yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Yrityksillä suojata sivu kopioinnilta on tietysti se merkitys, että se tekee ainakin asioita tunteville selväksi, ettei sivulla ole mitään kopioimisen arvoista.
  2. Arial Narrow on karkeasti arvioiden noin 80 %:ssa koneita. Lähde:
    http://www.codestyle.org/css/font-family/

    Luettavuusominaisuuksiltaan se ei ole kovinkaan hyvä. Yksi syy ilmenee jo fontin nimestä: merkkien kapeus.

    Kannattaa katsoa, miten hyvin pystyy lukemaan normaalia tekstiä isohkon määrän - sellaista tekstiä, jota voi ymmärtää mutta joka ei ole ihan helppoa (vaan jossa on ehkä vieraita sanoja ym.). Jonkinlaisia näytteitä on sivulla
    http://www.codestyle.org/servlets/FontSampler?class=ArialNarrow&font=Arial%20Narrow
    (jos koneessasi on kyseinen fontti).
  3. Tokihan _voi_ kirjoittaa

    mutta silloin leveydeksi tulee 20 % käytettävissä olevasta leveydestä, ei kuvan omasta leveydestä.

    Kuvan skaalaamista ei kannata antaa selainten tehtäväksi. Ne nimittäin tekevät sen huonommin kuin huonoinkaan kuvankäsittelyohjelma. Lisäksi siihen tietysti menee aikaa aina kun sivu latautuu. Kannattaa siis muokata kuva kaikin puolin valmiiksi (rajaus, koon säätö, terävöittäminen, kuvaformaatti) kuvankäsittelyohjelmalla.
  4. Kyllä sup-elementti on se, millä tehdään yläindeksejä. Ihan aina yläindeksit eivät näy, esimerkiksi tekstiselaimessa, puheselaimessa tai Braille-esityksessä.

    Lisäksi yläindeksien suhteellinen koko (koko suhteessa normaalitekstin kokoon) ja pystysuora sijainti (etäisyys tekstin perusviivasta) vaihtelevat. Joissakin tapauksissa voi jopa olla hiukan vaikeaa havaita merkkiä yläindeksiksi.

    Tarkoittamasi kaava kai kyllä on
    E = mc2

    Yläindeksi 2 kyllä saadaan aikaan myös erikoismerkillä:
    E = mc²
    tai suoraan
    E = mc²
    mutta jos tekstissä tarvitaan muitakin yläindeksejä kuin 2 ja 3, on parempi käyttää kaikkiin sup-elementtiä.

    Jos haluat käyttää yläindeksejä tekstin seassa, syntyy yleensä ongelmia, koska indeksit muuttavat riviväliä. Aiheesta kertoo
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/math/#subsup
  5. Tokihan sivuja teetetään myös amatöörifirmoissa, mutta isot firmat osaavat tehdä huonoa jälkeä itsekin. Sivujen tekijöillä on kapea tekninen koulutus ja kokemus (tai jompikumpi niistä), eikä asioita muilta kannoilta tunteva ihminen taas yleensä pysty ohjaamaan tekijöitä.

    Osittain kyse on tietysti ihan osaamattomuudesta sekä siitä, että ei tunneta JavaScriptin riskejä. Ei vaikka esimerkiksi CERT on niistä vuosikaudet varoittanut. Myös matkimalla oppiminen vaikuttaa eli sivuntekijät kopsaavat toistensa huonoja ideoita.

    Hyvin harvoin JavaScriptin käyttö on sellaista, mistä on edes mitään hyötyä silloin, kun se toimii. Tämäkin kertoo siitä, että kyse on paljolti itsetarkoituksellisesta tekniikan käytöstä tai vain siitä, ettei tunneta vaihtoehtoja.
  6. Mitä tarkoittanetkin rullaavalla tekstipalkilla (marquee? vieritettävä tekstialue?), sitä ei kannata tehdä.

    Jos on paljon tekstiä, kirjoita se eri sivulle ja viittaa siihen linkillä. Silloin sen voi olla lukematta, tai sen voi lukea ilman kikkailua.
  7. Sivulla
    http://www.codestyle.org/css/font-family/sampler-WindowsResults.shtml
    on pitkältä ajalta kerättyä tietoa eri fonttien yleisyyksistä käyttäjien koneissa Windowsien osalta. (Sivustossa on myös muiden järjestelmien vastaavia lukuja.)

    Kyse _ei_ ole otantaan (saati kattavaan tutkimukseen) perustuvista tiedoista, ja on melko varmaa (kuten sivustossa selitetään), että todellisuus ei vastaa kyseisiä lukuja. Mutta ne lienevät parhaat saatavilla olevat koko www:tä ajatellen ja antavat jonkinlaista suuntaan.

    Edes kohtalaisen yleisesti (> 50 %) käytettävissä olevia fontteja on siis varsin vähän. Niistäkin suuri osa on www-käyttöön sopimattomia.

    Nyrkkisääntö: mitä hienommalta fontti ensi silmäyksellä näyttää, sitä huonommin se toimii. Kannattaa kokeilla, miltä oman tekstin (tai mieluiten vieraan tekstin, mutta todellisen tekstin eikä mikään loremipsum-siansaksan) lukeminen isoina määrinä tuntuu.

    Erityisvaroitus: Älä käytä Verdanaa, ellet ymmärrä, miten fontit toimivat www:ssä. Ja jos ymmärrät, niin silloin ymmärrät olla käyttämättä. :-) Ks.
    http://www.xs4all.nl/~sbpoley/webmatters/verdana.html
  8. Jos mikään sivulla ei kerro, että kuva on linkki, niin mistä ajattelin käyttäjän arvaavan, että kuva on linkki?

    Jos on tarkoitus tehdä toimivia sivuja eikä kuva-arvoituksia, kannattaa kirjoittaa kuvan alle kaverin nimi ja tehdä kuvasta ja tekstistä yhdessä linkki. _Silloin_ voit jättää sinisen reunaviivan pois, koska se teksti kertoo olevansa linkki (ellet väkisin yritä estää sitäkin). Esim.


    Pelle Svensson
  9. Yksinkertaista: tee sivu niin, että se toimii millä tahansa resoluutiolla. (Itse asiassa resoluutio ei tässä ole olennainen vain selainikkunan näyttöalueen koko, joka voi olla ihan mitä tahansa.) Tämä saavutetaan sillä, että ei tehdä mitään. Siis ei tehdä mitään, mikä rikkoisi sivujen toimivuuden missä tahansa. Ei esimerkiksi pikselimääräistä asettelua, ei pikseli- tai pistemääräisiä fonttikokoja jne.
  10. Asetitko ensin kohdeankkurin eli kirjanmerkin (napsautetaan haluttua kohtaa ja valitaan Lisää/Kirjanmerkki)? Millaisen nimen annoit? Nimi kannattaa valita niin, että siinä on vain kirjaimia, numeroita ja yhdysmerkkejä; muutoin linkki ei välttämättä toimi kaikissa selaimissa.

    (Sisäisen linkin tekeminen on kerrottu kuvitettuna kirjassani "Kotisivun tekeminen (FP 2003)", Docendo, 2004, s. 30 - 31.)

    Jos ongelmat eivät selviä, kannattaa kertoa sivun URL, jotta voimme ihmetellä, mikä on mennyt pieleen. Ongelma on toki korjattavissa ja linkit ovat tehtävissä myös FP:n HTML-tilassa (Koodi-tilassa), mutta normaalisti linkin teko kyllä onnistuu tavallisessakin tilassa.
  11. Tuollainen arvo "uusi ikkuna" ei ole määrittelyjen mukainen, vaan target-määritteen arvon pitää olla yksi sana. Sitä paitsi vaikka korjattaisiin esim. target="uusi", niin se avaisi uuteen ikkunaan vain, jos ei jo ole ikkunaa nimeltä "uusi". Uuden ikkunan luomiseen on erityinen arvo target="_blank".

    Toisaalta kannattaa uskoa käytettävyyttä tutkineita ihmisiä, jotka ovat havainneet, että uusien ikkunoiden luominen "väkisin" on paha moka. Ks. esim. listaa
    http://www.useit.com/alertbox/9605.html
  12. Tuo ei ole XML-asiaa (koodisi ei ole edes XML-syntaksin mukaista). Kysy HTML-puolelta.

    Tosin oikea pikavastaus on: on, tuossa on paljon vikaa, mutta parasta on aloittaa sillä, että tekee sivut uudestaan ilman kehyksiä.

    Kehysten käytössä mennään _varmasti_ päin seiniä, jos niitä käytetään sivuja ekaa kertaa tehtäessä.
  13. Katso Internet-operaattorisi eli palveluntarjoajasi ohjeista, miten tehdään salasanasuojaus. Se nimittäin riippuu ihan palvelimesta ja sen asetuksista. Jos asiaa ei kerrota ohjeissa, kysy palveluntarjoajalta.
  14. Ei kannata aloittaa sellaisista ulkonaisista asioista kuin navigointi ("viisi linkkiä") ja taustakuva. Hyvän taustakuvan tekeminen on muuten _erittäin_ vaativaa - suurin osa taustakuvista on räpellystä, joka häiritsee lukemista eikä olisi esteettisesti toisen vilkaisun arvoinen. Taustakuva kannattaa ehdottomasti unohtaa aluksi (ainakin puoleksi vuodeksi).

    Aloita sisällöstä. Mieti, miksi teet sivuja ja mitä haluat niillä sanoa. Tutki hyviä samantyyppisiä sivuja. Omaksu ideoita, älä kopioi toteutusta. Muista, että moni temppu näyttää hauskalta ensi kerran nähtäessä mutta on rasittava juuri niille, jotka muuten viihtyisivät sivustossa.

    Kirjoja (ja verkkosivuja) sivujen teosta on paljon. Etsi jotain itsellesi sopivaa ja käytä vähän aikaa opiskeluun. On tietysti vaikea valita, kun ei vielä tunne aihepiiriä - ja 80 % kaikesta on roskaa. Mutta jos kiinnität huomiota siihen, lähteekö kirja tai sivu liikkeelle sisältökeskeisestä ja viestintäkeskeisestä vaiko tekniikka- ja temppukeskeisestä ajattelusta, et todennäköisesti mene pahasti metsään.
  15. Aika turha neuvoa hankkimaan FrontPage Express, jota ei ole laillisesti jakelussa missään ja jonka kehitystyö lopetettiin vuosia sitten. Jos jollain se on koneessaan, voi toki käyttää.

    Lähinnä FPE:tä toiminnallisesti vastaava (eli simppeli mutta melko rajoittunut) moderni sivunteko-ohjelma on Nvu, ks.
    http://www.nvu.com/
  16. Vaikka kaikenlaisia taikatemppuja tarjoillaan, löydettävyys hakukoneista riippuu ennen muuta järkevistä suunnitteluperiaatteista sekä siitä, saatko muut sivujen tekijät kiinnostumaan omista sivuistasi niin, että niihin viitataan linkeillä.
    Joitakin vinkkejä:
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/webjulk/1.6.html

    "Robottilauseiden" kanssa askartelu ei ole hyödytöntä vaan pahempaa, koska se vie aikaa muulta ja saa luulemaan, että on tehty jotain.
  17. Todennäköisesti olet tekemässä väärää asiaa. Jos olisit kertonut sen sivun osoitteen, jolle haluat tuollaisen efektin, ja selittänyt miksi sen haluat, niin olisin voinut kertoa miksi se on huono ajatus ja mitä kannattaa tehdä. Nyt saat vain huonomman vastauksen, jota luultavasti luulet paremmaksi, eli miten tehdään väärä asia oikein:

    Kirjoita kyseiseen taulukon soluun iframe-elementti, jossa on haluttu name-määrite, vaikkapa name="selitys". Katso iframe-elementin yksityiskohdat kirjasta tms.*) Linkkiin kirjoitat target-määritteen, joka viittaa iframeen tuolla nimellä, siis esim. target="selitys".

    *) Tai vaikka engl. sivulta
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/html/iframe.html
  18. Jos kielenhuolto-oppaassasi ei ole sanaa "sellainen", niin sitten sanassa varmaankaan ei ole mitään vikaa, tai sitten oppaasi on puppua.

    Kyllä "sellainen" on normaalisuomea, ja "semmoinen" on harvinaisempi ja tyyliltään vähän arkinen, mutta toki aivan käypä sana sekin.
  19. "Suomen kielen perussanakirja" kertoo, että "omata" on suomea, ja neuvoo, että tavallisesti asia voidaan ilmaista paremmin muilla sanoilla. Tämä on oikeastaan ainoa, mikä aiheesta kannattaa sanoa.

    Ei omata-sanassa muuta mainittavaa vikaa ole kuin että sen käyttö tekee ilmaisun abstraktimmaksi, epähavainnollisemmaksi. Sama vaiva on monessa muussakin verbissä, kuten "suorittaa", "harjoittaa" ja "toteuttaa".
  20. FrontPage Expressiä ei enää (laillisesti) saa mistään.

    Mozilla-ohjelmistojen Composer on suurin piirtein vastaava, hiukan monipuolisempi. Toisaalta Composerin kehitystyö lienee päättynyt, mutta sen eräänlainen perillinen on nvu, ks.
    http://www.nvu.com/
    joka on hiukan monipuolisempi.
    21. 139 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt