- Ongelmana se, että tähän mennessä kukaan ei ole onnistunut ennustamaan Auringon monimutkaisempien jaksojen kehitystä luotettavasti.
http://www.tiede.fi/keskustelu/33559/ketju/nasa_auringon_tilasta_ja_pilkkutilanteen_seurantaa - https://journals.uair.arizona.edu/index.php/maps/article/view/15498
Meteoriittien oletetuilla kertymäalueilla Grönlannissa on nähty kiviä uponneena yli puolen metrin syvyyteen jään sisälle mutta ne eivät koskaan nouse pintaan asti. Tarvittava työn määrä yhtä tarkistettavaa kiveä kohti olisi niin suuri että helpompi kerätä meteoriitteja Antarktikselta. - Kyllä niitä todennäköisesti löytyy muiltakin sellaisilta jäätikköalueilta, joissa lumesta puristunut jää esteen vuoksi pysähtyy paikalleen sulamaan tai haihtumaan. Grönlannin jäätiköistä on puhuttu ja sieltä on meteoriitteja etsittykin samanlaisista paikoista kuin mistä Antarktikselta niitä on löytynyt.
Erona vaan on se, että Grönlannissa sää on liian lämmin ja aurinko paistaa liian kuumasti tummiin meteoriitteihin. Jään pinnan lähelle nousevat kivet lämpenevät ja sulavat jään sisään aivan kuten hiekoitushiekka jään päällä kevätsäässä. Antarktiksella ne nousevat aivan pintaan asti. - Linkki hieman rikottuna uudelleen:
htt p:// www.iapws.jp /Proceedings/Symposium04/236Torres.pdf
Ei sisällä suoraan kysyjän etsimää mutta kylläkin tiedon tiheydestä paineen funktiona, jota siis etsittiin. - Tässä suora linkki mainittuun artikkeliin. http://www.iapws.jp/Proceedings/Symposium04/236Torres.pdf
Varmaan löytyy parempaakin dataa mutta tuo siis nopeahkolla googlauksella. - 14. Kansainvälinen Konferenssi Ominaisuuksista Veden ja Höyryn Kiotossa vuonna 2014.
Torres, Tchijov, Leon ja Nagornov
Pätevyydestä Veden Tilayhtälön Metastabiililla Alueella Korkeassa Paineessa
Tuon mukaan veden tiheys nollan asteen lämpötilassa olisi 20 GPa:n paineessa lähes kaksinkertainen ilmakehän paineessa (0.1 MPa) tunnettuun tiheyteen verrattuna. Tässä siis jotakin dataa 200000 ilmakehän paineeseen asti.
1 GPa (10000 atm) kohdalla tiheys on 1.2 - kertainen. Syvimmän tunnetun meren kohdan eli Mariaanien haudan pohjalla on "vain" 11000 metriä vettä yläpuolella eli 1000 atm paine (0.1 GPa). - Sää ei näyttäisi suosivan keskiviikon ja torstain välistä yötä ainakaan Etelä-Suomessa. Tiistain ja keskiviikon välissä aamuyön paikkeilla voisi olla selkeää. Tuolloin asteroidi ei vielä ole ohituksen lähimmässä pisteessä eli on himmeämpi ja siksi vaikeampi havaita.
Jos tarkoituksena on oikeasti bongata tuo niin kannattaa ladata linkissä ehdotettu tähtikarttaohjelma tai muu vastaava ja käydä etukäteen tunnistamassa siinä olevat asteroidin paikantamiseen käytettävät kiintotähdet. - Parhaat alueet kerätä meteoriitteja Antarktikselta ovat niitä, joissa lumesta kasaan puristunut sininen jää nousee ylös näkyviin ja kuluu ja haihtuu pois. Mukana tulleet kivet jäävät tuollaisilla alueilla pinnan lähelle- Meteoriitit ovat siis pudonneet jäätikköjä peittävään lumeen ja ajan kuluessa päätyneet jään sisälle.
http://www.uqac.ca/miac/antarc.htm
Kullankaivajat osaavat etsiä kultaa sieltä, minne vesivirta sitä eniten kerää. Meteoriitin etsijät osaavat Antarktiksella etsiä meteoriitteja sieltä, missä jään hidas virtaus sopivan esteen lähettyvillä nostaa ne pintaan.
Suurin osa Antarktiksen meteoriiteista virtaa jään mukana aikanaan mereen ja ajelehtii jäävuorien mukana kunnes sulaminen saa ne putoamaan merenpohjaan. - Sama tuli mieleen. Tässä arvatenkin tulee rajoittavaksi tekijäksi laitteen kustannukset. Jos kustannukset eivät olisi esteenä niin laitetta voitaisiin käyttää muuttamaan autiomaa viljelykseen kelpaavaksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_water_generator
Veden tuottamista ilman kosteudesta on yritetty saada taloudellisesti kannattavaksi pitkään. Jos tuo nyt onnistuisi niin maailma muuttuisi ja veden puutteesta aiheutuvat konfliktit muuttuisivat viljelyskelpoiseksi muuttuneesta maasta käytäviksi sodiksi. - Läpinäkyvä aine vuorovaikuttaisi tavallisen aineen kanssa esimerkiksi törmäämällä siihen ja muuttumalla hehkuvaksi. Läpinäkyvyys ei estä sähkömagneettista vuorovaikutusta.
Pimeä aine sen sijaan vuorovaikuttaa tavallisen aineen kanssa ainoastaan gravitaation kanssa eli läpäisee meidät ilman että huomaamme sitä. Meihin törmäävä pimeä aine ei näe meistä muuta kuin Maapallon aiheuttaman avaruuden kaareutumisen. Atomien ytimet pysyvät kasassa vahvan vuorovaikutuksen avulla, atomit ja aine taasen sähkömagneettisen vuorovaikutuksen avulla. Kumpaakaan ei pimeä aine noteeraa mitenkään.
Näin siis tämänhetkisten teorioiden mukaan, joista havaintojen perusteella karsitaan pois vääräksi osoittautuvat. Pimeästä aineesta on edelleenkin havaintoja vain välillisesti sen tuottaman gravitaation kautta. Jos sitä on hiukkastasolla yhtään vaikeampi havaita kuin tavalliseen aineeseen lukeutuvia neutriinoita niin suorat havainnot pimeästä aineesta antavat odottaa itseään vielä kauan.
Pimeä aine on kummitellut kosmologiassa 1900 - luvun alusta alkaen. Se ilmaantui teorioihin siinä vaiheessa, kun näkyvän aineen huomattiin olevan massaltaan liian vähäistä tuottamaan havaintojen edellyttämä gravitaatio. - Kokeillaan+viel%C3%A4+uudelleen%3Cbr+%2F%3Ehttps%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FEtel%E4manner%23Merkitt.C3.A4v.C3.A4_alue_tieteelle
- Jos katsot karttaa niin huomaat, että Etelänapamantereesta varsin suuri osa on yhtenäisen ja todella paksun jääkerroksen peittämä. Meteoriitteja etsitään noilta laajojen jäätiköiden alueilta, ei minkään vuorenrinteen juurelta jonne kiviä voisi vieriä muutenkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etelämanner#Merkitt.C3.A4v.C3.A4_alue_tieteelle
Sama lyhytlinkkinä https://urly.fi/LoA kun Suomi24 kuitenkin pilaa tuon edellisen ääkkösten vuoksi. - Etelänapamantereelta tiedetään etsiä meteoriitteja. Siellä ei ole kivelle juuri muuta mekanismia päätyä jäätikön pintaan kuin se että kivi putoaa taivaalta...
- Tällä sivulla on tähtikarttoja, joista sijainti selviää kellonajan mukaan.
https://urly.fi/Loz
Aikayksikkönä on CDT, joka siis on GMT-5 kun me olemme kesäaikana GMT 3. Kellonaikoihin täytyy siis lisätä 8 tuntia jotta saataisiin vastaavat Suomen ajat selville. Liikenopeus on ohituksen hetkellä sellainen, että se näyttää liikkuvan täysikuun halkaisijan verran noin 18 minuutissa. Tämän näkee selvästi liikkeenä eli valitsee tähden jonka asteroidi ohittaa ja sitten oikealla hetkellä yrittää havaita näkökentässä liikettä.
Paljain silmin näkee noin 6 magnitudiin asti ja kiikarilla linssin koosta riippuen 10 magnitudin paikkeille. Tuo kohde on 10 ... 11 magnitudin paikkeilla ja 7 x 50 kiikareilla tuettuna voi nähdä noin 10 magnitudiin asti.
Hyvä katselupaikka vailla valosaastetta, tuetut 60 mm kiikarit ja onnea matkaan... - Etäisyys Kuuhun oli mitattu parallaksin avulla jo yli 2000 vuotta sitten. Joskus vuosien 147 eaa ja 127 eaa välillä Hipparkhos määritti Kuun radan varsin tarkasti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hipparkhos
Galileon aikaan 1600 - luvun alussa Kuun etäisyys Maasta oli jo varsin hyvin tunnettu asia. - Etäisyyden mittausta eri planeettoihin ja Kuuhun käsiteltiin tarkemmin alla mainitussa ketjussa. Samassa myös kerrottiin miten Maan ja Auringon välisen etäisyyden mittaus tarkkeni historian kuluessa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14801023/auringon-etaisyys-maasta-#comment-89519394 - Uutinen vuodelta 2013:
http://yle.fi/uutiset/3-6437042
"Tutkijat kuhisevat Saharan autiomaahan laskeutuneesta Mars-meteoriitin kappaleesta. Vuoden kestäneissä analyyseissä on selvinnyt, että hiilenvärinen kivi on erilainen kuin muut tähän mennessä tiedetyt Mars-kivet: se on paitsi vanhempi kuin useimmat, siinä on myös enemmän vettä."
Meteoriiteissa vesi on osana mineraalia, ei vapaana vesihöyrynä. - Tässä https://urly.fi/LnF linkki Wikipedian sivulle, jossa kerrotaan ydinaseiden vaikutuksista. Sieltä löytyy taulukko, josta yllä mainitut luvut ovat peräisin. Samat tiedot löytyvät myös monesta muusta lähteestä.
- Kahdenkymmenen kilotonnin tavanomainen ydinase 500 metrin korkeudessa räjäytettynä tuottaa räjähdyshetkellään tappavan säteilyannoksen (10 Sv) noin 1.4 km säteelle räjähdyspisteestä ja säteilysairauden oireet noin 1.4 km säteelle. Rakennukset sortuvat 1.8 km päässä ja vielä 2 km päässä suojaamaton ihminen syttyy lämpösäteilyn vuoksi liekkeihin.
Megatonnin ydinase 2m korkeudessa aiheuttaa tappavan säteilyannoksen 2.3 km säteelle nollakohdasta, säteilysairauden 2.9 km säteelle ja sytyttää suojaamattoman ihmisen palamaan vielä 10 kilometrin päässä.
Molemmissa tapauksissa pommien aiheuttama laskeuma voi moninkertaistaa säteilyannokset parin tunnin kuluessa räjähdyksestä.
Neutronipommissa räjähdyshetkellä vapautuvan säteilyn määrä on lähes kymmenkertainen samankokoisen tavanomaisen ydinaseen tuottaman säteilyn määrään. Osa räjähdysteholtaan säädettävistä ydinpommeista ovat pienillä räjähdystehoilla käytännössä neutronipommeja.
On paljon hyviä syitä sille, että ydinaseita ei Hiroshiman ja Nagasakin pommien jälkeen ole käytetty sodankäynnissä. Toivottavasti nuo hyvät syyt ja laajamittaisen yhteisvoimin suoritetun koston pelko pitävät tilanteen samana jatkossakin. - "Täydentäisin vielä aloittajan kysymystä , eli mikä voima ylipäätään saa aikaan tällaista kiihtyvää laajenemista."
Esität hyvän kysymyksen, mutta siihen ei tiedetä vastausta. Tiedämme havaintojen perusteella että laajenemista on tapahtunut (taustasäteily, punasiirtyneet kohteet). Tiedämme myös, että laajeneminen näyttäisi koko ajan kiihtyvän (vuonna 1998 tehdyt havainnot tyypin Ia supernovien perusteella).
Teoriat ja havainnot pimeästä aineesta ja pimeästä energiasta liittyvät oleellisesti yritykseen löytää vastaus kysymykseen.