yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Ainakin ”Suomalainen tietosanakirja” mainitsee Cioranin romanialaissyntyiseksi pikemminkin kuin romanialaiseksi ja antaa ranskanmukaisen ääntämisohjeen [sjo'rã].
  2. Vaikeahan tuo arvonimi on, koska sinäkin kirjoitit sen oikein (kielitoimiston suosittamassa asussa ”dalai-lama”) vain otsikkoon. :-)

    Tasapuolisuuden vuoksi Hesari jokunen aika sitten kirjoitti Paavista – eikä kyse ollut ravihevosesta.
  3. Miksi et kysy häneltä, mitä hän tarkoittaa?

    (Se tuntuisi fiksummalta kuin se, että me tässä rupeamme arvailemaan, mistä on kyse ja mitä esimerkiksi slangilyhenne [?] "bn" tarkoittaa.)
  4. Nykysuomen sanakirjan mukaan "heräys" (joka jo sanakirjan tekoaikaan oli harvinainen ja vanhahtava) taipuu kuten tavallisempi muoto "herätys".

    Sentapaisissa sanoissa kuin "uusgotiikka", "uusasiallisuus" jne. ei alkuosa "uus-" taivu, joten on johdonmukaista taivuttaa uusheräys : uusheräyksen.

    Sana "heräys" kirjoitetaan gemena-alkuisena, vaikka se tarkoittaakin erästä herätysliikettä. Sama koskee esimerkiksi sanaa "lestadiolaisuus". Muutoinkin aatesuuntien, uskonsuuntien jne. nimitykset tulkitaan oikeinkirjoituksen kannalta yleisnimiksi eikä erisnimiksi.
  5. Saksan ß-kirjain tarkoittaa s-äännettä [s], ei kaksoiskonsonanttia. Sen nimitys "kaksois-s" johtuu vain siitä, että se on alkuperältään kahden eri tavoin kirjoitetun s-kirjaimen yhdistelmä (tai toisen teorian mukaan "sz").

    Muutoin en paska-aiheiseen keskusteluun viitsi osallistua, varsinkaan, kun koko kysymys on epäselvä - siinähän yritettiin kuvata joitakin kuultuja tai luultuja ääntämyksiä jonkin epämääräisen menetelmän mukaan. Vakava keskustelu ääntämisestä käyttää IPA-merkintöjä tai muita vastaavia suhteellisen täsmällisiä kuvauksia.
  6. Kuluttajavalituslautakunta itse käyttää itsestään englanninkielistä nimitystä "Consumer Complaint Board",
    http://www.kuluttajavalituslautakunta.fi/en/index.html

    Tätäkö tarkoitit kysyä? Vai tarkoititko, mikä on vastaava elin Isossa-Britanniassa? Se onkin sitten jo vähän muuta kuin kieliasiaa. Kuluttaja-asiat on järjestetty eri maissa eri tavoilla.
  7. Kirjaimesta ei tule kielen kirjainta sillä, että joku käyttää sitä pelleilläkseen. "Üx phixu phuxi" ei tee ü:stä suomen kielen kirjainta eikä x:stä aitoa suomen kirjainta. Ja jos kirjoitan tähän, että onpas hølmøæ, niin...
  8. Å-kirjain luetaan suomen kielen aakkostoon poliittisista syistä. Alkuperäinen syy on tietysti se, että å:ta käytetään ruotsissa. Koulussa sitä on opetettu suomen aakkoston osana iät ja ajat. Tilannetta ei uskalleta muuttaa, vaan se on päinvastoin vahvistettu suomen kielen ns. CLDR-määrittelyssä (Common Locale Data Repository), ks. http://kotoistus.fi . Minä taisin olla ainoa, joka esitti soraäänen.

    Å-kirjaimen esiintyminen nimissä ei kelpaa perusteluksi, koska nimissä - myös Suomen kansalaisten nimissä - esiintyy monia muitakin merkkejä, esimerkiksi aika yleisesti é. Vierasperäisissä nimissä voi tietysti esiintyä ihan mitä tahansa kirjaimia. _Missään_ suomen kielen sanassa ei esiinny å-kirjainta paitsi sellaisessa, jotka on johdettu ruotsinkielisestä erisnimestä, ja niitäkin on erittäin vähän (lähinnä vanhentunut mittayksikkö "ångström"). Joku ehkä huomauttaa, että onhan hieno sivistyssana "hårologi"!

    Muuten, pohjoissaamen kirjaimista ŠšŽž kuuluvat suomen aakkostoon, vieläpä paljon vahvemmin asiaperustein kuin å. Ne esiintyvät tietysti vain vierasperäisissä sanoissa (ellei interjektiota šš lasketa, ja sekin kirjoitetaan yleensä shh tms.), mutta sellaisissa, jotka ovat mukautuneet suomen kirjoitusjärjestelmään ainakin osittain.
  9. Sanakirjamuotona käytetään perusmuotoa, mutta kuka määrittelee, mikä on perusmuoto?

    Suomen nomineille perusmuotona käytetään tietääkseni aina yksikön nominatiivia. Muussa ei oikein olisi mieltä.

    Verbien perusmuotona on tavallisesti ns. aktiivin I infinitiivi (esim. "tulla"), mutta joissaki vanhoissa sanakirjoissa perusmuotona on ns. aktiivin indikatiivin preesensin yksikön 1. persoona (esim. "tulen"). Tämä on sikäli epäloogista, että kaikilla verbeillä ei sellaista muotoa edes ole (esim. verbillä "sataa"). Loogisempi olisi akt. ind. prees. yksikön 3. persoona, joka on kaikilla verbeillä, myös sellaisilla, joista ei käytetä infinitiiviä (esim. "erkanee" - infinitiiviä "*erata" ei käytetä).
  10. Englantia puhuessani lausun ranskalaiset nimet ranskan ääntämyksen mukaan sikäli kuin osaan. Miksi ihmeessä tekisin toisin suomalaisille nimille? En myöskään ymmärrä, mitä tarkoitat ääntämysmerkinnöillä "tsöörkhu" jne.

    Saatan kyllä lausua nimen "Helsinki" niin, että paino on toisella tavulla, koska tämä tuntuu olevan vallitseva ääntämys englannissa. Tätä voi verrata vaikkapa siihen, että nimi "Paris" lausutaan englannissa aika lailla toisin kuin ranskassa.
  11. Maiden ja pääkaupunkien nimiä eri kielillä on laajasti sivustossa
    http://www.geonames.de/

    Tarkistetumpi tietolähde on Common Locale Data Repositoryn (CLDR), jota tosin ei ole tarkoitettu niinkään ns. tavallisen käyttäjän luettavaksi kuin tietojärjestelmien toteuttajien käytettäväksi:
    http://www.unicode.org/cldr/data/diff/by_type/localeDisplayNames_territories.html
    (iso tiedosto!)
  12. Käännöksissä jäi kyllä "draw offer" (tasapeliehdotus, tasapelitarjous) kääntämättä, joten käännöksissä on vähemmän informaatiota kuin alkuperäisissä ilmaisuksissa. Tämän huomaa ehkä selvimmin, jos miettii, miten kääntäisi sanan "Hyväksyä" takaisin englanniksi.

    Ei kai kuitenkaan kyse ole varsinaisesta kääntämisestä? Yleensä ajatellaan, että kääntäjän pitäisi osata kohdekieltä hyvin ja mieluiten lähdekieltäkin jonkin verran.

    Jos kyse olisi oikeasta kääntämisestä, pitäisi vähintäänkin tietää välitön asiayhteys. Pelkkä "Accept" voi tarkoittaa 'hyväksyä' mutta ehkä tässä todennäköisemmin 'hyväksy'.
  13. Miksi et pitäisi kuviasi samassa palvelimessa kuin niitä käyttäviä HTML-dokumentteja? PHP:n käyttö ei vaikuta tehokkuuteen, koska eihän PHP kuvia käsittele.

    Se, mitä luulet ehkä tarvitsevasi, on base-elementti, tyyliin

    mutta se vaikuttaa _kaikkien_ suhteellisten URLien tulkintaan (siis myös esim. linkeissä), ei vain img-elementtien src-määritteisiin. Sen hyödyllisyys on siis varsin suppea jos ei olematon.
  14. Jos tarkoitat immateriaalivarkaalla immateriaalisen oikeuden eli aineettoman oikeuden (nykyjuristislangilla tav. "IPR-oikeuden") loukkaajaa, niin nimikkeen voi perustaa siihen, mitä oikeutta on loukattu, esim. tekijänoikeuden loukkaaja, patenttioikeuden loukkaaja jne.

    Plagiointi on lähinnä tekijänoikeusrikkomuksen tai -rikoksen alalaji. Valtaosa tekijänoikeuden loukkauksista ei ole plagiointia, koska plagioinnille on ominaista, että joku julkistaa toisen teoksen tai sen osan _omanaan_, itse tekemänään. Toisaalta plagiointi ei aina loukkaa tekijänoikeutta, esimerkiksi silloin, kun plagioidaan ammoin kuolleen kirjailijan teosta.

    Plagiointiin syyllistynyt on plagioija eli plagiaattori. Miksi jonkun muun pitäisi tehdä sinun puolestasi valinta näiden sanojen välillä? "Plagioija" on yleisempi sana ja hiukan helpompi ymmärtää, koska se on johdettu verbistä "plagioida" suomen kielen keinoin eikä erikseen lainattu.
  15. Teknisestihän toki src-määritteessä voi olla absoluuttinen osoite.

    Eri asia sitten on, että jos
    1) kuva on valokuva tai sellainen piirros- tms. kuva, joka on tekijänsä omaperäinen luomus
    ja
    2) kuva ei ole sivuntekijän itsensä ottama tai tekemä eikä hän ole saanut kuvan ottajalta tai tekijältä lupaa,
    niin kuvan käyttäminen sivulla on - joitakin poikkeustapauksia lukuun ottamatta - rikos.

    Tämä tietysti pätee silloinkin, kun kuva on kopioitu itselle, mutta kokemuksesta tiedetään, että jos ollaan käyttämässä toisessa palvelimessa olevia kuvia, ollaan yleensä väärällä asialla.

    (Esimerkkinä mainittu kuva
    http://www.suomi24.fi/img/s24_keskustelu.gif
    ei täyttäne ehtoa 1), mutta sitä tuskin kukaan haluaakaan sivulleen läiskäistä.)

    P.S. Ja muistetaanhan sitten panna kaikkiin img-elementteihin täysjärkinen alt-määrite, joohan?
  16. Kenties selaimestasi on kytketty kuvien näyttäminen tai erityisesti taustakuvien näyttäminen pois? Sellainenhan on usein varsin hyödyllistä, koska ihmiset panevat sivuilleen suttuisia taustakuvia, jopa valokuvia taustoiksi, niin että tekstiä ei juuri voi lukea.

    Rivien välistä voit lukea myös vihjeen siitä, kannattaako panna sivulle taustakuva. On kyllä mahdollista tehdä toimiviakin taustakuvia, mutta se vaatii oikeaa osaamista, ja osaajien ei yleensä tarvitse kysellä aivan alkeita...

    Jos kuitenkin haluat teknisen ratkaisun tekniseen ongelmaan, miksi kuva ei näy, aloita kertomalla URL. (Kristallipalloista on tätä nykyä kova pula.)
  17. Pane div-elementit div-elementin sisään, asemoi uloin div-elementti suhteellisesti ja sisemmät elementit absoluuttisesti. Jos kyse on sivun ylimmän tason rakenteesta, riittää, että asemoit div-elementit absoluuttisesti, koska body-elementti hoitaa tällöin uloimman div-elementin tehtävän.

    Tätä varten pitää ainakin yhdelle elementille asettaa leveys, joka kannattaa asettaa em-yksikköä käyttäen.

    Ks. esim.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/styles/layout.html
  18. Krapula on latinaksi "crapula". Sanalla on, kuten toteat, latinassa muitakin merkityksiä. Tästä seuraa, että tarvittaessa tarkennetaan määritteillä. Mihinkähän asiayhteyteen tarvitset tätä sanaa?

    Jos taas haluat vain tietää, miten puhutaan kankkusesta hienosti, niin eiköhän asiaa ole jauhettu jo ihan tarpeeksi aiemmin. Katsopa vaikka mitä löydät keskusteluista hakusanalla "crapula". Ja muista, että 80 % kaikesta on roskaa, eli kaikkea ei suinkaan kannata uskoa.
  19. Yllättäen edes Suomen kielen perussanakirja ei tunne mättää-verbille muuta kuin konkreettisen merkityksen, ja Nykysuomen sanakirjan kuvaamakin kuvaannollinen käyttö on vähän muuta kuin se, mistä tässä on puhe. Helsingin slangin sanakirja http://www.slangi.net kuitenkin kertoo tässä tarkoitetun merkityksen esiintyneen ainakin jo 1960-luvulla. Sen mukaan "mikä mättää?" tai "missä mättää?" tarkoittaa 'miksi ei luonnistu?' tai 'miksi ei toimi?'.

    Ilmaisu on nykyisin aika yleinen. Googlen mukaan:
    "mikä mättää" 58 600
    "missä mättää" 12 600

    Mahdollisesti tämä merkitys on koettu sen verran arkiseksi, jopa slangimaiseksi, ettei sitä ole vielä otettu virallisiin sanakirjoihin. Hämmentävää on, ettei 1970-luvulla julkaistu "Nykyslangin sanakirja" tunne sitä. Ehkä kirjan tekijät pitivät merkitystä pikemminkin yleispuhekielisenä kuin slangina - tai eivät tunteneet sitä.
  20. Olet tietysti oikeassa: oikea taivutus on "Malediiveilla", ei "Malediiveillä". Tällaiset sanat vain tuppaavat jäsentymään mielessä yhdyssanoiksi niin, että loppuosa taipuu itsekseen, esimerkiksi diivi : diiveillä.
    21. 113 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt