Avoimen arkun äärellä.

Jumala ei toimi siellä, missä epäusko on läsnä.

kappeli jossa Jumalan henkeä ei tunnusteta.
Varo luterilaisten hapatusta ja kirkollis veroa, jota sumeilematta karhutaan jopa uskosta osattomilta.

kaikkein helpoin vastaus on :uskonvahyys..
tama on sita 'tikapuu-uskoa'jota kaihdan.
enka suosittele kenellekkaan.
miksi kuollut ei herannyt,ainoastaan siksi, kun hanen paivansa Jumalan kalenterissa olivat loppuneet.ja kerran paivien lopussa JUMALA hanet
herattaa.lohduttaudu silla ystavani..

Ei voi muuta kuin todeta että onpa taas kerran ollut epäraitis uskonelämä asialla.

Pirullista tuollaisissa tapauksissa on, että ihmisille annetaan väärää toivoa ja sitten kun toive ei toteudukaan, syyllistetään nämä ihmiset: syy onkin sinussa, koska sinulla ei ollut tarpeeksi uskoa. Sama juttu sairaiden parantamisen kohdalla. Jos et parane, syy on itsessäsi, koska sinulla ei ollut eikä ole uskoa. - Ja sitten sairas menee pois häpeää ja syyllisyyttä tyntien eikä mahdollisesti uskalla edes purkaa sydäntään kenellekään, koska: "syyhän on minun itseni, kun minulla ei ole uskoa". -Ja mitä tekee tämä kuolleista herättäjä/parantaja? Puhtaana kuin pulmunen ja viattomana kuin kyyhkynen, hän kulkee edelleen ympäri kuin kiljuva jalopeura, etsien kenet hän saisi niellä.

lienee siinä, että Jumala ei ole missään olosuhteissa velvollinen tottelemaan meidän vaatimuksianne. Paavali sanoo, että Kristus on seurakunnan pää ja me olemme ruumis. Eikö se ole riittävän selvästi kirjoitettu?

Samaa vaatimushapatusta menestysteologit ovat opettaneet koko historiansa ajan: sinulla on OIKEUS olla rikas, terve ja onnellinen. Jos et kaikesta huolimatta ole, syynä on uskon puute...

Haloo! Herätkää pahvit.. onko siellä ketään kotona? Missä vaiheessa Jumalasta tuli ihmisten sätkynukke?

Apostolien ei tarvinnut reuhtoa ja mesota parantaessaan sairaita ja herättäessään kuolleita. Syy oli hyvin yksinkertainen: he tottelivat Jumalaa eivätkä tehneet mitään omasta aloitteestaan. Sanoohan Jeesuskin: "Ilman minua te ette voi mitään tehtä..."