kaivurikuormaajan oikea käyttö

Kakekuoppaukko on oikeassa joissain voi olla jopa vuosimalli vaihtelun perusteella eri tyylit tarkistaa öljyt eli konsultoi ohjekirjaa tai valmistajan huoltoa.

Suunnanvaihdin pyörii vain liikkeessä joten pelkkä vaihteen vapaalle asettaminen riittää. Mutta sen saa samalla kysyttyä kun kysyy öljyn määrän tarkistamisesta, kannattaa samalla kysyä perusteluita miksi näin on jos vastaus on että niin on aina tehty se on väärä vastaus. Itsellä on åkerman pyörä alustalla ja siinä tarkistetaan öljyt puomi pitkänä ja tassut ylhäällä, vuoden nuoremmassa tassut alhaalla joten eroja on.

"kuski" kirjoitti:

Kakekuoppaukko on oikeassa joissain voi olla jopa vuosimalli vaihtelun perusteella eri tyylit tarkistaa öljyt eli konsultoi ohjekirjaa tai valmistajan huoltoa.

Suunnanvaihdin pyörii vain liikkeessä joten pelkkä vaihteen vapaalle asettaminen riittää. Mutta sen saa samalla kysyttyä kun kysyy öljyn määrän tarkistamisesta, kannattaa samalla kysyä perusteluita miksi näin on jos vastaus on että niin on aina tehty se on väärä vastaus. Itsellä on åkerman pyörä alustalla ja siinä tarkistetaan öljyt puomi pitkänä ja tassut ylhäällä, vuoden nuoremmassa tassut alhaalla joten eroja on.

Lue lisää

Riippuu paljolti mistä roikkuu ... näinhän se yleensä on. Hydrauliöljyjä tarkistaessa on hyvä muistaa että tarkistus tehdään alarajalle. Siitä kun lähtee asiaa purkamaan eli missä asennoissa oljyä on eniten sylintereissä. Tämä pätee malliin kuin malliin vuosista riippumatta.

Hydrauliölijyn pinnan tarkistua. Kaivurissa sylinterit ovat kaikki kaksitoimisia, eli ölijyä on aina männän molemmilla puolilla. Pinnan pitäisi olla aina suurinpiirtein samassa tasossa, sylinterien (puomin) asennosta riippumatta. (vertaile eri asenoissa ei pitäisi vaikuttaa, jokin vanha ritilälauhdutin saattaa hidastaa säiliöön paluuta, eipä niitäkään juuri enää ole kuin joissakin vanhoissa pyöräkuormaajissa)

Ölijynlämpötila vaikuttaa pinnan tasoo, työpäivän jälkeen ölijy on lämmintä ja taso on korkeammalla.

Yksitoimisissa sylintereissä esim. joku vanha etukuormaaja. Kauha ylhäällä niin säiliöstä ölijy sylintereissä, kauha lasketaan alas, niin ölijy palaa takaisin säiliöön. Kippien yksitoimisissa sylintereissä sama peli.

Vaihtolava vehkeissä kipinsyinteri kaksitoiminen, tai sitten pienempi kaksitoiminen apusylinteri joka estää raamin pystyyn nousun lavaa päälle vetäessä.

Jos siinä kaivurissa on ihan normaali turbiinikytkin, ei se tykkää pahaa vaikka konetta pitää paikalla liikennevaloissa jarrun kanssa. Iso vaihde pällä se pysyy kyllä. Turbiiniissa on hyvä ölijynlauhdutus, se luistaa aina töitätehdessäkin, sen on sen tarkoitus ja onhan moottorissa silloinkin paljon kierroksia kun lykätään etukuormaajalla penkaa vastaan eikä kone enään liiku vaikka on kaasu pohjassa. Liikenevaloissa seisomiset tyhäkäynnillä on pikkurasitus, vaikka verrattuna pehmeessä maassa ajamiseen isolla vaihteella. Kytkin hoitaa samaa tehtävää molemmissa eli turbiini ns. luistaa.

(kuivalevykytkimet ovat sitten vallan toinen asia niitä ei saa luistattaa ne kuluvat, kuumenee, sauhuaa ja palaa pilalle)

Tuosta turbiinikytkimestä vielä. Sen rakenne: Kaksi siipeä ui ölijyssä samassa tilassa lähellä toisiaan, toistasiipeä pyörittää moottori. Moottoriin lisätään kierroksia niin pyörivä siipi alkaa heittämään ölijyä sitä toista siipeä päin jonka voimasta se toinen siipi lähtee pyörimään mukana. Ölijy turbiinissa kuumenee jota lauhdutetaan erillisellä lauduttimella. Ölijyä kytkimessä liian vähän tai jäähdytys ei toimi riittäväsi niin silloin hyötysyhde häviää, eikä kone tahdo liikkua entiseen malliin. Turbiini väljistyy aikaamyöden, eikä pidä uuden veroisesti. Turbiinissa ölijyä liian vähän, tulee sellainen ilmiö ettei veto ole tasainen. Moottorin pyörittämä siipi ei heitä ensin ölijyä, kun kierroksia lisätään niin siipi haukka ölijyä yhtä äkkiä ja tekee sellaisen äkkinäisen ryöpsäyksen kone nyökii ja on hyvin epämiellyttävä ajaa.
Turpiinikytkin on muuten niin pehmeä ajettava, kun kuski käsittää ajaa riittävän suurilla vaiteilla niin ajo on tasaisen pehmeää ja jouhevaa. Liian pienillä vaihteilla ajettaessa kytkin ei aja asiaansa eli ei luista ja ajota tulee taas nyökkimistä.

Yleensä välitykset muuttuu uudemmissa koneissa automaattisesti sopivaksi, vaikka on sitten itse valittavana manuaalisesti eri nopeusalueita maantie pelto kuormaus jne.

Monesti trukkikuskit eivät käsitä kytkimen tapaa toimia. Ylämäessä helppo ajaa tarkasti, kun pitää konetta jarrulla paikallaan moottorissa riittävästi kierroksia, päästää jarrua hiukan saa siirrettyä vaikka sentin kerallaan. Sentin siirto monelle trukkikuskille tarkassa paikassa täysin mahdoton, yrittävät tehdä sen väärin päin. Tyylillä jarrut auki moottoriin kierroksia, sitten kun kone lähtee painetaan äkkiä jarrua, nippu nurin jne..

Vaikea vaan mennä opastamaan jotakin vanhaa äijää, joka ajanut kuivalevykytkin koneita aikaisemmin eikä tietenkää viitsi perehtyä kytkimen rakenteeseeen, vaan haukku turbiinikytkintä kun ei itse käsitä sen tarkoitusta. Monet nuoret kuskit ovat ajaneet automaattiautolla, ajavat trukkia hyvin, tarkasti ja jouhevasti, niin kuin pitääkin turvallisesti ajaa. Vanhat äijät alkaa vielä niille jauhamaan kytkimen palamista, ei saa antaa kytkimen luistaa se palaa vaikka se on juuri turbiinikytkimen tarkoitua.

Suosittelisin monelle perehtymista asioihin, se lisää myös omaa työmukavuutta ja helpottaa ajamista/ koneen hallintaa.

Terveisin
Korjaile koneita, tuurailen kuskeja Trukit, kuormaajat, traktorit ja jne..

Tyhjäntoimittajat älkää te kommentoiko, teillä ei ole tarvittavia välineitä tähän, eikä tämä ole teidän kaikista vahvinta osa -aluettanne kiitos !

Koitin perustella kertomiani asioita, jatkakaa aiheesta.

Sekatyömies korjaamo kirjoitti:

Hydrauliölijyn pinnan tarkistua. Kaivurissa sylinterit ovat kaikki kaksitoimisia, eli ölijyä on aina männän molemmilla puolilla. Pinnan pitäisi olla aina suurinpiirtein samassa tasossa, sylinterien (puomin) asennosta riippumatta. (vertaile eri asenoissa ei pitäisi vaikuttaa, jokin vanha ritilälauhdutin saattaa hidastaa säiliöön paluuta, eipä niitäkään juuri enää ole kuin joissakin vanhoissa pyöräkuormaajissa)

Ölijynlämpötila vaikuttaa pinnan tasoo, työpäivän jälkeen ölijy on lämmintä ja taso on korkeammalla.

Yksitoimisissa sylintereissä esim. joku vanha etukuormaaja. Kauha ylhäällä niin säiliöstä ölijy sylintereissä, kauha lasketaan alas, niin ölijy palaa takaisin säiliöön. Kippien yksitoimisissa sylintereissä sama peli.

Vaihtolava vehkeissä kipinsyinteri kaksitoiminen, tai sitten pienempi kaksitoiminen apusylinteri joka estää raamin pystyyn nousun lavaa päälle vetäessä.

Jos siinä kaivurissa on ihan normaali turbiinikytkin, ei se tykkää pahaa vaikka konetta pitää paikalla liikennevaloissa jarrun kanssa. Iso vaihde pällä se pysyy kyllä. Turbiiniissa on hyvä ölijynlauhdutus, se luistaa aina töitätehdessäkin, sen on sen tarkoitus ja onhan moottorissa silloinkin paljon kierroksia kun lykätään etukuormaajalla penkaa vastaan eikä kone enään liiku vaikka on kaasu pohjassa. Liikenevaloissa seisomiset tyhäkäynnillä on pikkurasitus, vaikka verrattuna pehmeessä maassa ajamiseen isolla vaihteella. Kytkin hoitaa samaa tehtävää molemmissa eli turbiini ns. luistaa.

(kuivalevykytkimet ovat sitten vallan toinen asia niitä ei saa luistattaa ne kuluvat, kuumenee, sauhuaa ja palaa pilalle)

Tuosta turbiinikytkimestä vielä. Sen rakenne: Kaksi siipeä ui ölijyssä samassa tilassa lähellä toisiaan, toistasiipeä pyörittää moottori. Moottoriin lisätään kierroksia niin pyörivä siipi alkaa heittämään ölijyä sitä toista siipeä päin jonka voimasta se toinen siipi lähtee pyörimään mukana. Ölijy turbiinissa kuumenee jota lauhdutetaan erillisellä lauduttimella. Ölijyä kytkimessä liian vähän tai jäähdytys ei toimi riittäväsi niin silloin hyötysyhde häviää, eikä kone tahdo liikkua entiseen malliin. Turbiini väljistyy aikaamyöden, eikä pidä uuden veroisesti. Turbiinissa ölijyä liian vähän, tulee sellainen ilmiö ettei veto ole tasainen. Moottorin pyörittämä siipi ei heitä ensin ölijyä, kun kierroksia lisätään niin siipi haukka ölijyä yhtä äkkiä ja tekee sellaisen äkkinäisen ryöpsäyksen kone nyökii ja on hyvin epämiellyttävä ajaa.
Turpiinikytkin on muuten niin pehmeä ajettava, kun kuski käsittää ajaa riittävän suurilla vaiteilla niin ajo on tasaisen pehmeää ja jouhevaa. Liian pienillä vaihteilla ajettaessa kytkin ei aja asiaansa eli ei luista ja ajota tulee taas nyökkimistä.

Yleensä välitykset muuttuu uudemmissa koneissa automaattisesti sopivaksi, vaikka on sitten itse valittavana manuaalisesti eri nopeusalueita maantie pelto kuormaus jne.

Monesti trukkikuskit eivät käsitä kytkimen tapaa toimia. Ylämäessä helppo ajaa tarkasti, kun pitää konetta jarrulla paikallaan moottorissa riittävästi kierroksia, päästää jarrua hiukan saa siirrettyä vaikka sentin kerallaan. Sentin siirto monelle trukkikuskille tarkassa paikassa täysin mahdoton, yrittävät tehdä sen väärin päin. Tyylillä jarrut auki moottoriin kierroksia, sitten kun kone lähtee painetaan äkkiä jarrua, nippu nurin jne..

Vaikea vaan mennä opastamaan jotakin vanhaa äijää, joka ajanut kuivalevykytkin koneita aikaisemmin eikä tietenkää viitsi perehtyä kytkimen rakenteeseeen, vaan haukku turbiinikytkintä kun ei itse käsitä sen tarkoitusta. Monet nuoret kuskit ovat ajaneet automaattiautolla, ajavat trukkia hyvin, tarkasti ja jouhevasti, niin kuin pitääkin turvallisesti ajaa. Vanhat äijät alkaa vielä niille jauhamaan kytkimen palamista, ei saa antaa kytkimen luistaa se palaa vaikka se on juuri turbiinikytkimen tarkoitua.

Suosittelisin monelle perehtymista asioihin, se lisää myös omaa työmukavuutta ja helpottaa ajamista/ koneen hallintaa.

Terveisin
Korjaile koneita, tuurailen kuskeja Trukit, kuormaajat, traktorit ja jne..

Tyhjäntoimittajat älkää te kommentoiko, teillä ei ole tarvittavia välineitä tähän, eikä tämä ole teidän kaikista vahvinta osa -aluettanne kiitos !

Koitin perustella kertomiani asioita, jatkakaa aiheesta.

Lue lisää

vaikka olen tällainen tyhjäntoimittaja,onhan sillä sylkyn asennolla ratkaiseva merkitys siihen asiaan kuinka paljon on sylinterin sisällä öljyä. kas kun männänvarret ottaa omn tilansa sisäänvedettynä.Pienessä öljysäiliössä se on ratkaiseva asia.Puhuit myöskin turbiini vedon eduista mutta voin vakuuttaa sinulle että se tekniikka on jo niin vanhaa ettei sitä kannata enää puida,keskity huolella hydrostaattiseen voimansiirtoon vaikka sekin tekniikka on jo kolmekymmentä vuotta ollut jokapäiväisessä käytössä.Voidaan toki inttää näiden eduista ja hyödyistä.

nyt kumminkin kirjoitti:

vaikka olen tällainen tyhjäntoimittaja,onhan sillä sylkyn asennolla ratkaiseva merkitys siihen asiaan kuinka paljon on sylinterin sisällä öljyä. kas kun männänvarret ottaa omn tilansa sisäänvedettynä.Pienessä öljysäiliössä se on ratkaiseva asia.Puhuit myöskin turbiini vedon eduista mutta voin vakuuttaa sinulle että se tekniikka on jo niin vanhaa ettei sitä kannata enää puida,keskity huolella hydrostaattiseen voimansiirtoon vaikka sekin tekniikka on jo kolmekymmentä vuotta ollut jokapäiväisessä käytössä.Voidaan toki inttää näiden eduista ja hyödyistä.

Lue lisää

Se on ihan totta, sylinterien varret muuttaa tilavuutta. jos kaikki on samaan suuntaa joko ulkona tai sisällä. Mutta ei ne ole. Pienessä ölijytilavuudessa toki tuntuu.

Hytrostaattisnen veto, lähinnä kai niissä joilla ajetaan pieniä pätkiä hiljaa kuten kaivurit. Pikku kuormaajat. pobcat, avant. Kuormaaja ville on vähän isompi, missä muissa? huono hyötysuhde sekä Ölijyn kuumeneminen ongelmana, vielä muutama vuosi sitten villessäkin pehmeessä ajettaessa ölijy tahoi vaan alkaa kuumeta liikaa. Telakoneissa hytrostaattinen veto on erinomainen, kun ei muutenkaa kannata ajaa pitkiä pätkiä, eikä hyötysuhde ole päälimmäisenä asiana pienissä siirroissa. Hydrauliika pumput on joka tapauksessa oltava kaivinkoneissa, niin ei olisi edes järkevää laittaa muuta kun nestemoottorit vetämään teloja.

Maantielle tarkoiteuissa koneissa, kuten liikenne traktorit ei ole kyseinen voimansiirto saanut suosiota.
Pyöräkuormaajat joilla tehdään oikeesti töitä, ei kyseistä vetotapaa käsittääkseni juurikaan käytetä.

Trukit traktorit joilla ajetaan ja vedetään on voimansiirto perinteistä.

Vaikka kyseinen voimansiirto on ollut todella kauan käytössä, kyllä kehittämistä on paljon ennen kun se saadaan kilpailemaan taloudellisesti esimerkiksi sähkömoottori vedon kanssa jota käytetään trukeissa, junissa, laivoissa ja nyt myös autoissa.



Tyhjäntoimittajilla tarkoitin näitä jotka kommentoi, vaikka asia ei heitä kiinnosta vaan pelkästään räävitään.

Sekatyömies korjaamo kirjoitti:

Se on ihan totta, sylinterien varret muuttaa tilavuutta. jos kaikki on samaan suuntaa joko ulkona tai sisällä. Mutta ei ne ole. Pienessä ölijytilavuudessa toki tuntuu.

Hytrostaattisnen veto, lähinnä kai niissä joilla ajetaan pieniä pätkiä hiljaa kuten kaivurit. Pikku kuormaajat. pobcat, avant. Kuormaaja ville on vähän isompi, missä muissa? huono hyötysuhde sekä Ölijyn kuumeneminen ongelmana, vielä muutama vuosi sitten villessäkin pehmeessä ajettaessa ölijy tahoi vaan alkaa kuumeta liikaa. Telakoneissa hytrostaattinen veto on erinomainen, kun ei muutenkaa kannata ajaa pitkiä pätkiä, eikä hyötysuhde ole päälimmäisenä asiana pienissä siirroissa. Hydrauliika pumput on joka tapauksessa oltava kaivinkoneissa, niin ei olisi edes järkevää laittaa muuta kun nestemoottorit vetämään teloja.

Maantielle tarkoiteuissa koneissa, kuten liikenne traktorit ei ole kyseinen voimansiirto saanut suosiota.
Pyöräkuormaajat joilla tehdään oikeesti töitä, ei kyseistä vetotapaa käsittääkseni juurikaan käytetä.

Trukit traktorit joilla ajetaan ja vedetään on voimansiirto perinteistä.

Vaikka kyseinen voimansiirto on ollut todella kauan käytössä, kyllä kehittämistä on paljon ennen kun se saadaan kilpailemaan taloudellisesti esimerkiksi sähkömoottori vedon kanssa jota käytetään trukeissa, junissa, laivoissa ja nyt myös autoissa.



Tyhjäntoimittajilla tarkoitin näitä jotka kommentoi, vaikka asia ei heitä kiinnosta vaan pelkästään räävitään.

Lue lisää

sekatyömies ajatuksia mutta ne on kirjasta luettua ja väärin ymmärrettyjä.kyllä isot Länkkärit sekä metsäkoneet ynnä p-alustaiset kaivinkoneet sekä isot traktorit, puskukoneet, pienemmät pyöräkoneet kaikki on hydrostaattisella voimansiirrolla.Sinä sekoitat asiat.Mitenkä ne sylinterit on silloin kun kaivetaan syvältä ja mahdollisimman pitkältä,kyllä silloin öljy purskataa korkista ulos jos täyttömäärä on väärin.

juuh onhan sinulla kirjoitti:

sekatyömies ajatuksia mutta ne on kirjasta luettua ja väärin ymmärrettyjä.kyllä isot Länkkärit sekä metsäkoneet ynnä p-alustaiset kaivinkoneet sekä isot traktorit, puskukoneet, pienemmät pyöräkoneet kaikki on hydrostaattisella voimansiirrolla.Sinä sekoitat asiat.Mitenkä ne sylinterit on silloin kun kaivetaan syvältä ja mahdollisimman pitkältä,kyllä silloin öljy purskataa korkista ulos jos täyttömäärä on väärin.

Lue lisää

Kaivatko reijän maahan kun tarkistat hyd.ölijyn pinnan, saadaksesi kaikki sylinterit sisään.
Lue aloitus.
Eikö hytrostaattinen voimansiirto tarkoita, että voima siirretään nesteen avulla moottorista pyöriin kuten ajoruohonleikkurissa. Ei sitä maanteikoneissa juurikaan käytetä. hiljaisilla nopeuksilla kulkevissa vehkeissä. Mahtaako valmetissa olla, jotai versioita siitä on kai ollut. hytrauliika ohjattuja vaihteistoja on ollut maailman sivun vanhemmissa valmeteissa oli kytkinpoljin sekä turbiini poljinta ei tarvinut käyttää venteissä myös poljin jota ei tarvitse käyttää.

maamiesvalmetti kirjoitti:

Kaivatko reijän maahan kun tarkistat hyd.ölijyn pinnan, saadaksesi kaikki sylinterit sisään.
Lue aloitus.
Eikö hytrostaattinen voimansiirto tarkoita, että voima siirretään nesteen avulla moottorista pyöriin kuten ajoruohonleikkurissa. Ei sitä maanteikoneissa juurikaan käytetä. hiljaisilla nopeuksilla kulkevissa vehkeissä. Mahtaako valmetissa olla, jotai versioita siitä on kai ollut. hytrauliika ohjattuja vaihteistoja on ollut maailman sivun vanhemmissa valmeteissa oli kytkinpoljin sekä turbiini poljinta ei tarvinut käyttää venteissä myös poljin jota ei tarvitse käyttää.

Lue lisää

oli Porshe joka oli varustettu turbiini kytkimellä noin 50 luvun loppupuolella,siinä oli myös kuivalevy kytkin turbiinin perässä.Hitaasti liikkuvissa koneissa käytetään hydraulisia napamoottoreita voimansiirtoon.Hydrostaattinen voimansiirto on sellainen että moottori pyörittää säätyvätilavuuksita pumppua josta voima siirretään nestemoottorille joka on siotettu vaihdelaatikkoon tai suoraan perään.nopeutta voidaan säätää pumpun litratehoa muuttamalla vaikka moottorin kierroslukua ei muuteta.Etuna saadaan täysi vääntömomentti myöskin pienillä kierroksilla jolloin kone ei ryntää esteen ylityksen jälkeen kuten turbiinivetoinen tekee.Myöskin etua saadaan hydraulisten laitteiden kuten kuormaajan käytössä kun työpumppujen virtaus riittää.

maamiesvalmetti kirjoitti:

Kaivatko reijän maahan kun tarkistat hyd.ölijyn pinnan, saadaksesi kaikki sylinterit sisään.
Lue aloitus.
Eikö hytrostaattinen voimansiirto tarkoita, että voima siirretään nesteen avulla moottorista pyöriin kuten ajoruohonleikkurissa. Ei sitä maanteikoneissa juurikaan käytetä. hiljaisilla nopeuksilla kulkevissa vehkeissä. Mahtaako valmetissa olla, jotai versioita siitä on kai ollut. hytrauliika ohjattuja vaihteistoja on ollut maailman sivun vanhemmissa valmeteissa oli kytkinpoljin sekä turbiini poljinta ei tarvinut käyttää venteissä myös poljin jota ei tarvitse käyttää.

Lue lisää

Hydrostattista voimansiirtoa on käytetty jo vuosia kaivurikuormaajissa. Muunninvaihteistolla olevat koneet ovat muinaisjäänteitä ja aivan kammottavia ajaa työmaalla.

