mielikuvitus ja olen omistanut tämän mielikuvitukseni lapsesta asti. Tosin on todettu, että olen vahvasti eideetikko myöskin. Lapsena katselin seinillä ihania prissesoja, pieniä tonttuja, nalleja ja kaikenlaisia kukkasia ym. Kauniita olivat. Kun uni ti tullut niin kivahan sitä oli katsella lakanalla tanssivia keijukaisia piirissä ja ympyrätansseissaan.
Hämärässä ja pimeässä metsänreunassa näin mitä ihmeellisempiä eläimiä , kalliot ja kivet muuttuivat karhuiksi, leijoniksi jne. Piti tietty vähän kiireellä justa pimeiden polkujen kautta kotiin, sillä joskus pelotti enemmänkin. Ja varsinkin ukkosenilmalla oli hurja tunne.
Joku tuolla kirjoitti, että pimeällä näkee kaikenlaisia varjostumia jne. Minä katselen kuvia pimeässä seuraavalla tavalla. Silmät kiinni. Monesti olen jo vuoteessa ja ajattelen kaikenlaisia asioita ennen nukkumaanmenoa. Kun oikein keskityn ajattelemaan jotakin kirjansivulla olevaa kuvaa , niin saan sen näkyviin melko tarkkana kuvana. Samoin ajatellessani hyvin intensiivisesti jotakin asiaa niin, että haluan nähdä nyt kauniin maiseman tai haluan nähdä vaikkapa angorakissan, niin sen saan myöskin näkyviin, kun ajattelen sitä oikein tarkkaan. Liikuttelen myöskin silmiäni, vaikka ne ovatkin kiinni, jotta tavallaan piirrän tuon kissan mielessäni. Jonkin ajan kuluttua silmät kiinni olessa saan kuvan näkyviin ääriviivoina. Kuva on melko tarkka. Samoin kun keskityn oikein kunnolla ja ajattelen jotakin tapahtumaa tai ajattelen vaikkapa kirjassa olevaa jonkun sivun asiatekstiä, saan sivun näkyviin ja samoin luvut , kirjansivunumerot jne. Onko muilla tällaisia kokemuksia. Tämä on minulle aivan tavallista jokapäiväistä.
Kuten alussa mainitsin, niin olen eideetikko, mutta en tarkkaan tiedä, millaisia muistikuvia eideetikolle syntyy. Minua muistini on todellakin paljon auttanut elämän varrella, mutta toisinaan siitä on ollut vähän haittaakin. Oikeastaan valokuvia minun ei tarvitsisi ottaa lainkaan, sillä minun muistiini tapahtumat, ihmiset, kaikki jäävät tavallaan kuin valokuvina. Voin tarkkaan kertoa monen vuoden jälkeen, millaisiin vaatteisiin joku ihminen oli pukeutunut ja millaisesta kankaasta(kuviot,värit) hänen vaatteensa oli valmistettu jne. Tai näen kuvana kuinka monta kiveä jollakin pihanurmella missäkin paikassa oli. Mitkä nimet lukivat minkäkin värisessä postilaatikossa jne. Näen kuvat mielessäni myöskin liikkuvina. Sattumoisin muistan toisinaan jonkun auton rekisterin ja sen, missä olen tuon samaisen auton aikaisemmin nähnyt. Onko muilla samanlaisia kokemuksia ja samantyyppistä muistia kuin minulla? Olisi kiva kuulla muistikuvistanne? Koulussa ja opiskeluaikina oli suht helppoa, kun muisti jopa kirjan sivujakin ulkoa.
Minulla on todellakin vilkas
9
1464
Vastaukset
- ehkä eideetikko?
Minulla ei ole tutkittu, olenko eideetikko vai en. Visuaalisessa muistissamme on paljon yhteistä, mutta en ole osannut yhdistää sitä mielikuvitukseen. Aikaisemman käsitykseni mukaan mielikuvitus rajoittuu huumoriin ja vitseihin. Olen lapsuudesta asti muistanut rekisterikilvet tuttavillani, ja siten olen tunnistanut ohittajan ja vastaantulevan. Valokuvat muistamme yhtä tarkasti, samoin kirjojen sivut (oppimateriaalista).
Negatiiviset tapahtumat muistan ulkoa yhtä hyvin kuin sinä kaikki tapahtumat, joten niistä ei ole minullakaan valokuvatarvetta.
Eideetikon visuaalinen muisti todellakin auttaa opiskelussa.- da jeessus-mon
Joo siis toi on hyvä asia sinänsä, mutta sillä ei vaan tee mitään, muistit sit kuinka paljon ja tarkasti tahansa. Et voi soveltaa sitä käytännössä ilman oikeata valokuvaa mihinkään fyysiseen asiaan, koska siitä ei koskaan tule niinkuin itse siitä ajattelet mielessäsi. Tarkoitin tota visuaalista puolta niinkuin vaikka taiteellisuuden puolesta, mihin tolla nyt lähinnä on jotain järkevää käyttöä.
- eideetikkona.minä.
da jeessus-mon kirjoitti:
Joo siis toi on hyvä asia sinänsä, mutta sillä ei vaan tee mitään, muistit sit kuinka paljon ja tarkasti tahansa. Et voi soveltaa sitä käytännössä ilman oikeata valokuvaa mihinkään fyysiseen asiaan, koska siitä ei koskaan tule niinkuin itse siitä ajattelet mielessäsi. Tarkoitin tota visuaalista puolta niinkuin vaikka taiteellisuuden puolesta, mihin tolla nyt lähinnä on jotain järkevää käyttöä.
voisitko tarkentaa, mitä sinä tarkoitat tuolla "koska siitä ei koskaan tule niinkuin itse siitä ajattelet mielessäsi".???????
Tarkoitan juuri tarkkaa eideettistä valokuvamuistia, jolloin ajattelemalla jotakin asiaa tulee mieleeni esimerkiksi valokuva jostakin kissasta tai kissakirjasta, jolloin se on tarkkana kuvana silmieni edessä, mutta ääriviivat ovat korostuneita. Toki tietenkin on helppo piirtää ja kuvata asioita kyvällä, kun muistaa kuviin katsomatta asioita ja esineitä , siis erilaisia objekteja. Mutta älyä täytyy olla, jotta hyvästä muistista olisi itselle järkevää käyttöä. Onhan niitä sellaisia ihmisiä, jotka muistavat kaiken kuulemansa. Istuvat luennoilla tekemättä muistiinpanoja. Istuvat kuin omissa oloissaan ja kuuntelevat tarkkaan ja saavat täydet paunat tenteistä.
- eideetikkona.minä
kirjoitukseeni. Olisi mukava kirjoittaa samanlaisella muistilla omaavan ihmisen kanssa. Löytyykö?
- da jeessus-mon
Mitä sä lisää tarviit? Rupee taiteilee niitä konseptikuvia sieltä muistista kankaalle/paperille, niin siitä on jotain hyötyäkin semmosille taas, kun osaa tehdä siitä jotain suunnittelupohjaista ja pyöritellä sitä kenties kolmiulotteisesti. Tietysti jollei se sitten ole luovaa mielikuvitusta taas, vaan jotain staattista, eli oikeita kohteita tallentunut, niin omaksi huviksesi piirtele sitten.
- ertyfrtyjhgfgthjfg
Olen lähes kateellinen tuollaiselle muistille, kun itsekin opiskelen, ja voi kun olisi se helppous omasta takaa jonkinlaisena hyvänä muistina, eikä tarvitsisi ahkeroida, jos haluaa hyvin menestyä koulussa. Sitten kun olen vielä laiska... Jotkut ovat näitä lahjoja saaneet, jotkut eivät. Toisinaan ihmettelen, kuinka itsestäänselvyytenä jotkut ottavat vaikkapa valokuvamuistinsa.
- pöpi??
Lainasin pätkän googlettamaani tekstiä
"Eideettinen eli valokuvamuisti on ikonimuistin erikoistunut muunnos (Gregg1978, 50-52).Tätä ominaisuutta esiintyy vain alle 10 %:lla lapsista. Aikuisilla eideettistämuistia ei juurikaan tavata. Syyksi tähän on arveltu lasten kokemus- ja muistimäärän vähäisyyttä."
"Lapsilla ei ole tarvetta rajoittaa muistiinsa tulevaa tietoa saatikka keinojajäsentää havaintopiiriinsä tulevaa tietoa tarpeellisiin ja tarpeettomiin tietoihin. Vaikka muistia sanotaan valokuvamaiseksi, on tällaisen muistin omaavilla kyky muunnella näkemäänsä muistikuvaa ikään kuin elokuvana (Rose 1992, 119-120.)"
"Klassinen eideettisen muistin koemenettely sisältää kuvan Liisan seikkailuista ihmemaassa, jossa Liisa seisoo puun vieressä ja puun oksalla makaa Irvikissa. Kun lapset olivat katsoneet tuota kuvaa 30 sekuntia esitettiin heille hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä kuvan piirteistä. Lapsista jotkut kykenivät jopa muistamaan Irvikissahännän raitojen lukumäärän. Tarkkaillessaan lapsia tutkijat huomasivat lasten ikäänkuin katselevan kuvaa uudelleen ja laskevan raitoja (Rose 1992, 122.)"
Itse käytän visuaalista "hakemistoani" kokemani ja oppimani muistiinpalauttamisessa juuri näin kuin tekstin lopussa kuvataan, palautan kuvan kuvana sellaisenaan mieleeni ja lasken sen esineet, sijainnin, värit jne., ulkoaopetellun tekstin luen mielessäni aivan samoin ja samassa tilanteessa kuin aidossakin tein, tilanne siis palautetaan mahdollisimman alkuperäisenä.
Olen kuvitellut että tämä on ihan tavanomaista ja että oma valokuvamuistini on korkeintaan vain hieman keskivertoa kehittyneempi, koska käytän sitä paljon työni puolesta näkemieni kolmiulotteisten esineiden kääntelyyn ja muokkaamiseen.
Teen suunnittelun päässäni, apuvälineitä käytän yleensä vasta fyysisen asun, eli piirustuksen aikaansaamiseksi, koska minussa ei valitettavasti ole dataporttia. ; )
Muistellessa on ikäänkuin hakisin kolmiulotteisesta aidosta elämätallenteesta kuvakelauksella haluamani kohdan, jossa luettu teksti, kuultu puhe, ääni, nähty kuva, värit, tuoksut, kosketus, lämpötila, tunnelma, oikeastaan kaikki ovat jollaintapaa taltioituneena, painotus oleellisuusjärjestyksessä, sään,
toki yleensä aina jotain mielestäni epäoleellista on suodattunut poiskin,
jostain syystä tilan äänet, akustiikan ja tuoksut muistan silti melkein aina.
Jos löydän "leffan kohtauksia" useamman kuin yhden version samasta aiheesta, tiedän muistoni olevan epävarma, mielikuvitukseni "saastuttama" tai sekoittunut muisto, aidon erottaminen usein mahdotonta.
Jos vaikkapa en muista jonkun ihmisen minulle sanomaa asiaa, näen kyllä kasvot ja suun liikkeenkin mutta epäselvänä, joten en myöskään kuule puhetta.
Eikö tämä sitten muka olekaan yleinen tapa?
Tulinkin hieman uteliaaksi, jos tiedätte itse tai vaikkapa hyviä sivustoja aiheeseen liittyen, otan vinkit kiitollisena vastaan. : )
PS: Saa minultakin kysellä vapaasti jos uteliaisuus heräsi- Manjaw
Eideettinen muisti on eri asia kulokuvamuisti. Eideetikko eli eideettisen muistin omaava muistaa asiat monien aistien avulla, kun taas valokuvamuistinen ihminen muistaa valokuvina. Ja ihan by to way eideetikkoi ei oo ihan joka kulman takana esim. sinä eideetikkona.minä et ole eideetikko vaan sulla on valokuvamuisti. Ikävä pilata ilo mutta kaiken mitä luettelit muistit valokuvina eli sulla on ihan normi muisti (valokuvamuisti) mielikuvitusta on varmaan joo mutta eideetikko kyl et oo. Ja eideetikot on aika harvinaisii. Jos sulla ois eideettine muisti pystysit ensilukemalla toistamaan noin tän mun vastauksen pitusen pätkän tekstiä.
- Sumua päässä?
Lapsena muistan itsekin että muistin mm.kirjan sivun tekstin katsomalla sitä, minun ei tarvinnut varsinaisesti lukea tekstiä tai katsoa kuvia "erikseen".
Opiskeluaikoina saatoin istuskella, tehdä niitä näitä luennolla, oikeasti kuuntelematta tai katsomatta mitä asiaa edes käsiteltiin. Silti "osasin" sen sitten lopulta, ikään kuin "kelasin" sen mielessäni auki saatuani tentissä kiinni asian "päästä"..
Aikuisena olen huomannut, että muistelen asioita joskus mielessäni "tunnustelemalla" niitä mielessäni tai "koskettelemalla" jotakin asiaa, henkilöä, muistikuvaa tms. siten että ikään kuin tunnen sormissani koskettelevani jotakin asiaa jota ajattelen mielessäni.
Joskus ajattelen että "pengon" asioita muisti"lokeroissani" ja sieltä löytyy sitten asioita jotka ovat mielessäni "esineitä" vaikka ovatkin vain asioita tai asiayhteyksiä.
Opiskelu on ollut aina minulle helppoa, pystyn ikään kuin kelaamaan auki asiat joita olen ollut kuuntelemassa, vaikken oikeasti ole ollenkaan ollut kuulolla koko tilanteessa. Jonnekin ne kuitenkin rekisteröityvät.
Olen jo aikuinen, mutta mietin mielessäni että muistini on vuosien myötä ikään kuin "kulunut" enkä enää saa sillä tapaa värikkäitä muistoja mieleeni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mies, mitä minun pitäisi tehdä
Niin, mitä naisen siis pitäisi tehdä, että lähestyisit ja tekisit aloitteen? Mikä on riittävä kiinnostuksen osoitus juur1101681- 1711618
Toivottavasti et mussukka elättele toiveita meikäläisen suhteen
Tiedän mitä olet touhunnut joten aivan turha haaveilla mistään enää 👍1691528Summit-tippuja Nicola sai Carolalta yllättävän viestin - Some älähtää rajusti: "Älä viitsi..."
The Summit Suomi -kisa käy kuumana kylmässä Norjan vuoristossa. Nicola tiputettiin kisasta juuri ennen finaalia. Likaise231318Sofia Virralla ja Minja Koskelalla ei mitään käsitystä terveyskeskusmaksuista!
Vasemmistopimut Sofia ja Minja täysin ulkona sote asioista, ei minkäänlaista käsitystä edes mittaluokasta, missä terveys901194Juusolle sataa vihaisia viestejä hoitajilta ja loput nauravat hänelle
Ei löydy montaakaan, joka kehuisi Juuson toimintaa ministerinä: "Selvä enemmistö Juuson päivitykseen reagoineista on su146963Persuehdokas uhkasi tappaa "jätkän" ja ravintolayrittäjän
Kuuntele tästä kuinka meuhkaa. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4eb3034d-48c5-4f31-b53c-42be3dc9607c70961- 97902
Sofia Virta vertasi Karjalan evakoita nykymatuihin
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta avasi sanaisen arkkunsa, eli tyhmyyden tynnyrinsä, valtiovarainministeri Riikka Purr187815Rokotevastaiset aiheuttaneet lasten kuolemat USA:ssa, eivätkä pyydä anteeksi
Jo kaksi lasta kuollut tuhkarokkoon Texasissa, koska rokotevastaiset ovat toimillaan tuhonneet suojaavan rokotekattavuud211791