Vapaa kuvaus

Schrödingerin kissan sukuinen felinisti joka asustaa saman katon alla kuin Hiski K. Harjasusi.

Aloituksia

228

Kommenttia

3656

  1. > Esimerkkinä vaikka Tiktaalik,
    > joka on maallaelävien
    > selkärankaisten edeltävä
    > muoto ja jonka peruja myös
    > ihmisellä on neljä raajaa, kaksi
    > kamerasilmää, selkäranka ja
    > yksi sierainpari esimerkkinä
    > näistä yhteisistä muodoista.

    Nyt on ihan pakko panna paremmaksi kuin Möttöskän klooniklaani: olikos tiktaalikin aikaan muka kameroita, häh?
  2. > Ihmislaji on kesyttänyt useita villieläimiä joista on
    > muodostunut oma lajinsa populaation ollessa ihmisen
    > "käytössä". Esimerkiksi sika voi lisääntyä villin
    > kantamuotonsa kanssa saaden elinkelpoisia,
    > lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Mutta eri lajeja
    > nämä kuitenkin ovat.

    Näissä puheissa on kuitenkin oltava erikoisen varovainen. Sika on sika on sika, Sus scrofa; koira on useiden mielestä suden alalaji, Canis lupus familiaris;

    Sopimuksen mukaan nykyisellä kesynaudalla on sama tieteellinen nimi kuin sen esi-isällä alkuhärällä, joka kuoli sukupuuttoon 1627. Kaikki nautalajit voivat risteytyä keskenään, – –. (Nummi (suom. toim.): Maailman eläimet);

    Kesyvuohesta käytetään vielä usein tieteellistä nimeä Capra hircus. Monet nykyiset eläintieteilijät pitävät kuitenkin parempana olla antamatta kotieläimille lainkaan lajinimeä. (Palmén & Nurminen (suom toim): Eläinten maailma);

    Även om det finns kriterier för vad som gälla för en art, torde trots allt den enda fungerande definitionen av en art vara, att det är vad en erfaren expert på området anser vara en art! (Karlsson & Andersson (toim): Djurens underbara värld).

    Kyse on sopimuksista eikä niistä olla yksimielisiä. 1800-luvulla oltiin niin innokkaita "löytämään" uusia lajeja, että jaguarundin (Felis yagouaroundi) värimuodot luokiteltiin eri lajeiksi vaikka niitä saattoi olla samassa pentueessa; pienet kissapedot yhdistetään välillä moitteettomin perustein sukuun Felis, välillä jaetaan moitteettomin perustin puoleenkymmeneen sukuun; Corbetin ja Hillin referenssiteos A world list of mammalian species (1980)) luettelee tiettävästi 4008 lajia mutta vetää mutkia niin suoriksi ettei kukaan muu - wikipedian luku lienee jossain 5400 paikkeilla, onhan vuoden 1980 jälkeen löydetty ties montako pientä karvaista eläintä ja mm. kenttämyyrä pilkottu useaksi lajiksi (mmm... pilkottua kenttämyyrää annospaloina...).

    Jaakob saa aiheen huomauttaa että Jumala yksin tietää ... JC saa aiheen muistuttaa siitä mitä on opettanut ... Möttöskän klooniklaani saa aiheen ilkkua etteivät evo-oppineet ole yksimielisiä mistään ... jb saa aiheen tarinoida kauhavalaista kansanperinnettä ... SamiA saa aiheen osoittaa itsensä biologina yhtä taitavaksi kuin kosmologina, seksologina, politologina, antropologina ja paleontologina ... mutta minkäs teet. Esittäkööt paremman näkemyksen ja saakoot sille tiedemaailman tuen, jos haluavat olla jotain muuta kuin sirkuspellejä.
  3. Millaisin perustein?
  4. > Taksonomian eri tasojen nimet
    > siis kertovat välillä suoraan eläimen
    > rakenteesta (selkärankaiset),
    > välillä elintavoista (petoeläimet),
    > välillä koosta (isot kissat).
    > Tämä ei anna hyvää kuvaa
    > taksonomian laadusta.

    Tuo ei anna hyvää kuvaa sinun logiikkasi laadusta. Biologinen taksonomia pohjautuu eliöiden tieteellisiin nimiin, jotka ovat täysin yksiselitteisiä. Kunkin maan kielessä on oma tapansa kehittää vernakulaarisia (kansankielisiä) nimiä, jotka ovat tietenkin olleet olemassa jo kauan ennen Linnén alulle panemaa taksonomiaa.

    > Miekkavalas on silti petoeläin.

    Miekkavalas ei ole petoeläin siinä mielessä kuin vakiintuneessa suomalaisessa biologisessa kielenkäytössä tarkoitetaan. Tästä sinun on viisainta jatkaa Kotuksen (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus) http://www.kotus.fi/ kanssa tai jonkun yliopiston biologin. Minun syytäni tämä nimikäytäntö ei ole enkä jaksa siitä enää kinata.

    > Tietenkin kaikki nisäkkäät olisi pitänyt
    > sisällyttää ravinnonhankintatapaa
    > käsittävän luokan alle, jos sellainen
    > luokka nisäkkäille perustetaan.

    Miksi pitäisi perustaa "luokka" ominaisuudelle, jonka edustajat eivät ole sen kummemmin sukua toisilleen? Maailman kaikki Anna-nimiset muodostavat sinun mallisi mukaisen "luokan", mutta hyvin harva heistä on monellekaan muulle läheistä sukua. Miten Anna-luokkaa pitäisi ryhtyä jakelemaan alaryhmiin ja mitä heIvetin hyötyä siitä tutkimukselle olisi?