Ainakin Lännen koneet kulkee 40-50 kmh hydrostaatisella voimansiirrolla.

maamiesvalmetti kirjoitti:

Kaivatko reijän maahan kun tarkistat hyd.ölijyn pinnan, saadaksesi kaikki sylinterit sisään.
Lue aloitus.
Eikö hytrostaattinen voimansiirto tarkoita, että voima siirretään nesteen avulla moottorista pyöriin kuten ajoruohonleikkurissa. Ei sitä maanteikoneissa juurikaan käytetä. hiljaisilla nopeuksilla kulkevissa vehkeissä. Mahtaako valmetissa olla, jotai versioita siitä on kai ollut. hytrauliika ohjattuja vaihteistoja on ollut maailman sivun vanhemmissa valmeteissa oli kytkinpoljin sekä turbiini poljinta ei tarvinut käyttää venteissä myös poljin jota ei tarvitse käyttää.

Lue lisää

Catmies kertoi että hydrauliöljy tarkastetaan alarajalle eli silloin kun kaikki sylinterit on ulkona. Eikös kaivinkoneessa pääpuomi ole silloin yläasennossa kun sylinteri on ulkona. Eli kun sylintereissä on mahdolliismman paljon öljyä ja pinta on alle alarajan lisätään öljyä niin että pinta nousee alarajalle. Ei se silloin tule korkista ulos vaan pinta noudee ylärajalle jos kaikki sylinterit sisällä eli niissä öljymäärä pienin.

Hydrostaattisissa voimasiirroissa on momentinmuunnin eli ei sitä jurrata koko ajan samalla nopeudella. Eli voimaa ei siirretä suoraan moottorista pyöriin vaan momentinmuuntimen välityksellä. Ruohonleikkureista en mene takuuseen mutta muista kyllä.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

juurihan tuolla kirjoitti:

Catmies kertoi että hydrauliöljy tarkastetaan alarajalle eli silloin kun kaikki sylinterit on ulkona. Eikös kaivinkoneessa pääpuomi ole silloin yläasennossa kun sylinteri on ulkona. Eli kun sylintereissä on mahdolliismman paljon öljyä ja pinta on alle alarajan lisätään öljyä niin että pinta nousee alarajalle. Ei se silloin tule korkista ulos vaan pinta noudee ylärajalle jos kaikki sylinterit sisällä eli niissä öljymäärä pienin.

Hydrostaattisissa voimasiirroissa on momentinmuunnin eli ei sitä jurrata koko ajan samalla nopeudella. Eli voimaa ei siirretä suoraan moottorista pyöriin vaan momentinmuuntimen välityksellä. Ruohonleikkureista en mene takuuseen mutta muista kyllä.

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Lue lisää

Hydrostattisessa voimansiirrossa ei ole momentinmuunninta.
Yksinkertaisesti selitettynä moottori pyörittää ajon hydrauliikkapumppua joka taas antaa paineen ajomoottorille.
Ajonopeutta taas saadaan säädettyä ohjaamlaal pumpun ja moottorin kulmaa.

maija mehuveto kirjoitti:

Hydrostattisessa voimansiirrossa ei ole momentinmuunninta.
Yksinkertaisesti selitettynä moottori pyörittää ajon hydrauliikkapumppua joka taas antaa paineen ajomoottorille.
Ajonopeutta taas saadaan säädettyä ohjaamlaal pumpun ja moottorin kulmaa.

Lue lisää

väärässä,ompi tu koneen suunnittelija laskenut ne öjljyjen määrät kuinka puomisto on asetettu maanpinnassa ja ilmoittanut käyttöohjeissa missä korkeudessa öljy on säiliössä tarkistuksen aikana,siksi vaan ettei tarvitse kinata asiasta tietämättömien kasnssa.

kun olet kirjoitti:

väärässä,ompi tu koneen suunnittelija laskenut ne öjljyjen määrät kuinka puomisto on asetettu maanpinnassa ja ilmoittanut käyttöohjeissa missä korkeudessa öljy on säiliössä tarkistuksen aikana,siksi vaan ettei tarvitse kinata asiasta tietämättömien kasnssa.

Lue lisää

Hydraulinenveto ja hydrostaattinen voimansiirto alkaa pikku hiljaa avautua, voisiko joku kertoa momentin muuntimen toimintaperiaatteen. Turbiini kytkin tuolla jo selitetiinkin.

asiasta kiinostunut kirjoitti:

Hydraulinenveto ja hydrostaattinen voimansiirto alkaa pikku hiljaa avautua, voisiko joku kertoa momentin muuntimen toimintaperiaatteen. Turbiini kytkin tuolla jo selitetiinkin.

Lue lisää

Onko kokemusta Fiat Hitachi EX165Lc Tela VM2000 Heikkouksista asialliset kommentit olis asiaa.Kiitos.

asiasta kiinostunut kirjoitti:

Hydraulinenveto ja hydrostaattinen voimansiirto alkaa pikku hiljaa avautua, voisiko joku kertoa momentin muuntimen toimintaperiaatteen. Turbiini kytkin tuolla jo selitetiinkin.

Lue lisää

Koska mahtaa maanrakennus-puolelle tulla (täys)sähköinen voimansiirto, ts moottori pyörittää generaattoria ja siinä tuotettu virta pyörittää "napamoottoreita"? Traktoripuolellahan "peli" on jo aloitettu, ehkä yllättäen "Veli-Valko-Venäläisen" toimesta, siis Belaruksen...

"antiikkia" kirjoitti:

Koska mahtaa maanrakennus-puolelle tulla (täys)sähköinen voimansiirto, ts moottori pyörittää generaattoria ja siinä tuotettu virta pyörittää "napamoottoreita"? Traktoripuolellahan "peli" on jo aloitettu, ehkä yllättäen "Veli-Valko-Venäläisen" toimesta, siis Belaruksen...

Lue lisää

Eipä mene varmaan kauaa enää kun veli-peloton esittelee ydinkäyttöisen Belaruksen.

Jonkun mielestä mehuvetoinen voi olla antiikkia, mutta toimii suhteellisen varmasti ja yksinkertaisestikin jopa. Mutta mietitäänpä hieman. Mitä järkeä on pyörittää polttomoottoria joka pyörittää generaattoria jolla vielä pyöritetään napamoottoria? Touhuhan on vähän kuin jos dieselveturi pyörittäisi generaattoria ja sillä tuotettu virta johdettaisiin takana tulevaan sähköveturiin joka vetäisi vaunuja. Jos joku keksii järkevän selityksen niin olisi mukava kuulla.

valkovenäläinen kirjoitti:

Eipä mene varmaan kauaa enää kun veli-peloton esittelee ydinkäyttöisen Belaruksen.

Jonkun mielestä mehuvetoinen voi olla antiikkia, mutta toimii suhteellisen varmasti ja yksinkertaisestikin jopa. Mutta mietitäänpä hieman. Mitä järkeä on pyörittää polttomoottoria joka pyörittää generaattoria jolla vielä pyöritetään napamoottoria? Touhuhan on vähän kuin jos dieselveturi pyörittäisi generaattoria ja sillä tuotettu virta johdettaisiin takana tulevaan sähköveturiin joka vetäisi vaunuja. Jos joku keksii järkevän selityksen niin olisi mukava kuulla.

Lue lisää

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dr16
Ainoa ero mainitsemaasi systeemiin on se, ettei erillistä SÄHKÖVETURIA tarvita! Hyötyjähän löytyy, mm. aina moottorissa optimikierrokset (taajuusmuuntimella nopeudensäätö->portaaton nopeudensäätö), erillisiä jarruja ei tarvita, yms...

dieselvetureihin??? kirjoitti:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dr16
Ainoa ero mainitsemaasi systeemiin on se, ettei erillistä SÄHKÖVETURIA tarvita! Hyötyjähän löytyy, mm. aina moottorissa optimikierrokset (taajuusmuuntimella nopeudensäätö->portaaton nopeudensäätö), erillisiä jarruja ei tarvita, yms...

Lue lisää

niin vaihdetaan sen paikalle höyryveturi. Oletko nyt tyytyväinen pikunnussija.

Sekatyömies korjaamo kirjoitti:

Hydrauliölijyn pinnan tarkistua. Kaivurissa sylinterit ovat kaikki kaksitoimisia, eli ölijyä on aina männän molemmilla puolilla. Pinnan pitäisi olla aina suurinpiirtein samassa tasossa, sylinterien (puomin) asennosta riippumatta. (vertaile eri asenoissa ei pitäisi vaikuttaa, jokin vanha ritilälauhdutin saattaa hidastaa säiliöön paluuta, eipä niitäkään juuri enää ole kuin joissakin vanhoissa pyöräkuormaajissa)

Ölijynlämpötila vaikuttaa pinnan tasoo, työpäivän jälkeen ölijy on lämmintä ja taso on korkeammalla.

Yksitoimisissa sylintereissä esim. joku vanha etukuormaaja. Kauha ylhäällä niin säiliöstä ölijy sylintereissä, kauha lasketaan alas, niin ölijy palaa takaisin säiliöön. Kippien yksitoimisissa sylintereissä sama peli.

Vaihtolava vehkeissä kipinsyinteri kaksitoiminen, tai sitten pienempi kaksitoiminen apusylinteri joka estää raamin pystyyn nousun lavaa päälle vetäessä.

Jos siinä kaivurissa on ihan normaali turbiinikytkin, ei se tykkää pahaa vaikka konetta pitää paikalla liikennevaloissa jarrun kanssa. Iso vaihde pällä se pysyy kyllä. Turbiiniissa on hyvä ölijynlauhdutus, se luistaa aina töitätehdessäkin, sen on sen tarkoitus ja onhan moottorissa silloinkin paljon kierroksia kun lykätään etukuormaajalla penkaa vastaan eikä kone enään liiku vaikka on kaasu pohjassa. Liikenevaloissa seisomiset tyhäkäynnillä on pikkurasitus, vaikka verrattuna pehmeessä maassa ajamiseen isolla vaihteella. Kytkin hoitaa samaa tehtävää molemmissa eli turbiini ns. luistaa.

(kuivalevykytkimet ovat sitten vallan toinen asia niitä ei saa luistattaa ne kuluvat, kuumenee, sauhuaa ja palaa pilalle)

Tuosta turbiinikytkimestä vielä. Sen rakenne: Kaksi siipeä ui ölijyssä samassa tilassa lähellä toisiaan, toistasiipeä pyörittää moottori. Moottoriin lisätään kierroksia niin pyörivä siipi alkaa heittämään ölijyä sitä toista siipeä päin jonka voimasta se toinen siipi lähtee pyörimään mukana. Ölijy turbiinissa kuumenee jota lauhdutetaan erillisellä lauduttimella. Ölijyä kytkimessä liian vähän tai jäähdytys ei toimi riittäväsi niin silloin hyötysyhde häviää, eikä kone tahdo liikkua entiseen malliin. Turbiini väljistyy aikaamyöden, eikä pidä uuden veroisesti. Turbiinissa ölijyä liian vähän, tulee sellainen ilmiö ettei veto ole tasainen. Moottorin pyörittämä siipi ei heitä ensin ölijyä, kun kierroksia lisätään niin siipi haukka ölijyä yhtä äkkiä ja tekee sellaisen äkkinäisen ryöpsäyksen kone nyökii ja on hyvin epämiellyttävä ajaa.
Turpiinikytkin on muuten niin pehmeä ajettava, kun kuski käsittää ajaa riittävän suurilla vaiteilla niin ajo on tasaisen pehmeää ja jouhevaa. Liian pienillä vaihteilla ajettaessa kytkin ei aja asiaansa eli ei luista ja ajota tulee taas nyökkimistä.

Yleensä välitykset muuttuu uudemmissa koneissa automaattisesti sopivaksi, vaikka on sitten itse valittavana manuaalisesti eri nopeusalueita maantie pelto kuormaus jne.

Monesti trukkikuskit eivät käsitä kytkimen tapaa toimia. Ylämäessä helppo ajaa tarkasti, kun pitää konetta jarrulla paikallaan moottorissa riittävästi kierroksia, päästää jarrua hiukan saa siirrettyä vaikka sentin kerallaan. Sentin siirto monelle trukkikuskille tarkassa paikassa täysin mahdoton, yrittävät tehdä sen väärin päin. Tyylillä jarrut auki moottoriin kierroksia, sitten kun kone lähtee painetaan äkkiä jarrua, nippu nurin jne..

Vaikea vaan mennä opastamaan jotakin vanhaa äijää, joka ajanut kuivalevykytkin koneita aikaisemmin eikä tietenkää viitsi perehtyä kytkimen rakenteeseeen, vaan haukku turbiinikytkintä kun ei itse käsitä sen tarkoitusta. Monet nuoret kuskit ovat ajaneet automaattiautolla, ajavat trukkia hyvin, tarkasti ja jouhevasti, niin kuin pitääkin turvallisesti ajaa. Vanhat äijät alkaa vielä niille jauhamaan kytkimen palamista, ei saa antaa kytkimen luistaa se palaa vaikka se on juuri turbiinikytkimen tarkoitua.

Suosittelisin monelle perehtymista asioihin, se lisää myös omaa työmukavuutta ja helpottaa ajamista/ koneen hallintaa.

Terveisin
Korjaile koneita, tuurailen kuskeja Trukit, kuormaajat, traktorit ja jne..

Tyhjäntoimittajat älkää te kommentoiko, teillä ei ole tarvittavia välineitä tähän, eikä tämä ole teidän kaikista vahvinta osa -aluettanne kiitos !

Koitin perustella kertomiani asioita, jatkakaa aiheesta.

Lue lisää

sylinteri kun on ulkona niin sylinteriputkessa on öljyä ja kun sylinteri on sisässä niin sylinteriputken sisässä onkin myös varsi ja vähä vähemmän öljyä.

tulivaan mieleen kirjoitti:

sylinteri kun on ulkona niin sylinteriputkessa on öljyä ja kun sylinteri on sisässä niin sylinteriputken sisässä onkin myös varsi ja vähä vähemmän öljyä.

niinkö?