yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Barroson ensimmäinen etunimi kirjoitetaan José, missä aksentti osoittaa painoa, ja sen ääntämyksessä o ääntyy o:na, ei u:na.
  2. Oikea tavujako on Aust-ra-li-a. Kyseessä on vieras nimi mutta sitä käsitellään suomen sääntöjen mukaan kuten yleensä tuttuja, ääntämykseltään suomeen mukautuneita nimiä. Siksi tavunraja tulee yleissäännön mukaisesti peräkkäisistä konsonanteista viimeisen edelle. Sallitut _eri riveille jakamisen_ kohdat sen sijaan ovat Aust-ra-lia, sillä viimeiseltä tavunrajalta ei saa jakaa kahdestakaan syystä: viimeistä kirjainta ei eroteta sanasta, eikä vokaalien välistä pitäisi jakaa (paitsi jos siinä on yhdysosien raja).

    Hyvä nyrkkisääntö on, että jos ei suoralta kädeltä tiedä, miten sana jaetaan eri riveille, ei pidä jakaa sitä. Silloinhan on todennäköistä, että merkittävä osa lukijoista kummaksuu jakoa, teit sen miten vain. Jakamista kannattaa välttää silloinkin, kun tietää oikean jaon mutta tietää myös, että useimmat lukijat eivät tiedä. (Esimerkiksi nimi ”Hruštšev” kannattaa jättää tavuttamatta, sillä ”štš” on yhden äänteen merkki eikä sitä saisi jakaa, kun taas ”Hru-štšev” olisi liian oudonnäköinen.)
  3. Vokaalia sanotaan avoimeksi, jos sitä äännettäessä suu on reilusti auki. Käytännössä viitataan yleensä siihen, että suu on enemmän auki kuin vastaavaa ”suljettua” vokaalia äännettäessä. Monissa kielissä on esimerkiksi e:stä ja o:sta sekä avoin että ”suljettu” versio, jotka käsitetään olennaisesti eri äänteiksi (foneemeiksi), joiden ero voi merkitä sanojen merkityseroa. Unkarin yleiskielessä kuitenkin lyhyt e-äänne on aina avoin (siis ä:hän vivahtava), pitkä (é:llä merkitty) e-äänne ”suljettu”.
  4. Kuten kuvasin, unkarissa on avoin e, joka saattaa monesta kuulostaa ä:ltä. Se ei kuitenkaan ole sama äänne, kuten vaikkapa ranskalainen nimi Molière ei oikeasti äänny [moliäär], vaikka ääntämystä saatetaan näin kuvata, vaan siinäkin on avoin e.

    Unkarin c ääntyy affrikaattana [ts], ei [tš]. Nimi Debrecen lausutaan suunnilleen [dɛbrɛtsɛn].
  5. Unkarissa ei ole ä-äännettä [æ]. Sen sijaan siinä on avoin e-äänne [ɛ], joka varmaankin monen korvaan kuulostaa ä:n tapaiselta.
  6. "Minun omaa" on sekakieltä: se ei ole huoliteltua yleiskieltä (johon possessiivisuffiksit kuuluvat) eikä myöskään tavanomaista puhekieltä (jossa sanotaan "mun omaa", "miun ommoo" tms.).

    Sanajärjestys "minun omaani älä koske" on lähinnä jonkinlaista runollisuuden tai mahtipontisuuden tavoittelua. Ei ruvennut arvioimaan, oliko alkutekstissä sellainen tavoite, vaan kuvasin lauseen perusmerkityksen normaalisuomella.
  7. Mitä suomalaistamista se olisi, että muodostettaisiin käännöslainoja, kuten viikonpäiville on tehty halki vuosituhanten. Sumerilaisia jumalia vain on korvattu assyrialaisilla, kreikkalaisilla, roomalaisilla jne. Jos välttämättä halutaan nimetä päiviä suomalaisten jumalien mukaan, niin käytettäisiin edes niitä, joita palvotaan, eikä joitakin sellaisia, joita jonkin epäluotettavan tiedon mukaan esi-isämme ovat joskus palvoneet. Esimerkiksi nokianpäivä, autonpäivä, lottopäivä, lätkäpäivä, lordinpäivä jne. Nykymaailmassa tällaiset nimet vain osittain vanhenisivat aika nopeasti.

    Ollaan kerrankin omaperäisiä ja moderneja - ja realisteja!

    maanantai = mälsäpäivä
    tiistai = toinen mälsäpäivä
    keskiviikko = kolmas mälsäpäivä
    torstai = neljäs mälsäpäivä
    perjantai = irrottelupäivä
    lauantai = ostelupäivä
    sunnuntai = löhöpäivä

    Vrt. kuukausien nimien suomentamiseen:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/muut/huuhaa.html#kk
  8. minu = minun

    oma = oma(a)(ni) - tässä sanassa nominatiivi ja partitiivi ovat virossa samanlaiset, eikä virossa ole ns. possessiivisuffikseja

    ära = älä

    puutu = kieltomuoto verbistä "puutuda" 'koskea', joka alkuperältään on sama kuin suomen "puuttua" mutta merkitykseltään konkreettisempi; suomessakin "puuttua johonkin" voi tarkoittaa koskemista ainakin kuvaannollisesti
  9. Eiväthän ne tarkoita samaa asiaa. Merkitykset menevät osittain päällekkäin, mutta se ei merkitse, että ne tarkoittaisivat samaa.

    Eri kielten välillä on väistämättä täysin satunnaisia yhtäläisyyksiä kuten pari samantapaista äännettä vähän samantapaisia asioita tarkoittavissa sanoissa. Kielissähän on äärellinen määrä äänteitä ja valtava määrä sanoja, joten jos ei koskaan tulisi mitään satunnaisia yhtäläisyyksiä, se olisi _erittäin_ kummallista.
  10. Suomen kielessä on kyllä imperatiivilla _monikon_ 1. persoona, esimerkiksi ”menkäämme”. Se on kuitenkin jo varsin vanhahtava, ja se korvataan yleensä monikäyttöisellä 4. persoonalla, jota koulukieliopit kutsuvat harhaanjohtavasti passiiviksi, esimerkiksi ”mennään”.

    Imperatiivilla ei suomessa ole yksikön 1. persoonaa. Keksittyjä muotoja voi toki muodostella, vaikka sitten duaalin 5. persoonan, mutta suomen kieleen ne eivät kuulu.
  11. Räksyttävä suunsoittosi on paitsi moukkamaista myös tylsää. Tämä on avoin keskustelufoorumi, ja täällä voi myös kertoa, että kysymys on typerä, jos se on typerä.

    On älytöntä yrittää keikaroida kielillä, joita ei osaa, kysyttyään jossain käännöksen jollekin ”lauseelle”. Harvoin sillä tavoin saa edes suunnilleen oikeaa käännöstä, joten keikari saa mitä ansaitsee: tekee itsensä naurettavaksi.

    Minähän muuten juuri autoin, toisin kuin sinä. On tietysti jokaisen oma asia, ottaako avun vastaan.
  12. ”Arvostettu auktoriteetti” eli wikipedia sisältää tapansa mukaan roskaa ja asiaa sekaisin. Niinkuin elämä yleensäkin. Houkkamaista vain on pitää sitä auktoriteettina.

    Mutta halusitkin ilmeisesti kirjoittaa lähinnä peräaukon tiimoilta. Tuntuuko hienolta kuvitella osaavansa tehdä niin latinaksikin?
  13. Ensinnäkään "lopullinen totuus kaikesta" ei ole lause. Toiseksi sitä ei voi kääntää italiaksi noin. Kolmanneksi jos et lainkaan osaa italiaa, niin mitä ihmettä olet tekemässä?
  14. Kysymyksesi otsikko viittaa siihen, että haluaisit apua omien sivujesi kieliasuun. Viestisi sisällössä kuitenkin lähinnä URLahdat ja ilmeisesti kehotat muita tarjoamaan apua joidenkin sivujen ylläpitäjälle. Mitäs tolkkua sellaisessa on? Tarjoa itse omaa apuasi, jos haluat. Kokemuksesta voin kyllä kertoa, että verkkosivujen ylläpitäjät eivät yleensä ota vastaan erinomaisia ja hyvin perusteltujakaan ehdotuksia, mutta ainahan voi yrittää. Varsin tylsää on se, että kehotat muita yrittämään jotain niin toivotonta, jota et ilmeisestikään itse ole viitsinyt yrittää.
  15. Minkä ihmeen culus-sanan? Latinassa nimittäin on sellainen sana ja siihen viittasit alun perin, mutta ilmeisesti et tunne koko sanaa etkä halunnut kysyä siitä mitään.

    Edelleenkään et ole kysynyt sitä, mitä tarkoituksesi on kysyä. Tämä alkaa kyllä viitata vahvasti siihen, että et tekisi vastauksellakaan mitään.

    Vastaisuudessa kannattaa ihan aluksi miettiä, mitä oikein haluaa kysyä, ja kysyä se. Kysymyksen ydin on hyvä kirjoittaa otsikkoon.

    Toivottavasti tämä auttaa. Hyvää kesänjatkoa.
  16. Latinassa ei ole diminutiivitaivutusta, joten olisi parempi puhua johdoksesta eikä muodosta. Johtimet vaihtelevat jonkin verran. Sana "culus" on aika harvinainen ja merkitykseltään sellainen, että vähättelevä tai hellittelevä johdos olisi vähän erikoinen, joten mahtaneeko siitä löytyä mitään diminutiivijohdosta? Jos sellainen pitäisi muodostaa, niin "culellus" voisi sopia. Eri asia on, ymmärrettäisiinkö se oikein.

    Miksi kysyt? Mihin käyttöön sana tulisi?
  17. Opetushallinnon sanaston mukaan
    elämänkatsomustieto = ethics
    http://db3.oph.fi/sanasto/e_paaluokka2.asp

    Monia muitakin käännöksiä on käytetty. Ne kertovat lähinnä käyttäjästään eli tavasta mieltää, mitä ET oikein on. Todellinen identiteettihän ET:ltä puuttuu, koska se on "uskonnonopetuksen vaihtoehto" eli uskonnonopetuksen ei-uskonnollinen korvike.
  18. Automaattiset käännösohjelmat (joista vapaassa käytössä on lähinnä http://www.sunda.fi ) tuottavat lähinnä vähän sinne päin -käännöksiä. Peruskoulun englannin hyvin osaava suomalainen tuottaa olennaisesti parempaa. Ammattikääntäjä tekee tietysti vielä paljon parempaa jälkeä, etenkin jos tuntee tekstin aihepiirin.

    Miksi suomentaisit raportin? Kelpaako suomennos, jossa on _varmasti_ virheitä ja käsittämättömiä virkkeitä? Ellei, on syytä antaa kääntäminen osaavan ihmisen tehtäväksi.
  19. Tavutu-songelmia toki esiintyy yleisesti, koska tavutusohjelmat tai -rutiinit eivät yleensä jaa sanoja yhdysosiinsa. Tässä on ehkä käynyt niin päin, että ohjelma yritti, mutta sen sanastossa sattui olemaan sana "pun" mutta ei sanaa "punk". Ei tämäkään kyllä oikein selittäisi tapahtunutta, sillä pitäisihän olla selvää, että "lehti" on sana ja "klehti" ei ole.

    Tyypillistä kyllä on, että eräänlaisesta kielivirheestä huomauttaessasi teit kaksi eräänlaista kielivirhettä: väärä päiväysmuoto "9.7" pro "9.7." ja väärä viittaus lehden sivuun ("D-7" pro "D 7", joka on Hesarin käyttämän sivunumerointitavan mukainen ja siten oikea tähän lehteen viitattessa).
  20. Doggeiksi sanotaan eräitä suurikokoisia koiratyyppejä, ja sana on peräisin saksasta. Sana on tietysti samaa juurta kuin englannin ”dog”. Englannissa tämä sana on pääosin syrjäyttänyt muinaisenglannin koiraa tarkoittavan sanan ”hund” (jonka jatkaja nykyenglannin ”hound” on jäänyt erikoiskäyttöön), ks.
    http://www.etymonline.com/index.php?term=dog

    Erään vanhan saksa–suomi-sanakirjan mukaan suomen nimitystä ”Tanskan doggi” (nyk. ”tanskandoggi”) vastaa ”dänische Dogge”. Perheeni koiraguru kuitenkin valisti, että rodun virallinen saksankielinen nimi on ”deutsche Dogge” ja että rotu katsotaan saksalaista alkuperää olevaksi.

    ”Suomen kielen perussanakirjan” mukaan sanassa ”tanskandoggi” ei ole astevaihtelua.
    21. 112 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt