yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Voit kyllä kirjoittaa CSS:ssä

    img { border: none; }

    Eri asia on, että sen värillisen reunaviivan poistaminen poistaa _ainoan_ tiedon siitä, että kuva on linkki. Sivun käytöstä tulee arvailua.

    Ja toisaalta kuvan tekeminen linkiksi on harvoin hyvä idea.
  2. "Koitto", josta "Koiton laulu" otti nimensä, oli alkujaan työväenliikkeeseen kuulunut raittiusyhdistys - lieneeköhän vieläkin olemassa ainakin paperilla? Joka tapauksessa Helsingissä on arvokkaalla paikalla Koiton talo. Nimi "Koitto" viittaa tietysti aamunkoittoon, nousevaan päivään ja muuhun ylevään.

    Sana "koito" taas todellakin vanha onnetonta tms. tarkoittava sana. Nykykielessä sitä ei juuri esiinny, eikä se ole päässyt esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjaan. Se on tuttu - jos on lainkaan tuttu - runoista ja lauluista (mm. Köyhälistön marssista: "Ken muille onnenporras on vaan itse koito onneton"
    http://www.uta.fi/~hanna.savolainen/taisto/sanat.html ).

    Alkuperäisessä kysymyksessä esitetyssä Eino Leinon runossa ei koito-sana taida olla äiti-sanan määrite, vaan säkeissä
    "kädessäni kannan koito
    äidin kuolonsanomaa"
    lienee "koito" ajateltava subjektin ("minä") määritteeksi, siis "kädessäni kannan, minä koito (=minä onneton), äidin kuolonsanomaa".

    Jos "koito" olisi kyseisessä runossa sanan "äiti" määrite, se taipuisi pääsanan mukaan kuten adjektiivit suomessa yleensäkin, siis "koidon äidin". Nykysuomen sanakirja mainitseekin käyttöesimerkin Leinon runosta, jossa "koito" on taivutettuna: "minun koidon korvissani".
  3. Jos includoitu header.html validoituu, niin silloin itse sivu (.shtml) ei varmasti validoidu paitsi käytännössä merkityksettömissä erikoistapauksissa, joista tuskin on kyse.

    Lisäksi jos annoit tiedoston suoraan omasta koneestasi (validointipalvelussa olevan tiedostonsyöttökentän kautta), niin silloin menee pieleen senkin takia, että validaattori ei ymmärrä mitään include-käskyjä. Ne eivät kuulu HTML:ään eivätkä validaattorit sen enempää kuin selaimetkaan ymmärrä niitä.

    Kun sivu on ladattu palvelimeen ja sitä käytetään sieltä, niin validaattori (kuten myös selain) saa vain SSI:n tuottaman tuloksen, jossa on sivun sisältö sellaisena, kuin se on mahdollisen includoinnin ja muun käsittelyn jälkeen. Jos includoitava tiedosto sisältää kokonaisen dokumentin DOCTYPE-määrittelyineen, title-elementteineen sun muineen, niin silloin includoinnin jälkeen on kaksi DOCTYPE-määrittelyä, kaksi title-elementtiä jne., joten pieleen menee.
  4. Murteittain "härkä" tarkoittaa eri asioita, myös kuohimatonta urospuolista nautaa.

    Elintarvikealalla nimet valitaan houkutteleviksi. Naudanlihaa sanotaan häränlihaksi vähän samasta syystä kuin sian lihaa porsaanlihaksi, vaikka se on käytännössä aikuista sikaa. "Porsaankyljys" ja "possupata" kuulostavat sopivammilta kuin "siankyljys" ja "sikapata".
  5. Jos luet W3C:n ohjeista, niin kyllä siellä sanotaan, että noframes-elementin sisältönä on body-elementti ja että body-elementin alku- ja lopputägi ovat vapaaehtoiset. On siis aivan samantekevää, ovatko ja mukana vai eivät.

    Kannattaa muuten yleensä heittää roskiin ohjeet, joissa neuvojaan panemaan noframes-osaan "Sivusi ei tue kehyksiä". Sellainen näyttää harvinaisen hölmöltä esimerkiksi Google-haun tuloksissa.

    Toisaalta noframes-elementin käytännön merkitys on aika pieni. Huomattavasti olennaisempaa on mm. nimetä kehykset niin, että nimet ovat käyttäjillekin ymmärrettäviä ja että ne kuvastavat kehyksen sisältöä, eivät sen sijaintia.
  6. Tapasi kysyä on suunnilleen yhtä rakentava kuin "minulla on eräs kone, joka joskus ei toimi, kone on ihan kunnossa, mikähän on vikana?". Jos sivusi on WWW:ssä, niin miksi ihmeessä et voi kertoa osoitetta? Niin tai näin, mahdollisia selityksiä on satoja. Haluatko todella, että rupeamme luettelemaan niitä (ja unohdamme kuitenkin sen, mistä sinun tapauksessasi on kyse).

    Hyvää päivänjatkoa.
  7. Kuka sanoi, että col-tagit hoitavat homman? Kuten selitin, selainten välillä on eroja. Itse asiassa monet col-tagilla tehtävät asiat "toimivat" IE:ssä vain siksi, että IE toimii väärin.

    En ajatellut kirjoittaa _tänne_ oppikirjaa, joten jos sinulla ei ole kirjaa eikä sellaista löydy kirjastostakaan, kannattaa etsiä verkossa olevaa aineistoa. Tarkoituksena oli vain antaa jonkinlainen idea siitä, minkätyyppisiä ratkaisut ovat.
  8. Framet ovat todellakin ongelma. Eikö kannattaisi hankkiutua isosta ongelmasta eroon?

    Mutta jos haluat kehyksessä olevan linkin aukeavan koko selainikkunaan, liitä linkkiin määrite target="_top".
  9. Kerropa sivusi osoite (URL) ja selosta, miten yritit validoida, niin asia selvinnee.
  10. Jos w3schools opettaa tuollaista, niin onpa taas yksi syy välttää kyseistä sivustoa.

    Oikea tapa asettaa taustan väri on sellainen, jossa asetetaan taustan väri, taustakuva, tekstin väri, vierailemattomien linkkien väri, vierailtujen linkkien väri, aktiivisten linkkien väri ja osoittimen kohdalla olevan linkin väri kaikki yhdessä, keskenään yhteensopivalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ne kannattaa asettaa CSS:ssä. Asian selostus löytynee kaikista kunnollisista alkeisoppaista.
  11. Sarakkeisiin viittaaminen on valitettavan hankalaa. Käytännössä toimivin tapa asettaa on yleensä se, että tehdään sarakkeisiin liittyvät asetukset sekä col-elementin avulla (joka toimii IE:ssä silloinkin kun ei oikeastaan pitäisi) että suhteellisen mutkikkailla selektoreilla CSS:ssä (joita taas IE ei tue).

    Jos esimerkiksi haluat taulukon toisen sarakkeen taustaväriksi keltaisen, voit tehdä näin:

    HTML:ään esim.


    Napanöyhtätilastoa


    ...

    ja CSS:ään esim.

    col.tarkea, .tilasto td:first-child + td
    { background: yellow; color: black; }
  12. Kun kuvalle asettaa float: left, niin sen jälkeen tuleva taulukko asettuu kuvan oikealle puolelle, jos tilaa on.

    Jos kerrot tarkemmin, mitä varsinaisesti olet tekemässä, etenkin kerrot URLin, niin voisi katsoa tarkemmin, miten se kannattaa tehdä.

    Muuten, jos vain kertoo, että jokin neuvo ei toimi, esittämättä URLia joka kuvaa mitä on todella yritetty, niin harva viitsii ruveta selvittelemään, oletko vain ymmärtänyt tai toteuttanut neuvon väärin vai oliko siinä jotain varsinaista vikaa.
  13. Väite "konjunktion 'ja' eteen laitetaan yleensä pilkku, vaikka subjekti olisi sama molemmissa lauseissa" ei pidä paikkaansa. Kielen normien mukaan pilkkua ei käytetä, kun lauseilla on yhteinen lauseenjäsen. Tähän on sitten se poikkeus, jonka selostitkin oikein, että mutta-sanan eteen _voidaan_ tällöinkin kirjoittaa pilkku. Sama koskee vaan-sanaa.

    Kuten-sana taas on eri asemassa. Se on sekä adverbi ja konjunktio, eikä pilkun käyttöä sen yhteydessä voida kuvata ottamatta huomioon merkityksen ja virkerakenteen eroja. Yleisesti säännöt siitä, minkä sanan eteen tulee pilkku ja minkä ei, ovat enimmäkseen omiaan hämmentämään. Olennaista on, milloin pilkku tulee lauseiden tai lauseenjäsenten väliin.

    Pilkkusäännöistä yleisesti ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/4.3.html
  14. Sana "komissaari" esiintyy laajassa merkityksessä ('henkilö, jolle on uskottu jokin erityinen, varsinkin julkinen (valvonta)tehtävä') jo Nykysuomen sanakirjassa, joka tehtiin kauan ennen EU-aikaa. Neuvostoliittolaisia ministereitä kutsuttiin nimellä "kansankomissaari" venäjänkielisen nimityksen "narodnyj komissar" mukaan, mutta mitään tämän kummempaa neuvostosisältöä sanalla "komissaari" ei ollut.

    Kuten mainitsemallasi Google-haullakin näkyy, sanaa "komissionääri" esiintyy myös virallisissa suomenkielisissä teksteissä EU:n komissaaria tarkoittamassa. Tämä kuvastaa vain kääntämisen rappiotilaa, jossa käännöksiä teetetään tarjouskilpailujen perusteella eli periaatteella "kuka halvimmalla kääntää", jolloin ei ole ihme, että kääntäjä käsittelee sanan "commissioner" vääntämällä sen mielestään suomenkieliseen muotoon.

    Olisi tietysti kiinnostavaa, jos virallisessa EU-suomessa muutettaisiin komissaari komissionääriksi. (Nykyisinhän sentään useimmissa EU-teksteissä on "komissaari".) Etenkin jos muutos selitettäisiin johtuvaksi siitä, että halutaan välttää mielleyhtymä kansankomissaareihin. Mikäpä olisi oivempi tapa tunnustaa, että pelätään sellaisia rinnastuksia, koska liian moni asia osuu kohdalleen.
  15. Tuli vielä mieleen: Selaimet, jotka kiinnittävät huomiota DOCTYPE-ilmoitukseen, lukevat sen vain merkkijonona. Ne eivät edes yritä ymmärtää sitä saati lukea itse dokumenttityypin määrittelyä.

    Näin ollen voit mainiosti huijata niitä kertomalla sivun olevan HTML 4.01 Transitionalia (tai Strictiä), vaikka se ei oikeasti olisikaan. Eri asia on, että validointiin tarvittaisiin oikeansisältöinen DTD, mutta se on jo toinen juttu.
  16. Onneksi ei ole mitään tapaa saada eri selaimet näyttämään sivut samanlaisina. Sehän merkitsisi sitä, että kaikki joutuvat käyttämään olennaisesti samaa selainta, pahimmillaan katsomaan samankokoista fonttia periaatteella "one size fits all".

    Mutta jos tarkoitat sitä, että selaimet saadaan toimimaan niin sanotussa standards-moodissa, jossa ne eivät toimi tahallaan väärin*), niin siinä ei Strict-tyypin käyttö ole välttämätöntä eikä riittävää. Tarvitset käytännössä määrämuotoisen DOCTYPE-ilmoituksen. Millaisen, se onkin sitten pitempi juttu, mutta lähes aina riittää, kun käytät _täsmälleen_ (siis ihan merkilleen) juuri sellaista DOCTYPE-ilmoitusta, kuin HTML 4.01:n määrittelyssä sanotaan. Niin kuin oikeastaan pitäisi määrittelyn mukaan tehdä joka tapauksessa. Silloin voi käyttää Strict- tai Transitional-DTD:hen viittaavaa ilmoitusta.

    *) Tahallista väärää toimintaa on mm. täytteen (padding) laskeminen mukaan elementin leveyteen (width).

    Likaisia yksityiskohtia löytyy tarvittaessa sivun
    http://gutfeldt.ch/matthias/articles/doctypeswitch.html
    kautta.
  17. Tarkkaan ottaen taulukon tausta on oletusarvoisesti läpinäkyvä (transparent). Tästä tietysti johtuu, että normaalisti sieltä näkyy alta sivun yleinen tausta.

    Jos taulukon positioi paikkaan, jossa on jotain muuta, ja antaa taulukolle isomman z-index-arvon, niin alta näkyy sitä muuta sisältöä. Ehkä jotain tällaista ajettiin takaa. Mutta en tiedä miksi, ja mikä tässä olisi tekninen ongelma, kun läpinäkyvyys kuitenkin siis on oletusarvona.
  18. PNG kehitettiin lähinnä GIFin korvaajaksi patentti- ja lisenssikiistojen takia. Kiistojen laannuttua on into PNG:n suosimiseenkin laantunut. PNG sopii erityyppisille kuville mutta on yleensä vain toiseksi paras vaihtoehto. Sitä voi kyllä käyttää, koska tärkeimmät selaimet tukevat sitä varmuuden vuoksi.
  19. Et ilmeisesti lukenut, mitä lainasin suomalaisen oikeusoppineen kirjoituksesta? Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, eikä tätä kiistänyt juuri kukaan ainakaan julkisesti - paha olisikin ollut kiistää, koska se olisi ollut vähintään valtiopetoksen valmistelua, jolla olisi päässyt Siperiaan opiskelemaan.

    "Suuriruhtinaskunta" on nimitys, joka tietyllä Ruotsin valtakunnan osalla (suunnilleen sillä, joka nykyisin tunnetaan Suomena) oli jo vuosisatoja sitten. Syynä oli lähinnä se, että Ruotsin kuninkaat halusivat pitemmän titulatuurin, samantapaisen kuin tsaarilla oli. Mitään itsehallintoa saati suhteellistakaan itsenäisyyttä siihen ei sisältynyt.

    Kun Venäjä sai suunnilleen nykyisen Suomen alueen Ruotsilta voittomaana vuonna 1809, se järjesti Suomen hallinnon hiukan toisin kuin Venäjän muiden kuvernementtien. Syynä oli ennen muuta se, että hallinto oli Venäjällä tehotonta ja tehottomuus lisääntyi valtakunnan laajetessa. Suomessa oli valmiiksi tehokas ja toimiva hallintokoneisto, joten sen annettiin toimia, kunhan taattiin valtakunnan perusedut. (Tähän heitettiin sitten mausteeksi kaunopuheista julistusta Suomen korottamisesta kansakuntien joukkoon jne. - propagandaa, joka oli hyvin oivallettua, sillä suomalaisille oli tyypillistä voimakas sitoutuminen auktoriteetteihin ja esivallan kunnioitus, kunhan esivalta esiintyy edes hiukan ystävällisesti tai edes asiallisen korrektisti.) Niin sanotut sortovuodet syntyivät siitä, että hallinto oli Venäjällä kehittynyt - tai niin ainakin uskottiin - siinä määrin, että voitiin pyrkiä keskitetympään ja yhtenäisempään hallintoon eri kuvernementeissa.

    Suomen autonomia kyllä jopa laajeni myöhemmin kattamaan jopa oman rahan ja valtionpankin. Mutta mistään _valtion_ asemasta kansainvälisellä kentällä ei ollut kyse. Venäjä sieti tilannetta ja kehitystä taloudellisista syistä. Muun muassa Pietarin elintarvikehuolto oli paljolti itäisen Suomen varassa. Myös teollistumisen edistyminen Suomessa oli Venäjänkin etu. Tilannetta voisi ehkä verrata Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asemaan Kiinan kansantasavallassa nykyisin.

