yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Olipa "hauska" ajatus.
    Miksi kukaan lukisi kirjaa, jossa mahdollisesti osa etymologioista on lähes oikein, koska ne on kopioitu jostakin (lähdettä mainitsematta), kun voi lukea oikeita etymologiakirjoja? Niitä luettuaan voi arvioida, mikä osa Meren selityksistä on suunnilleen oikein, mutta mitä merkitystä sillä olisi?
  2. Jos vaihdat merkkien koodauksen eli merkkikoodin (character encoding) toiseksi, täytyy itse merkkien esitys muuntaa vastaavasti. Tähän on olemassa erilaisia muunnosohjelmia, mutta yksinkertainen joskin kömpelö menettely on korvata kaikki ääkköset entiteettiviittauksilla:
    ä ä
    Ä Ä
    ö ö
    Ö Ö
    Lisäksi jos sivulla on muitakin ei-Ascii-merkkejä, pitää nekin käsitellä vastaavasti.
  3. Kuten esimerkiksi Suomen kielen perussanakirjasta tai Nykysuomen sanakirjasta on helppo tarkistaa, "omenia" ja "omenoita" ovat kumpikin mahdollisia ja käytössä olevia muotoja. Ne ovat käytännössä suunnilleen yhtä yleisiä.

    Sisäinen äidinkielenopettajamme ei aina hyväksy, että useat eri vaihtoehdot ovat käypiä, mutta niin kuitenkin usein on.
  4. Latina oli alkujaan yksi monista itaalisista kielistä, ja sitä puhuttiin hyvin suppealla alueella Roomassa ja sen ympäristössä. Myöhemmin se levisi Rooman valtakunnan laajetessa hyvin laajalle. Valtakunnan hajottua latina vähitellen jakautui erillisiksi kielimuodoiksi, joista kehittyivät romaaniset kielet (ranska, italia, provensaali jne.). Latina säilyi lukeneiston ja katolisen kirkon yhteiskielenä, jota kuitenkaan kukaan ei enää puhunut äidinkielenään.

    Seuraavaksi kannattaa lukea jostakin laajasta tietosanakirjasta latinaa käsittelevä artikkeli. (Esim. yleisen kirjaston käsikirjastossa.) Latinan oppikirjoissa on usein myös lyhyitä esityksiä kielen historiasta. Joitakin lisälinkkejä on sivulla
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielet/latina.html
  5. Jos uskot, mitä Veijo Meri sepittelee, ja vieläpä vetoat "Sanojen syntyyn" _luotettavana lähteenä_, niin tuskin olet kiinnostunut asiallisista etymologioista. Miksi siis tuhlaisin aikaa selittääkseni niitä?

    Jos joku kirjoittelee paperille mitä sylki suuhun tuo, niin onko kovin mielekästä toitottaa sitä luotettavana lähteenä ja sitten loukkaantuneena kysyä jostakin lauseesta, mistä tiedetään, ettei se ole totta?
  6. Mainitsemasi kaltaiset lipsahdukset voi toki korjata. En usko tuosta aiheutuneen suurta vahinkoa kenellekään, koska asia tulee kyllä selväksi.

    Mutta kun motiivinasi on mitä ilmeisimmin vain ns. fleimaaminen*), sinun kannattaisi katsoa, ettet tule liekittäneeksi itseäsi. Nyt kävi niin, että itse teit _olennaisen_ virheen, nimittäin oppaani nimessä. Tunnetustihan sivuja Googlella etsittäessä on _oikeasta_ nimestä paljon enemmän hyötyä kuin väärästä. Sen kunniaksi mainitsen oikean nimen, joka sinulle siis oli liian vaikea kopioitavaksi kritiikkiisi:
    "Arkisen asiakirjoittamisen opas".

    *) Ja fleimaamisen tarkoituskin on ilmeinen: halusit kääntää puheen pois siitä, että olit polleana esitellyt tietojasi, jotka on kuitenkin helppo havaita hölynpölyksi. "Luotettava lähde" kun osoittautuukin erään kaunokirjailijan sepitelmäksi, jossa on sekaisin asiaa ja kuvitelmaa. Toisaalta kukaan ei kai olisi ollut jatkamassa mitään, ellet olisi väkisin halunnut pitää keskustelua käynnissä.
  7. Veijo Meren "Sanojen synty" on hölynpölyä, johon hän on koonnut joukon oikeita etymologioita muiden tekemistä kirjoista (ja selittänyt niitä vähän miten sattuu) ja sotkenut sekaan kuvitelmia, oletuksia ja omia sepitelmiään. Tulos ei ole minkään arvoinen, koska hän ei ole erottanut asiatietoa muusta. Tuo "Saimaa" kuuluu tietysti siihen muuhun.

    Suomen kielestä on julkaistu parikin asiallista etymologista sanakirjaa. Uusin, johon en ole vielä tutustunut, on lehtitietojen mukaan tarkoitettu ns. suurelle yleisölle eli se mm. välttää raskasta kielitieteellistä apparaattia. Joka tapauksessa asiallisiakin vaihtoehtoja siis on. Voit ihan itse verrata Meren "etymologioita" oikeiden etymologisten sanakirjojen esittämiin (todennäköisesti esim. lähimmässä yleisessä kirjastossa).

    Minua ei muuten yhtään ärsytä se, että teet itsestäsi pellen vielä keikaroimalla potentiaalilla. Veijo Meren "Sanojen synnyn" väittäminen luotettavaksi lähteeksi oli jo sellainen hömppäsarjaan ilmoittautuminen, ettei sen päälle enää tarvitsisi lisätä mitään itsensä mokaamista.
  8. Kaikkea sitä sepitetäänkin. Keksitkö seuraavaksi, että Vehmaa taipuu Vehmaa : Vehmaahan?
  9. Sivuja ei kannata ruveta muuntamaan HTML 4.01:stä XHTML:ksi, koska ei nykyinen HTML-tuki ole häviämässä mihinkään. Selaimella, joka ei selviäisi "vanhanaikaisesta" HTML:stä, ei tekisi mitään, koska WWW:n olennaisin osa ovat miljardit HTML-sivut. Kymmenen vuoden takaisella HTML:llä tehdyt sivut toimivat nykyisinkin ihan hyvin.

    Nykyiset selaimet eivät muuten lainkaan tue DTD-määrittelyjä. Aiemmin selaimet eivät välittäneet niistä mitään, nykyisin useimmat selaimet päättävät DOCTYPE-ilmoituksen perusteella, matkiiko selain vanhempien selainversioiden virheitä (joihin jotkin vanhat sivut luottavat). Niinpä käyttämäsi DOCTYPE-ilmoituksen _ainoa_ vaikutus selaimiin on, että se estää niitä menemästä sellaiseen tilaan.
  10. Xhtml on (ainakin toistaiseksi) vain _yksinkertaistettu_ versio html:stä. Sitä käyttämällä ei saavuteta mitään erityistä vanhaan html:ään verrattuna. (Internet Explorer ei edes suostu näyttämään xhtml-sivuja, ellei sitä huijata sanomalla niitä html-sivuiksi.)

    Aivan muut asiat ovat olennaisia. Jos html ja css ovat melko hyvin hallussa, niin se on www-sivujen teon kannalta vähän sama kuin kirjojen kirjoittamisen kannalta on se, että osaa käyttää tekstinkäsittelyohjelmaa ja säätää siinä palstanleveyttä. Vähän muutakin tarvitaan. :-)

    Jakob Nielsen, käytettävyystutkija, tuskin on pahasti väärässä sanoessaan, että www-sivujen _suurin_ ongelma on, että niiden tekijät eivät ole ajatelleet, _miksi_ he tekevät sivuja.
    Vasta kun todella ajatellut "miksi", voi järkevästi vastata kysymykseen "miten".

    Tässä muutama muu tyypillinen ongelma:
    - navigoinnista on tehty sivuston pääasia
    - teksti on pientä piperrystä tai kiljuvan isoa
    - värejä on läiskitty kuin paviaanin raivolla
    - sivu alkaa lässynlässyllä, joka vielä vilisee kirjoitusvirheitä
    - liian paljon asiaa yhdellä sivulla
    - linkkejä ei erota tekstistä
    - kuvista ei saa selvää eikä niillä ole kunnollisia kuvatekstejä.

    Näistä ei juurikaan löydy tietoa esim. w3c:n sivuilta, koska ne keskittyvät tekniikkoihin. Mutta esim. http://www.useit.com/alertbox/ sisältää mukavan mittaisia tietoiskuja. Järjestelmällisempään opiskeluun kannattaa hankkia sopiva kirja tai kaksi.
  11. Enpäslähetäkään-laatikosta ei juuri koskaan ole hyötyä käyttäjälle, mutta kylläkin usein suurta harmia ja haittaa.

    Joten ota se pois. Sen jälkeen huomaat, ettei ole mitään pakottavaa tarvetta muuttaa lähetyslaatikon väriä - päinvastoin sen ulkoasun muuttaminen vaikeuttaisi sen hahmottamista lähetyslaatikoksi.
  12. Arvailu on tietysti hauskaa, mutta valitettavasti emme saa tietää oikeaa vastausta.

    Kysyjän kannalta olennaisinta olisi kertoa, millä sivulla ongelma on, jotta muutkin voisivat sitä katsoa ja sitten vastata. Luultavasti muuten kyseessä ei lainkaan ole riviväli (CSS-mielessä, siis line-height-ominaisuus).
  13. Sukunimien alkuperästä on tietoja mm. kirjassa Mikkonen & Paikkala: "Sukunimet", joka on julkaistu myös osana "Joka kodin suurta nimikirjaa".

    Tavallisin Kaare-alkuinen sukunimi lienee "Kaarela", ja em. kirjan mukaan ainakin osassa nimiä on kantana skandinaavinen henkilönnimi - ruotsalaisissa riimukivissä esiintyvät nimet "Kåra" ja "Kaarison".

    Mahdollista on myös, että Kaare- on vain kaari-sanan muoto; tämän sanan vartalohan on "kaare-" (esim. kaaren, kaarella, kaarena), ja perusmuodon loppu-i johtuu sananloppuisesta äänteenmuutoksesta i > e. (Vrt. Niemelä (niemi), Korpela (korpi) jne.) "Kaarela" voisi johtua jostakin kaarevasta maastonmuodosta, jonka mukaan on nimetty talo, ja talonnimestä on sitten tullut sukunimi.
  14. Niin, pilkkuja kyllä voi käyttää noin. Mutta tekstin värin asettaminen asettamatta taustan väriä on varomatonta, ja värin asettaminen punaiseksi hölmöä. Kiinteän fonttikoon asettaminen on paha juttu, ja sen asettaminen niinkin pieneksi vielä pahempi.

    Esimerkkejä vain? Mutta eikö kannattaisi näyttää _hyvää_ esimerkkiä?

    Käytännössä
    body, table { font-family: Arial, Helvetica, sans-serif;}
    riittää. Siihenkin tuo table tarvitaan oikeastaan vain eräiden selainten virheellisen t. kummallisen toiminnan takia.
  15. Miksi suomen kieleen pitäisi lainata sanoja juuri latinasta eikä esimerkiksi ruotsista? Pitääkö sentitkin muuttaa kenteiksi?

    Ja jos latinasta lainataan, niin sittenhän sanan pitäisi olla "volumen", missä u-vokaali on pitkä ja painollinen ja alkukonsonantti on englannin w:n tapainen, jos haluamme olla aitoja ja alkuperäisiä (useimpien tutkijoiden käsityksen mukaan). :-)

    Jos "volyymi" ei kelpaa, niin voi käyttää suomalaisempaa sanaa - esimerkiksi "äänenvoimakkuus", jos sitä tarkoitetaan, tai "tilavuus" tai "laajuus", tai mitä nyt milloinkin tarkoitetaan.
  16. Jokaisella on tekijänoikeuslain mukaan oikeus valmistaa julkistetusta teoksesta muutama kappale yksityiseen käyttöönsä. Tähän on eräitä rajoituksia; se mm. ei koske tietokoneohjelmia. Mutta nettikirjaa se koskee, joten voit tulostaa itsellesi nettikirjan vaikka parina kappaleena. Näin siitä riippumatta, onko itse sivulla asiasta mainintaa.

    Oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on "yksityisen käytön" käsitettä tulkittu siinä mielessä väljästi, että se kattaa paitsi puhtaasti henkilökohtaisen käytön myös käyttämisen lähimmässä perhe- ja ystäväpiirissä.

    Siis saa.
  17. Onko skriptin ohjeessa varmasti sanottu, että osoite, johon mennään, kirjoitetaan url-nimisen kentän arvoksi? (OK, OK, on siellä, mä vakoilin.)

    Entä onko osoite varmasti http://www.omat_kosivut.fi/
    kuten olet kirjoittanut? Juu, ei ole. No mikä on se osoite, jonka _oikeasti_ kirjoitit?

    Sivusi URL olisi aika olennainen ongelman selvittelyssä. Oletko kirjoittanut osoitteen absoluuttisena?

    Lisäksi osoite eli value-määritteen arvo pitäisi kirjoittaa lainausmerkkeihin, siis tyyliin
    value="http://www.jotain.example"
    Lainausmerkkien käyttö tässä tuskin ratkaisee ongelmaa, mutta se on silti oikea menettely.
    (Samoin action-määritteessä.)
  18. h1, h2, h3, h4, h5 { margin-bottom: 0; }
    asettaa otsikon jälkeisen reunuksen (margin) nollaksi. Negatiivisilla reunuksilla ei yleensä kannata leikkiä, koska jossain vaiheessa siitä seuraa, että tekstit menevät päällekkäin.

    Tuo -20px on kai tarkoitettu kompensoimaan sitä, että seuraavan kappaleen (p-elementin) yläreunus on ehkä 20 pikseliä. Mutta tuohan on pelkkä arvaus, ja yleensä väärä. Jos haluaa kokonaan poistaa tyhjän tilan otsikon ja seuraavan kappaleen väliltä, fiksuinta on tehdä tähän tapaan:

    h1, h2, h3, h4, h5 { margin-bottom: 0; }
    p.alku { margin-top: 0; }

    ...

    Hei maailma
    No niin, aloittakaamme...
  19. Mistä saatanasta sen perkele tietäisi?
    (Onko kivaa lukea tuollaista? Ellei, älä itsekään kiroile julkisesti, varsinkaan pyytäessäsi muilta ilmaista apua.)

    Veikkaisin, että olet jossain vaiheessa rastinut Hotmailin alkusivulta (tai muualta) ruudun, jossa sanotaan "Kirjaa minut automaattisesti" tai jotain vastaavaa.

    Mutta tietoturva ja Hotmail eivät kyllä noin ylipäänsä sovi yhteen. Ei kannata käyttää ainakaan ilmaista Hotmailia mihinkään sellaiseen viestintään, mitä ei halua koko maailman näkyvän. Hotmailhan mm. kierrättää tunnuksia aika tiuhaan tahtiin, joten jos jätät tunnuksen käyttämättä joksikin aikaa, se helposti päätyy jollekulle toiselle jne.
  20. Joissakin selaimissa toimivat ns. dynaamisesti ladattavat fontit. Niiden käyttö vaatii kuitenkin omat tekniikkansa (WEFT), jotka toimivat alkeellisissa tilanteissa joskin hankalasti. Yleensä ne, jotka ovat yrittäneet niillä tehdä jotain vaativampaa, ovat törmänneet aikamoisiin ongelmiin. Lisäksi se edellyttäisi, että fontin tekijä on sallinut sellaisen käytön (WEFT-softa tarkistaa tämän fontin määrittelyistä).

    Useimmat näkemäni demot - juuri muuhun kuin demoihin tuota ei käytetäkään - ovat käyttäneet niin kammottavia fontteja, että olisi paljon parempi, että tekniikka ei "toimisi". Keskivertoihmisen ja vähän fiksummankin kyky ymmärtää fonttien ominaisuuksia ja toimivuutta on aika heikko.

    Siis ei kannata.
    21. 140 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt