lisää

Koska Kekkonen sai silmälasit?


Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.
Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.
Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".

Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174

Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.

ver.2 kirjoitti:

Koska Kekkonen sai silmälasit?


Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.
Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.
Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".

Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174

Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.

Lue lisää

Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".

Vuonna 1919 Kekkonen hoiti Kajaanissa Aunuksen retken värväystoimintaa hyvinkin aktiivisesti ilmoitellen Kajaanin Kaiussa ja Kainuun Sanomissa retkelle halukkaita värväytymään luonaan. Hän oli jo 1918 osallistunut Vienan retken avustamiseen ja varustamiseen.

Kekkosen myöhempi ura on kyllä useimpien tiedossa mutta nämä ajat on kummallisesti vaiettu. Kekkosen hinku Saksaan Jääkäriksi lienee aikoinaan tyssännyt nuoreen ikään ja sotilasura 1919-1920 katkesi maitojunaan Haminan upseerikoulusta vieläpä puukkotappelun vuoksi.Kekkonen kotiutui sotaväestä autojoukkojen kersanttina, mutta hänellä itsellään ei ollut koskaan ajokorttia. Näistä tapahtumista on sanottu johtuneen hänen myöhempi armeijanvastaisuutensa.

Sodan jälkeen Kekkonen keskittyi opiskelemaan lakia ja harrastamaan politiikkaa. Kansan eheyttäminen, ryssäviha, kielitaistelu ja Itä-Karjalan kysymys olivat hänelle tärkeitä. Kekkonen palveli AKS:n lehden Suomen Heimon pakinoitsijana. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Vuonna 1936 hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan toisella yrittämällä ja nimitettiin heti oikeusministeriksi (1936–1937) Kyösti Kallion hallitukseen.

Jos Kekkosta olisi päättänyt niin Talvisotakin olisi sodittu Suomen lopulliseen tuhoon saakka, sillä hän vastusti rauhan solmimista.
Jatkosodassa Pekka Peitsenä kiihkoillut Kekkonen käänsi kelkkansa vasta Stalingradin tappion häämöttäessä Saksalle syksyllä 1942. Kekkonen ryhtyikin Rauhanoppositiomieheksi yhdessä aiemmin vihaamiensa hurrien kanssa! Täys käännös siis.

Joidenkin mielestä se Kekkosen toiminta oikeusministerinä kuulosti enemmänkin vääryysministerin toiminnalta, etenkin 1944 alkanut toinen oikeusministerikausi sotasyyllisyyskiihkoiluineen.

Suomessa näyttää olevan perinteitä takautuvien lakien käytöstä ja niin tässäkin 1918 sodassa kaikki valkoisten tekemät kauheudet kuitattiin joulukuun 7. päivänä 1918 annetulla armahduslailla.Tosin valkoisten puolella taistelleiden itsemurhat lisääntyivät kovastikin 1920 -luvulla, joten armahduskaan ei antanut mielenrauhaa!

Lähteitä:

Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava. Keuruu 1981, s. 130-131 (Haamukirjoittajana lienee Haavikko)

Haavikko, Paavo (toim.) Tämä minun ankara vuosisatani
valtiomiehen elämä ja toiminta 1918-1981

Ari Uino NUORI URHO KEKKONEN. POLIITTISEN JA YHTEISKUNNALLISEN KASVUN VUODET (1900-1936) (Kirjayhtymä. Jyväskylä 1985)

Jouko Vahtola Nuorukaisten sota s. 105

ver.2 kirjoitti:

Viipurin komendantiksi alennetun kenraali Löfströmin kysely Pohjois-Savon rykmentille paljastaa kuinka Viipurin valtauksen jälkeen olivat Kajaanin Sissi-Rykmentin miehet marssineet päävartiostoon, ottaneet siellä kiinni "Venäjän alamaisia", kuten Löfström kirjoittaa, vieneet heidät "valleille" ja ampuneet siihen paikkaan. Komendantti Löfström ei asiaa tutkittaessa pystynyt nimeämään kirjelmässään tekoon syyllisiä, mutta oli hänellä sen verran tietoa, että kajaanilaisia oli ollut muutama "ja heitä johti tietty silmälasipäinen mies".

Vuonna 1919 Kekkonen hoiti Kajaanissa Aunuksen retken värväystoimintaa hyvinkin aktiivisesti ilmoitellen Kajaanin Kaiussa ja Kainuun Sanomissa retkelle halukkaita värväytymään luonaan. Hän oli jo 1918 osallistunut Vienan retken avustamiseen ja varustamiseen.

Kekkosen myöhempi ura on kyllä useimpien tiedossa mutta nämä ajat on kummallisesti vaiettu. Kekkosen hinku Saksaan Jääkäriksi lienee aikoinaan tyssännyt nuoreen ikään ja sotilasura 1919-1920 katkesi maitojunaan Haminan upseerikoulusta vieläpä puukkotappelun vuoksi.Kekkonen kotiutui sotaväestä autojoukkojen kersanttina, mutta hänellä itsellään ei ollut koskaan ajokorttia. Näistä tapahtumista on sanottu johtuneen hänen myöhempi armeijanvastaisuutensa.

Sodan jälkeen Kekkonen keskittyi opiskelemaan lakia ja harrastamaan politiikkaa. Kansan eheyttäminen, ryssäviha, kielitaistelu ja Itä-Karjalan kysymys olivat hänelle tärkeitä. Kekkonen palveli AKS:n lehden Suomen Heimon pakinoitsijana. Vuonna 1930 hänestä tuli AKS:n kolme vuotta aiemmin valtaaman Suomalaisuuden Liiton puheenjohtaja.
Vuonna 1936 hänet valittiin Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä eduskuntaan toisella yrittämällä ja nimitettiin heti oikeusministeriksi (1936–1937) Kyösti Kallion hallitukseen.

Jos Kekkosta olisi päättänyt niin Talvisotakin olisi sodittu Suomen lopulliseen tuhoon saakka, sillä hän vastusti rauhan solmimista.
Jatkosodassa Pekka Peitsenä kiihkoillut Kekkonen käänsi kelkkansa vasta Stalingradin tappion häämöttäessä Saksalle syksyllä 1942. Kekkonen ryhtyikin Rauhanoppositiomieheksi yhdessä aiemmin vihaamiensa hurrien kanssa! Täys käännös siis.

Joidenkin mielestä se Kekkosen toiminta oikeusministerinä kuulosti enemmänkin vääryysministerin toiminnalta, etenkin 1944 alkanut toinen oikeusministerikausi sotasyyllisyyskiihkoiluineen.

Suomessa näyttää olevan perinteitä takautuvien lakien käytöstä ja niin tässäkin 1918 sodassa kaikki valkoisten tekemät kauheudet kuitattiin joulukuun 7. päivänä 1918 annetulla armahduslailla.Tosin valkoisten puolella taistelleiden itsemurhat lisääntyivät kovastikin 1920 -luvulla, joten armahduskaan ei antanut mielenrauhaa!

Lähteitä:

Venäläissurmat Suomessa 1914–22. Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22
Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004 952-5354-45-8

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Urho Kekkonen: Vuosisatani 1. Otava. Keuruu 1981, s. 130-131 (Haamukirjoittajana lienee Haavikko)

Haavikko, Paavo (toim.) Tämä minun ankara vuosisatani
valtiomiehen elämä ja toiminta 1918-1981

Ari Uino NUORI URHO KEKKONEN. POLIITTISEN JA YHTEISKUNNALLISEN KASVUN VUODET (1900-1936) (Kirjayhtymä. Jyväskylä 1985)

Jouko Vahtola Nuorukaisten sota s. 105

Lue lisää

Ilmari Kiannosta valkoisten murhanhimoisena kiihottajana ja Nälkämaan laulusta

Kainuulaisen korpikommunmistin muisti tuntuu olevan korkeintaa 2-3 sukupolvea, jos sitäkään. Kuinka paljon Kainuusta ja Kajaanin seudulta vietiin Paltaniemen Matinmäen montuille ihmisiä ammuttaviksi? Tämänkin kylän asukkaista ainakin joitakin oli sinne ehdoteltu vietäväksi. Tosin Kainuuhan oli melko syrjässä varsinaisista tapahtumista.

Kaikkein irvokkainta minusta on erään kaikkein pahimman valkoisten kiihottajan, Ilmari Kiannon tekemän Nälkämaan laulun harras veisaaminen kaikissa tilaisuuksissa Kianto oli pahimmillaan äärimäisen verenhimoinen valkoisten kansankiihottaja ja noloimmillaan ryssien vakoilija Talvisodassa! Suur-Suomi -mies ja Vienan kävijä. Viinaan ja naisiin menevä irstailija ja ties mitä muuta kaikkea lie ollutkaan.

Kianto nimitti itseään 1918 'valkoiseksi anarkistiksi' ja runoili: "Sotahan nyt marssimme, kotikulta jääköön! Jääkäriveri tässä velvoittaa! Ylös veljet valkoiset! Alas ryssät punaiset! Ei nyt auta vihamiestä armahtaa!

Onko täysin unohdettu, kuinka Kianto keväällä 1918 kirjoitti lehtikirjoituksissaan ehdottaen punaisten naisten prosentuaalista tuhoamista verraten heitä naarassusiin ja naarastiikereihin. Koskapa naarassudetkin hävitetään mieluummin ensin, jotta susikanta saadaan pienenemään, oli perusteena!

Teksti löytyy kokonaisuudessaan julkaistuna Keski-Suomalainen -sanomalehdestä 12.4.1918,

Tässä näyte tekstistä:

"Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta - siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan - susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" - kirurgimme olkoon kansan tuomio." Näin siis Kianto sanomalehdessä. Naisia teloitettiin paikoin paljonkin, johtuiko osa sitten noista kiihotuskirjoituksista?

Kianto teki sisällissodan innossa kaksi kirjaa. Toinen oli "Hakkaa päälle! sotarunoja valkoiselle armeijalle", ja toinen "Suomi suureksi, Viena vapaaksi. Sotakesän näkemyksiä 1918." Molemmat kirjat ilmestyivät 1918.

Laulakaapas naiset ja miehet nyt kahta suuremmalla innolla tuota Kainuuta rienaavaa itkuvirttä...

Vae victis kirjoitti:

Ilmari Kiannosta valkoisten murhanhimoisena kiihottajana ja Nälkämaan laulusta

Kainuulaisen korpikommunmistin muisti tuntuu olevan korkeintaa 2-3 sukupolvea, jos sitäkään. Kuinka paljon Kainuusta ja Kajaanin seudulta vietiin Paltaniemen Matinmäen montuille ihmisiä ammuttaviksi? Tämänkin kylän asukkaista ainakin joitakin oli sinne ehdoteltu vietäväksi. Tosin Kainuuhan oli melko syrjässä varsinaisista tapahtumista.

Kaikkein irvokkainta minusta on erään kaikkein pahimman valkoisten kiihottajan, Ilmari Kiannon tekemän Nälkämaan laulun harras veisaaminen kaikissa tilaisuuksissa Kianto oli pahimmillaan äärimäisen verenhimoinen valkoisten kansankiihottaja ja noloimmillaan ryssien vakoilija Talvisodassa! Suur-Suomi -mies ja Vienan kävijä. Viinaan ja naisiin menevä irstailija ja ties mitä muuta kaikkea lie ollutkaan.

Kianto nimitti itseään 1918 'valkoiseksi anarkistiksi' ja runoili: "Sotahan nyt marssimme, kotikulta jääköön! Jääkäriveri tässä velvoittaa! Ylös veljet valkoiset! Alas ryssät punaiset! Ei nyt auta vihamiestä armahtaa!

Onko täysin unohdettu, kuinka Kianto keväällä 1918 kirjoitti lehtikirjoituksissaan ehdottaen punaisten naisten prosentuaalista tuhoamista verraten heitä naarassusiin ja naarastiikereihin. Koskapa naarassudetkin hävitetään mieluummin ensin, jotta susikanta saadaan pienenemään, oli perusteena!

Teksti löytyy kokonaisuudessaan julkaistuna Keski-Suomalainen -sanomalehdestä 12.4.1918,

Tässä näyte tekstistä:

"Eikö olisi oikeata tuomiotaktiikkaa ottaa joku prosentti vihollisen toisestakin sukupuolesta - siten siveellisesti vaikuttaakseen näiden kurjiin ammattisisariin? Sudenjahdissa kelpaa maalitauluksi juuri naarassusi ehkä ennemmin kuin uros, sillä metsästäjä tietää, että naarassusi synnyttää yhtä pahoja penikoita, joista on oleva ikuinen vastus. Todistettu on, että Suomen kansalaissodassa punakaartilaiset ovat petoja, monet heidän naisistaan - susinarttuja, vieläpä naarastiikereitä. Eikö ole hulluutta olla ampumatta petoja, jotka meitä ahdistavat? Pyövelin kirves on nyt kerta kaikkiaan pantu Suomen kansan käteen. Suomen kansan yhteiskuntaruumiissa on tehtävä "keisarinleikkaus" - kirurgimme olkoon kansan tuomio." Näin siis Kianto sanomalehdessä. Naisia teloitettiin paikoin paljonkin, johtuiko osa sitten noista kiihotuskirjoituksista?

Kianto teki sisällissodan innossa kaksi kirjaa. Toinen oli "Hakkaa päälle! sotarunoja valkoiselle armeijalle", ja toinen "Suomi suureksi, Viena vapaaksi. Sotakesän näkemyksiä 1918." Molemmat kirjat ilmestyivät 1918.

Laulakaapas naiset ja miehet nyt kahta suuremmalla innolla tuota Kainuuta rienaavaa itkuvirttä...

Lue lisää

Kansalaissodassa keisarin armeija jaettiin, kerma valkoisille kouluttajaksikin ja loput piti päästää
takaisin Venäjälle. Mutta mutta, mitä tehtiin aseista riisutuille, kun juna pohjanmaalta suistettiin raiteilta ?

Loppurieha Lappeenrannassa ja Viipurissa kuvasti sitä, että Mannerheim ei olisi päästänyt venäläisiä pois maasta, elävänä, koska suunnitelmat oli jo Pietarin valtaamisessa Saksalaisten kanssa. Punaiset esitti rauhaa, useammin kuin kerran, mutta valkoiset miehiään säästämättä ei suostuneent. Kallis loppunäytös, myös keisarimielisten hyväksi !

Uudemmat historian tutkiat lähteineen, on lähempänä totuutta. Talvela muistelmissaan viittaa loppunäytökseen ja keskenäiseenkin valta-ja pelipolitiikkaan upseeristossa!

Kianto antoi tasa-arvon nimissä naisillekin nappituomion!

Lukekaahan Kiannon kirjoittamaksi väitetyt muistiinpanot nimeltään Siviilimiehen sotapäiväkirja, joka on julkaistu nimellä Ilmari Kiannon Talvisota, ajatuskirjat 2009.

Kyllä on säälittävä 65 vuotias ukko, joka piti nuoria tyttöjä, tässä vaiheessa 19 vuotias piika, jalkavaimoinaan ja oma akka katselee sivusta. Nykyään tuollaisilla on oma nimikin...

Abraham kirjoitti:

Kansalaissodassa keisarin armeija jaettiin, kerma valkoisille kouluttajaksikin ja loput piti päästää
takaisin Venäjälle. Mutta mutta, mitä tehtiin aseista riisutuille, kun juna pohjanmaalta suistettiin raiteilta ?

Loppurieha Lappeenrannassa ja Viipurissa kuvasti sitä, että Mannerheim ei olisi päästänyt venäläisiä pois maasta, elävänä, koska suunnitelmat oli jo Pietarin valtaamisessa Saksalaisten kanssa. Punaiset esitti rauhaa, useammin kuin kerran, mutta valkoiset miehiään säästämättä ei suostuneent. Kallis loppunäytös, myös keisarimielisten hyväksi !

Uudemmat historian tutkiat lähteineen, on lähempänä totuutta. Talvela muistelmissaan viittaa loppunäytökseen ja keskenäiseenkin valta-ja pelipolitiikkaan upseeristossa!

Lue lisää

Venäjän armeija hajosi jo kesällä -17. Saksan kanssa solmitun aselevon perusteella se piti kotiuttaa Suomestakin.

Suomen armeijaan liittyi noin 130 entistä tsaarin upseeria, suurin osa jo siviilissä.

Pohjanmaalla vangitut noin 7 000 venäläistä piti palauttaa itärajan kautta, mutta vain runsaat 2 000 ehdittiin toimitta, kun ongelmia tuli liikaa.

Loput jäi vankileireille. Henkiin jääneet palautettiin kesällä -18.

Mannerheimilla ei ollut -18 mitään Pietarin valloitussuunnitelmia.
Saksalaiset taas pyrkivät yhteistoimintaan bolsevikkien kanssa tarkoituksena karkottaa liittoutuneet Jäämeren rannoilta. Saksa ei puoltanut rauhanneuvotteluissa kesällä -18 Suomelle alueita Itä-Karjalasta.

Pöpi-Aappo on Merkki-Erkin tasoinen valehtelija.

Kuka tuollaista paskapuhetta levittää? Isäni Hannes Korhonen itse kertoi, että,hänen porukkansa ei ehtinyt Viipurin valloitukseen, vaan se oli jo vallattu kun he tulivat. Mitä Helsingin voitonparaatiin tulee, sen aikana hän oli espanjankuumeessa, joka siihen aikaan tappoi paljon väkeä

Kiinnostaisi tietää, kuka näitä valheita kertoo? Onko joku melalahtelainen pelkuri, sama tyyppi jolta sain nimettömän herjakirjeen vuosia sitten? Jos olet mies, ota yhteyttä!

Terveisin, ilman kunnioitusta, Pentti Korhonen

Urho Kekkonen oli lomalla Viipurin valloituksen aikana.
Muutenkin Kajaanin Sissi-rykmentti oli varsin merkityksetön joukko saavutuksiltaan.
Osa oli mukana Viipurin teloituksissa ja ryöstöissä.

Abraham kirjoitti:

Kansalaissodassa keisarin armeija jaettiin, kerma valkoisille kouluttajaksikin ja loput piti päästää
takaisin Venäjälle. Mutta mutta, mitä tehtiin aseista riisutuille, kun juna pohjanmaalta suistettiin raiteilta ?

Loppurieha Lappeenrannassa ja Viipurissa kuvasti sitä, että Mannerheim ei olisi päästänyt venäläisiä pois maasta, elävänä, koska suunnitelmat oli jo Pietarin valtaamisessa Saksalaisten kanssa. Punaiset esitti rauhaa, useammin kuin kerran, mutta valkoiset miehiään säästämättä ei suostuneent. Kallis loppunäytös, myös keisarimielisten hyväksi !

Uudemmat historian tutkiat lähteineen, on lähempänä totuutta. Talvela muistelmissaan viittaa loppunäytökseen ja keskenäiseenkin valta-ja pelipolitiikkaan upseeristossa!

Lue lisää

Hölynpölyä.

Pohjanmaalla vangittuja venäläisiä alettiin Mannerheimin lupauksen mukaan palauttaa Venälle,mutta rata loppui P-Karjalaan ja toiminta oli palautettujen siellä aiheuttamien levottomuuksien takia keskeytettävä.
Loput jäivät vankileireille ja palautettiin sodan päätyttyä Venäjälle.Melkoinen osa kuoli nälkään ja tauteihin.

Valkoiseen armeijaan ei venäläisiä otettu.Punakaartissa oli tai sitä tuki ehkä 2 000 miestä suurimmillaankin.Tampereella heillä oli suuri rooli.

Upseereja toimi myös rintamakomentajina ja ns. sotakoulujen kouluttajina.
Epäluulo oli punikkien kanssa molemminpuolista ja kieliongelma haittasi.

perinpohjin selvitetty Vapaussodan historioissa. Ja loppuvaiheetkin Suomen puolustuyslaitoksen historiassa 1918-1939.