    Helmikuun vallankumouksen jälkeen Venäjän tilanne toki oli epäselvä. Mutta valtio-oikeudellisesti ei ollut mitään epäselvyyttä siitä, että Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa. Epäselvää saattoi olla se, mikä taho tunnustettiin ylimmän vallan haltijaksi keisarikunnassa ja siten myös Suomessa.

    Lisäksi sekasortoinen tilanne tietysti tarjosi myös mahdollisuuksia pyrkimyksille irrottaa Suomi Venäjän valtakunnasta. Mutta tämä on jo toinen juttu - ja merkitsi oikeudellisesti katsottuna maanpetosta. Kuten aiemmin kirjoitin. Historian ironiaa on, että itse maanpetoksen tehneet tuomitsivat muita maanpetoksesta, mutta - osittain ehkä jopa tästä ironiasta tietoisina - enimmäkseen kuitenkin valtiopetoksesta.

    Lokakuussa 1917 (vanhan ajanlaskun mukaan) vallan kaapanneella bolsevikkiklikillä oli Venäjän poliittisista voimista varmaankin kaikkein vähiten perusteita esiintyä korkeimman vallan laillisena haltijana. Eikä se sellaisena esiintynytkään. Ei suomalaisten lähetystö sentään anellut itsenäisyyden tunnustamista Leniniltä Suomen suuriruhtinaana vaan tosiasiallisena vallanpitäjänä keisarikunnan eräillä ydinalueilla, siis kuin vieraalta valtiolta.

    Mannerheim muuten olisi halunnut valloittaa Pietarin ja luovuttaa sen sitten valkokenraaleille. (Tämä oli yksi syy siihen, että hän joutui sivuraiteelle pitkäksi aikaa.) Suomesta ja länsimaista vain ei löytynyt riittävää valmiutta operaatioon, kaikkialta ei edes hyväksyntää sille. Eikä Mannerheimin ajatus sinänsä epärealistinen ollut Suomen etujen kannalta: vaikka Venäjän valkoisten johtajat eivät olleet valmiit antamaan Suomelle itsenäisyyttä vaan vetosivat siihen, että tästä asiasta saattoi päättää vain Venäjän kansa, niin todellisuudessa se, että he olisivat joutuneet ottamaan Pietarin avaimet lahjana suomalaisilta, olisi painanut paljon. Varsinkin kun tässä raadollisessa maailmassa lahjaa ei aina tarvitse antaa ilman takeita vastalahjasta.
  20. Esimerkiksi "Kasvitietosanakirja" mainitsee:
    /Eucalyptus gunnii/ = hopeaeukalyptus

    "Suomalainen tietosanakirja" taas kertoo s.v. "eukalyptukset":
    /E. globulus/ = kuumepuu, kuten tiesitkin
    /E. regnans/ = jättieukalyptus
    /E. diversicolor/ = karri
    /E. marginata/ = jarrah

    Toisaalta useimmilla /Eucalyptus/-lajeilla ei liene yleisesti käytettyjä saati vakiintuneita nimiä, päätellen mm. siitä, että Suomessa tehdyssä koosteessa
    http://www.funet.fi/pub/sci/bio/life/plants/magnoliophyta/magnoliophytina/magnoliopsida/myrtaceae/eucalyptus/index.html
    ei mainita suomalaisia nimiä.

    Edellä mainitutkaan eivät liene kovin virallisiksi katsottavia. Asiantuntijoiden järjestelmällisesti kokoamia ja sopimia suomenkielisiä nimiä on kasvimaailmassa lähinnä Suomessa luonnonvaraisina kasvaville tai yleisesti hyöty- tai koristekasveina pidetyille kasveille. (Eläinmaailman puolelta löytyy toisaalta mm. kaikkien lintujen suomenkielinen nimistö, hyvin laaja kalojen nimistö ym.)
    21. 136 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt