kari.tolonen

Vapaa kuvaus

"Ajattelen, siis olen." (Descartes) "Minä en ajattele, minä vain olen." (Tuntematon) Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

73

Kommenttia

1182

  1. Ei puhuta, koska henkiset sairaudet ovat "keksityt" vasta lääketieteen ja psykiatrian kehittymisen myötä. Raamatun aikaan, (kuten vieläkin ns. alkuperäiskansojen animististen uskontojen parissa) monet sairaudet (varsinkin nykyisin psyykkisiksi luokiteltavat) selitettiin pahojen henkien aikaansaamiksi. Koska maailmankuva oli tällainen, myös tautien parannus oli riivaajien ulosajamista.
  2. Miten tuo nyt poikkeaa vanhan ajan roomalaiskatolisesta pyhäinjäännösten palvonnasta?
  3. Ei siitä ollut kyse , etteikö nykyinen läntinenkin maailma tarvitsisi Jeesusta. Kyse oli siitä, ettei nykyisessä läntisessä maailmassa ole yleistä uskomusta paastoavan ihmisen syljen parantavaan voimaan. Tämän päivän ihmiset uskovat terapeutteihin, lääkäreihin ja kirurgin veitseen. Oletettavasti Jeesus käyttää näitä välineitä parantaessaan tämän päivän ihmisiä.
  4. "Jeesuksen aikana oli yleinen käsitys, että syljellä, etenkin paastoavien ihmisten syljellä, oli parantava vaikutus sairaisiin. Sen vuoksi ei pidetty mitenkään merkillisenä, että Jeesus käytti joitakin kertoja sylkeä parantaessaan sairaita. Mk.8:23, Joh.9:6" Raamatun Iso Tietosanakirja, Kuopio 1975 , osa III, palsta 5415.

    Niin, että se oli sitä aikaa! Aivan ilmeisesti Jeesus siis toimi oman aikansa uskomusten mukaan. Nykyisin ei tuollaisia yleisiä uskomuksia, ainakaan länsimaissa, taida olla.
  5. Vaikea taitaa olla tietää mitä juuri Jeesus tuolla tarkoitti. Voi kuitekin arvaiilla, että olisikohan kyseessä "syntymästään saakka" olevien kohdalla kyse ihmisistä, jotka synnynnäisten ruumiinvikojensa vuoksi eivät olleet kykeneviä avioelämään.

    Niiden kohdalla taas, joiden syy oli ihmisen toiminta, voisi ajatella, että kysymys olisi eunukeista. Hallitsjoilla oli palvelijoinaan (Etiopialainen hoviherrakin oli tällainen, Apt.) kastruoituja orjia ja tällaisethan ovat avioon kelpaamattomia - ainakin yhteiskunnassa, jossa lapsen (varsinkin poikalapsen) saamiminen on esiarvoisen tärkeää.
  6. UT:n useat kirjeet ovat kirjoitetut jo olemassa oleville seurakunnille opetukseksi ja ohjaukseksi jossakin akuutissa ongelmatilanteessa. Niitä kirjoitettaessa ei suinkaan ole ajateltukaan, että ne olisivat (ainakaan siltä osin kuin ongelmat eivät ole samanlaisia kuin ne, joiden ratkaisuksi ne on kirjoitettu) sellaisenaan, asiayhteyksistään irtireväistyinä, ohjeita mihin tahansa kaikkien aikakausien kristityille.

    UT:n kirjeiden kirjoittamisaikana ne eivät edes oleet Jumalan sanaa , eivät ainakaan siinä mielessä kuin me nykyisin ymmärrämme. Ne olivat apostolien kirjoituksia ja niitä voisi verrata kirjoittamisaikanaan arvovallassa nykyisten piispojen, seurakuntien kaitsijoiden ja johtajien paimenkirjeisiin.
  7. Evätkös shamaanit ja poppamiehet parantanneet myös sairaita. Eikös henki- ja kaukoparannusta harjoiteta vielä meidänkin päivinämme? Eivätkö myös suomalaiset noidat ja verenseisottajat paranteneet ihmisiä? Ellen aivan väärin muista, ainakin viimeksi mainittujen parannusloitsuissa apua pyydettiin myös "Ristin Kiesukselta", niin ettei se Jeesuksen nimen käyttäminen mitään uutta ole, kun tautia ulos ajetaan.
  8. Enpähän tuota muuta äkkipäätä arvele, kuin että ihmisen pitäisi olla joka hetki valmis kuin partiopoika.
  9. Jumala on sana ´Jumala´. Väitteeseen "Jumala On" sisältyy tämä sana Jumala ja niin ollen väite lienee tosi koska sana Jumala viittaa itseensä.

    Kun sanotaan Jumalaa ei ole, tähänkin väitteeseen sisältyy sana ´Jumala´ ja niin ollen väite on ristiriitainen, koska Jumala On tässäkin väitteessä mukana.

    Yleensäkin, kun väitetään ettei Jumalaa ole, ajateltanee jotakin oliota jossakin ja sillä tavalla ymmärrettynä väite "Jumalaa ei ole" taitaakin olla tosi. - Kristillisen ajattelun mukaan kuitenkin: "Alussa oli Sana (logos).
  10. Jeesuksen tuloa on odotettu tämän kristinuskon parituhatvuotisen historian aikana lukemattomia kertoja. Monet, monet ihmiset ovat laskeneet päivämäärän tarkkuudella, koska Hän ilmestyy noutamaan omiaan.

    "Lähihistoriassa" eräs suuri odotusbuumi oli 1800-luvulla Yhdysvalloissa. Tämä odotus synnytti (vähän mutkan kautta) mm. nykyisen Adventtikirkon ja sen juurilta eronneen Jehovalaisuuden (Jehovalaiset ovat aivan "viime päiviin" saakka sitten laskeneet yhä uudestaan näitä paluuaikoja: viimeinen tulemus taisi olla 1970-luvulla -en ole aivan varma. Myös Ruotsista muutti 1800-luvulla ihmisiä kylätolkulla Jerusalemiin odottamaa Jeesusta, uskoen että siellä sitten olisivat kadutkin aitoa, oikeaa kultaa. Pettymys oli suuri: omaisuudet Ruotsissa oli myyty ja sitten elää kituutettiin, miten taidettiin, nälässä ja kurjuudessa, kaikella muulla, paitsi kullalla päällystetyillä Jerusalemin kujilla.

    Ruotsalaiset eivät ole olleet ainoat , jotka ovat pettymyksen lisäksi menettäneet omaisuutensa ja elinkeinomahdollisuutensa näissä Jeesuksen takaisintulo-odotusten tohinoissa. Ilmiö on ollut varsin tavallinen.

    Sen, joka uskoo Raamatun sanaan, on hyvä muistaa, että siellä varoitetaan tuon tapaisista povailuista, koska "sitä päivää ja hetkeä ei tiedä ei enkelit, ei edes poika, ei muut kuin Isä yksin".

    Se taas, joka ei usko Raamatun sanaan, ei luonnollisesti lähde mukaankaan tällaisiin laskelmakouhotuksiin.
  11. Mitä perusteita on olettamukselle ,että Ilmestyskirjan maininta kahdesta säkkiin pukeutuneesta todistajasta tarkoittaisi Vanhaa- ja Uutte Testamenttia?
  12. Ellei olisi pahaa, ei olisi hyvääkään ja päinvastoin: kuten ei olisi lyhyttä ilman pitkää eikä lihavaa ilman laihaa.

    Tässä inhimillisen ajattelumme maailmassa, voimme käsittää useat asiat vain vastakohtiensa avulla. Mihin tarvitsisimme esim. puolustajaa, Pyhää Henkeä, ellei olisi syyttäjää, Saatanaa.(alunperin Israelin uskonnossa Saatanalla oli juuri "yleisen syyttäjän" rooli "Jumalan hovissa": myöhemmin Saatanan hahmoon on syyttäjän lisäksi kerääntynyt kaikenlaisia aineksia sieltä sun täältä).

    ´Syöminen hyvän- ja pahan tiedon puusta´ aiheutti sen, että ihminen tuli tietoiseksi hyvästä ja pahasta. Sitä ennen kaikki oli ollut (?) "yhtä mössöä", ei hyvää, eikä pahaakaan, samaan tapaan kuin on (ilmeisesti) eläinten laita, jotka toimivat vaiston varaisesti, ilman moraalia tai tietoisuutta hyvästä ja pahasta.
  13. Aprikoidessaan adventistien palsta-asioita, nimimerkki ´herätysliikkeelle´ ajatellee (otaksun) jehovalaisuuden (Russelilaisuuden) syntyä. Russelilaisuushan syntyi 7:en Päivän Adventistien pohjalta vaikkei sitä nykyisin tunnusteta edes kristilliseksi kirkkokunnaksi vaan se kuuluu joukkoon: Kristinuskon pohjalta syntyneitä yhteisöjä.

    Opillisesti nykyisin ns. muut ´vapaat suunnat´ ja adventistit ovat lähempänä toisiaan kuin adventistit ja jehovalaiset.
  14. Ei voi muuta kuin todeta että onpa taas kerran ollut epäraitis uskonelämä asialla.

    Pirullista tuollaisissa tapauksissa on, että ihmisille annetaan väärää toivoa ja sitten kun toive ei toteudukaan, syyllistetään nämä ihmiset: syy onkin sinussa, koska sinulla ei ollut tarpeeksi uskoa. Sama juttu sairaiden parantamisen kohdalla. Jos et parane, syy on itsessäsi, koska sinulla ei ollut eikä ole uskoa. - Ja sitten sairas menee pois häpeää ja syyllisyyttä tyntien eikä mahdollisesti uskalla edes purkaa sydäntään kenellekään, koska: "syyhän on minun itseni, kun minulla ei ole uskoa". -Ja mitä tekee tämä kuolleista herättäjä/parantaja? Puhtaana kuin pulmunen ja viattomana kuin kyyhkynen, hän kulkee edelleen ympäri kuin kiljuva jalopeura, etsien kenet hän saisi niellä.
  15. Ei uskonto ole harhaa. Uskonto, tai pikemminkin lähes lukematon määrä uskontoja on olemassa. Samoin on uskovia ihmisiä lähes "joka lähtöön".

    Siis uskonto ei ole harhaa, ei ainakaan siinä mielessä, että uskonto on olemassaoleva tosiasia.

    Sen sijaan jotkin uskonnolliset ilmiöt voivat olla jotakin muuta kuin niiden otaksutaan olevan: tällöin voidaan sanoa että näiden ilmiöiden tulkinta ja selitys on virheellinen eli harhainen. Samoin jotkin uskomusoliot voivat olla ainakin fyysisessä mielessä olemattomia vaikka ne jollakin käsitteellisellä- , ajattelu- tai tunnetasolla ovatkin olemassa. Esimerkkinä tällaisista uskomusolioista olkoon vaikkapa Joulupukki ja yksisarvinen. Niitä ei oikeasti ole olemassa mutta sikäki kuin joku aidosti uskoo niihin, ne hänelle ovat olemassa. Käsitteellisellä tasolla ne ovat olemasa kaikille niille, jotka ymmärtävät noiden sanojen merkityksen.
  16. Raamattu ei ole milään yksi kirjanmöhkäle vaan kokonainen kirjasto, joka sisältää eri aikakausilta olevia hyvin erilaisia kirjallisuuden lajeja. 1. Mooseksen kirjan luomiskeromukset, joita sinänsä on kaksi (ns, Jahvisti ja Elohisti), ovat myyttisiä kertomuksia. - Se, ovatko ne Jumalan sanaa on taas toinen juttu: Jumala kyllä voinee puhua myyttistenkin kertomusten, vieläpä suoranaisten satujenkin kautta.

    Mitä patriarkkojen sapatinviettoon tulee, ei ole ollenkaan varmaa, että heillä olisi ollut edes seitsenpäiväistä viikkoa, sapatista puhumattakaan. Eiväthän he edes palvelleet Jahvea, mikä käy ilmi vaikapa kertomuksissa Jaakobista: Jumala ilmestyy Jaakobille BeetEL´issä, Jaakob itse saa painimatsinsa jälkeen nimen IsraEL, ja tähän tapaan.
    Tämä ei tarkoita, etteikö näillä patriarkoilla olisi ollut lepo- ja juhlapäiviä, vaikkei heillä myöhemmän juutalaisuuden mukaista sapattia olisi ollutkaan.

    Mitä tulee Jeesuksen sapatinviettoon, juutalaisena hän kyllä vietti sitä, mutta näytti olevan varsin vapaa kovin lakihenkisistä sapattimääräyksistä. -Matt.5:18 "Sen tähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi."

    Apt:n kertomuksessa Jerusalemin apostolikokouksesta, jossa päätettin mitkä olivat ne vaatimukset, joita pakanakristityiltä edellytettin (epäjumalille uhrattu ruoka, haureus ja verensyöntikiellot) ei inahdetakaan, että näiden tulisi viettää sapattia. Jos asia olisi tärkeä ja merkityksellinen, apostolikokous ja Pyhä Henki olisivat siitä varmaan maininneet.
  17. Luomismyytin mukaan Jumala loi kuudessa päivässä taivaan ja maan ja kaikki mitä niissä on. Seitsemntenä päivänä Hän lepäsi kaikesta luomistyöstänsä ja pyhitti sen (pyhittäminen = erottaa tavanomaisesta, arkisesta, profaanista).
    Missään ei kuitenkaan kerrota, eikä ole mitään viitteitä että Aatami, Eenok, Nooa,Abraham, Iisak, Jaakob tai Joosef olisivat viettäneet sapattia eli lepopäivää. Sapatin vietto ilmaantuu Israeliin vasta Mooseksen aikoina, Egyptin orjuuden jälkeen.

    Israelin kuuluu viettää sapattia ( sabat ´lakata työstä, levätä´ --> sabbat ´lepopäivä, sapatti´) mutta missaan ei sanota, että tämän sapatin, lepopäivän, olisi oltava juuri meidän lauantaimme, Saturnuksen päivä. Oleellista on lepopäivän pyhittäminen, ei se minkä planeetan nimikkopäivän kohdalla se tehdään.

    Koska kristinuskolla on juutalaiset juuret ja evankeliumien mukaan Jeesus kuoli perjantaina ja nousi ylös sunnuntaina, alkoivat kristityt viettää sunnuntaita, Auringon päivää, ylösnousemuspäivänä, Herran päivänä. Rooman valtakunnan kristillistyessä tästä päivästä tuli myös lepopäivä. Lukuun ottamatta juutalaisista koostuvia Palestiinan alkuseurakuntia, jotka noudattivat juutalaisia tapoja, kristityt eivät ole, joitakin yhteisöjä lukuunottamatta, viettäneet juutalaisten lepopäivää, sapattia.
  18. Jos vihjaisi, niin sitten... muuten aiheeton.

    Luuk.13:4,5.
  19. Olisiko vähän vaikea aihe, kun kskustelu ei ota tulta? Vai ei kenties muuten kiinnosta?

    Kaikissa kulttureissa on oivallettu juhlien ja juhla-aikojen tarpeellisuus arkisen työn ja elämän rytmittäjänä. Monet juhlistamme ovat peräisin agraariselta ajalta, maanviljelys ja karjanhoitoelinkeinojen valtakaudelta. Ne liittyivät silloisen elinkeinoelämän vuosirytmeihin: näiden toistuvien, vuosittaisten tapahtumien alkamiseen ja päättymiseen. Näin oli myös muinais-Israelissa.Paimentolaisilla ja myöhemmin Kanaanin maassa, maata viljeltäessä, vuotta rytmittivät erilaiset juhlat ja juhla-ajat. Koska "valtiollinen laki" ja uskonnollinenlaki olivat yksi ja sama, nämä "maalliset juhlat" olivat samalla uskonnollisia juhlia ja ovat kirjatut Jahven ohjeina ja määräyksinä VT:iin.(esim. lehtimajajuhla).

    Kristinuskon irtauduttua juutalaisuudesta, meille kristityille ei oikein jäänyt paljon muita UT:n perustuvia juhlia kuin juutalaista perua oleva Pääsiäinen ja kenties Helluntai, sekä tietysti sunnuntain, Herran päivän vietto joka yhdistettin juutalaiseen sapattiin, jolloin siitä tuli myös viikkolepopäivä.

    No, aikaa myöten, vanhassa kirkossa, joka sittemmin jakaantui itäiseen ja läntiseen, alettiin viettää marttyyrien ym. kirkollisten henkilöiden muistopäiviä ja tänäkin päivänä molemmilla suurilla kirkoilla, Room.katolisilla ja Ortodokseilla on omat pyhimyskalenterinsa ja kirkolliset juhlansa. Me protestantit oleemme jääneet näistä suurelta osin paitsi. Onhan tietysti vielä esim. Vappu mutta kuka meistä muistaa siitä huolimatta Pyhää Valpuria!

    Kuten aikaisemmin vastasin ja toki yleisesti tiedetään, kristinusko on antanut vanhoille pakanallisille juhlille uuden sisällön ja juhlii nyt niitä ominaan. Olihan juhlia jostakin saatava koska UT ei niitä juuri antanut. - Tulkoon nyt myös sanottua etteivät muinais-israelilaistenkaan juhlat mitään puhtaita "pakanallisista vaikutteista" olleet. Sieltäkin löytyvät samantapaiset kehityskulut kuin esim. meidän joulustmme tai juhannuksestamme.
  20. Otetaampa kolme (kuvitteellista) tapausta:

    a) Kastettava ei usko Jeesukseen mutta tunnustaa Hänet suullaan Herraksi.

    b) Kastettava uskoo sydämessään Jeesukseen mutta on mykkä eikä kykene tunnustamaan häntä suullaan.

    c) Kastettava kykenee puhumaan ja toistamaan "konemaisesti" oppimiaan lauseita mutta on kuitenkin vähän "kehityksessään jälkeen jäänyt", eikä itse asiassa ymmärrä mistä on kysymys.

    Kysymys kuuluu: onko kaste näissä, tai joissakin näissä tapauksissa pätevä?
    21. 50 / 60
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt