yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Mihin Wordiin pitäisi erikseen hakea arabia kieleksi? Kyllä se ainakin jo Word 2007:ssä on valmiina vain odottamassa, että sitä käytetään.

    Hupaisa yksityiskohta on, että kun Word 2007:ssä kirjoittaa arabiaa näppäimistöltä tai kopioi arabiaa leikepöydältä tekstiin, Word innokkaasti tunnistaa kieleksi arabian, vaikka tätä yrittäisi estää. Arabialaisen kirjoituksen kieltä ei edes voi erikseen vaihtaa vaikkapa suomeksi, mutta kielentunnistuksen ”arabia (Saudi-Arabia)” voi sentään korjata arabian muuksi muodoksi tai esimerkiksi persiaksi.
  2. Miksi ihmeessä pitäisi tehdä osanvaihto?
  3. Jos kopioit kokonaisen kappaleen arabiankielistä tekstiä, aseta kopioinnin jälkeen kappaleen ladontasuunta. Word 2007:ssä tämä tehdään Aloitus-välilehden Kappale-osan alimman painikerivin toisella painikkeella; siinä on symbolit ”¶◂”.
  4. Toki voidaan, ja on oikeampaakin. Mutta miten kirjoittaisit neljännen potenssin? Kuinka sinulta sujuisi a⁴, ja oletko varma, että kaikki lukijat näkisivät sen oikein? Entä esimerkiksi m + n eksponenttina?
  5. Identtisyysmerkki ”≡” tarkoittaa samaa kuin yhtäsuurusmerkki eli yhtäläisyysmerkki ”=”. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi korostamaan sitä, että yhtäsuuruus pätee ”aina”. Lisäksi sillä on erikoiskäyttöä joissakin merkinnöissä.

    Lainaan kirjaani ”Matemaattisten merkintöjen kirjoittaminen”
    (http://www.e-painos.fi/matemaattisten-merkintojen-kirjoittaminen/):

    Identtisyys
    Identtisyysmerkkiä ”≡” voidaan käyttää yhtäsuuruusmerkin sijasta korostamaan, että yhtäsuuruus on identiteetti eli pätee siinä esiintyvien muuttujien kaikilla arvoilla. Useimmiten tähän ei ole tarvetta.

    (a + b)(a − b) ≡ a² − b²
    f(x) ≡ 0 eli funktio f on vakio, arvona 0

    Identtisyysmerkkiä käytetään yleisesti mm. kongruenssimerkinnöissä kuten 42 ≡ 2 (mod 10), mutta standardin mukaan niissä ensisijainen on yhtäläisyysmerkki.

    42 = 2 mod 10
  6. Edes jollain tapaa todellinen esimerkki on ”tulosilta”, joka on yleisesti käytössä tarkoittamassa iltaa, jolloin käsitellään tuloksia (etenkin vaalien tuloksia). Se voisi olla myös yhdyssana, jonka osat ovat ”tulo” ja ”silta” ja joka siis tarkoittaa siltaa, jota pitkin tullaan tai on tultu jonnekin. Todellista monimerkityksisyyttä ei synny, enintään hetkellinen väärin jäsentäminen.
  7. Merkit tulee UTF-8-koodata ja sen jälkeen %-koodata. Ks.
    http://www.w3.org/International/articles/idn-and-iri/
  8. Luultavasti ymmärsit väärin. Luultavasti Lindholm tarkoitti, että jos ei tunne astevaihtelua, niin tuntuu hassulta, että sanotaan ”evätä” mutta ”epään”.

    Huomio, jonka mukaan ”evätä” olisi kadottamassa astevaihtelun, on ehkä hiukan liioiteltu. Totta on, että astevaihteluttomuutta esiintyy sanassa melko usein, mutta astevaihtelu on vielä yleisempää. Googlen epäluotettavia tietoja: "epäsimme" 297, "eväsimme" 124. (Hakeminen esimerkiksi sanalla "evään" tuottaa liiaksi vääriä osumia, joissa on evä-sanan muoto.)

    Astevaihtelusta yleisesti ks. Ison suomen kieliopin artikkelia
    http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=41
  9. Suomeksi: A-vitamiinivoide.
    Englanniksi: vitamin A cream.
  10. Jaa missä? Ehkä jonkin Dressmannin kaupan mainosten tekstaaja on vähän pihalla, mutta ainakin firman nettisivuilla on oikein:
    http://www.dressmannxl.com/fi/index.asp?id=43590
    http://dressmann.com/fi/Coporate_contente_Suomi/Etsi/?q=egyptiläistä
    http://dressmann.com/fi/Coporate_contente_Suomi/Etsi/?q=egyptian
  11. ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” kertoo:

    ”Adverbi /tismalleen/ on muodostettu venäläisperäisestä lainavartalosta /tisma/, jota kansankielessä on käytetty lähinnä adverbien kantana. Vartalon venäläinen alkumuoto /teśmá/ merkitsee mm. kudottua tai punottua nauhaa tai reunusta. Samasta lainavartalosta on muodostettu myös adverbi /täsmälleen/.”

    Sanan ”tismalleen” merkitys on siis alkujaan ollut suunnilleen ’(tarkasti) tisman mukaan, tismaa (= nauhaa tms.) seuraten’. Oletettavasti tisma-sana on jossain vaiheessa myös esiintynyt itsenäisenä; Suomen murteiden sanakirja voisi kertoa tästä, mutta eipä nyt ole käsillä.

    Etymologisen sanakirjan kirjoitusasu ”teśmá” on kansallisen standardin vastainen, joskin eräissä suhteissa informatiivisempi translitteraatio venäjän sanasta ”тесьма” (tesma). Asua ”tisma” selittää se, että venäjässä е ääntyy painottomassa asemassa i-äänteenä eli ääntämys on karkeasti esitettynä ”tjismaa” (paino jälkitavulla).

    Ehkäpä ”täsmälleen” perustuu venäjän sanan toiseen äänneasuun, kenties murteeseen, jossa painoton е on ääntynyt e-äänteenä, vieläpä ä-sävyisenä. Kunhan spekuloin.
  12. Fraasin tavallisempi muoto on ”Adding insult to injury”, joka on myös loogisempi: vahingon aiheuttamiseen lisätään vielä loukkaus. Käytännössä merkitys on väljempi, mikä selittää myös, että järjestys voi kääntyä, koska ei ajatella kirjaimellista merkitystä. Kuten
    http://www.idiomeanings.com/idioms/add-insult-to-injury/
    selittää:
    ”to make a bad experience even more painful”; sivulla on myös esimerkkejä aiheesta.
  13. Yhteen kirjoittaminen on oikein. Erikseen kirjoittaminen ei ole oikein, kun alkuosa on genetiivissä oleva pronomini. Ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#lainen

    Alkuosa ”sinun” vaatii ns. possessiivisuffiksin (oik. persoonapäätteen). Oikea ilmaus on siis ”sinunlaisesi”.
  14. Suomen sana ”konvehti” on peräisin ruotsin sanasta ”konfekt”, joka on tullut saksan (Konfekt) kautta italiasta (confetti). Erikoista asiassa on lähinnä se, että suomessa sana on erikoistunut merkitsemään suklaapäällysteistä makeista, kun taas muunkieliset vastineet viittaavat myös (ja useammin) sokeripäällysteisiin.

    Vielä Nykysuomen sivistyssanakirja kuvaa sanan laaja-alaisena ”sokeri-, suklaamakeinen”. Samansuuntaista saattaa esiintyä uudemmissakin hakuteoksissa; hakuteokset ovat luonteeltaan vanhoillisia. Ja saattaahan sokerimakeisen merkityskin vielä jossain elää.
  15. Google ei tiedä mitään. Se on järjestelmä, ei ihminen. Lisäksi se on osittain tyhmästi tehty ja ennen muuta heikosti dokumentoitu (ainakin julkisesti).

    Google muun muassa hakee merkkijonoja, jotka jonkin oudon logiikan mukaan muistuttavat annettua merkkijonoa. Tarkemman haun saa, kun merkkijonot kirjoittaa lainausmerkkeihin:

    "olennainen" Noin 793 000 tulosta
    "oleellinen" Noin 481 000 tulosta

    Nämäkin ovat vain karkeita arvioita, eikä Google edes näytä osumista kuin murto-osan alusta, joten ei edes kaikki osumat läpi käymällä voisi tarkistaa, mitä kaikkea Google on laskenut mukaan. Puhumattamaan siitä, että voisi verkon miljardeista sivuista tarkistaa, mikä on jäänyt laskematta mukaan.
  16. Olet olennaisesti oikeassa. ”Olennainen” on hiukan sivistyneempää, huolitellumpaa kieltä.

    Vanhan polven kielenhuoltajat pitivät sanaa ”oleellinen” väärin muodostettuna

    Esimerkiksi E. A. Saarimaan ”Kielenopas” (6. painos s. 74) sanoo: ”/Oleellinen/ ja /olennainen/ ovat rinnan käytännössä. Edellinen on johdon puolesta oudohko, koska ei ole kantasanaa /ole/. /Olennainen/ on samaa tyyppiä kuin /satunnainen( ym.”

    Saarimaan selitys on ehkä turhan tiivis. Onhan sanan ”olennainen” kantasana verbinvartalo ”ole” (infinitiivi ”olla”; normaali vartalo ilmenee esimerkiksi muodoista ”olen” ja ”olet”). Vrt. esim. sanaan ”näennäinen”, jonka kantasana on verbinvartalo ”näe” (infinitiivi ”nähdä”; vahva-asteinen vartalo ”näke”). Sen sijaan sanan ”oleellinen” kantasana olisi, jos se olisi loogisesti johdettu, nomini ”ole?”, missä ”?” tarkoittaa assimiloituvaa konsonanttia. Vrt. kirje – kirjeellinen, aine – aineellinen (kantasana loppuu konsonanttiin, vaikka kirjoituksessa sitä ei merkitä).

    Suomen kielen sanakirjat ottavat asiaan kantaa rivien välissä: ”olennainen” on varsinaisena hakusanana, ”oleellinen” vain viittauksena siihen. Kyseisten sanakirjojen käytännössä tämä on tapa ottaa kantaa ottamatta muodollisesti normatiivista kantaa, ☺ Toki ”olennainen” on myös yleisempi vaihtoehto, mutta ei kovin selvästi.

    Eri asia, mutta aihetta sivuava, on se, että sanaa ”olennainen” tai ”oleellinen” käytetään liian usein. Ongelman on lähinnä sen merkityksen epämääräisyys. Yhtäältä merkitys voi olla ’olemukseen kuuluva’ (vrt. engl. ”essential”), toisaalta väljästi ’tärkeä, huomattava’.

    Lakikielessä – jossa ”olennainen” on viisi kertaa yleisempi kuin ”oleellinen” – merkitys tuntuu yleensä olevan vielä jotain muuta: ’ei aivan vähäpätöinen’ tai arkikielellä sanottuna ’siis niinku ihan oikeesti hei’. Esimerkiksi ilmaus ”jos olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos” voidaan tulkita ’jos olot ovat muuttuneet niin, että sillä on tarkasteltavan asian kannalta jotain merkitystä’. Mutta toisaalta esimerkiksi ilmauksessa ”toimii olennaisesti tai jatkuvasti säännösten vastaisesti” sana ”olennaisesti” tarkoittanee jopa suunnilleen ’räikeästi’.

    Oikeusvarmuuden takia olisi olennaista säätää ”olennainen” ja ”oleellinen” kielletyiksi lakikielessä. Ongelmana ei ole merkityksen väljyys (väljiäkin ilmauksia tarvitaan) vaan väljyyden liiallisuus.
  17. Kun Quattro-sana on tulkittava lähinnä italiasta otetuksi, miksi halusit kuulla qu:n suomenkielisessä puheessa saksan mukaisena? No, voihan sille joitakin perusteita löytää, mutta r:n edelle haluamasi tai kuvittelemasi kaksoiskonsonantti on kyllä lähinnä illuusiio.
  18. Nettiversiossa
    http://www.hs.fi/paivanlehti/ulkomaat/Suomea+arvostellaan+Laosin+kiistellystä+suurpadosta/a1353563378211
    on tosiaankin tuollainen virhe. Painetussa lehdessä on kirjoitusasu oikea: Kambodža. Typografinen asu on kyseenalainen; ilmeisesti Hesari edelleen käyttää tekniikkaa, jossa ž-kirjaimen sijasta käytetään z-kirjainta ja erillistä hattua (˘), joka välistyksellä siirretään z:n päälle. Ainakin hattu on turhan huomaamaton ja vähän kaareva (pitäisi olla kulmikas).

    Tämä saattaa selittää virheen, sillä tuollainen korvikehattu voi hyvinkin hukkua matkalla nettiin. Toinen mahdollinen selitys olisi, että Hesarin käyttämä QuaText-fontti ei sisällä hattu-z:aa.

    Mutta kun katsoo, mitä ”Kamboda” oikeasti on tuolla sivuilla, niin siinä on d-kirjaimen jäljessä ohjausmerkki U+00E9, joka ei web-sivulla tarkoita mitään, tai oikeammin sanottuna on virhe. Selaimet jättävät sen todennäköisesti huomiotta. Mutta se on ilmeisestikin Hesarin käyttämä ”irrallinen hattu” jonkin mankelin läpi käyneenä.
  19. Mikro-merkin ja myy-kirjaimen ero on ollut alusta alkaen, koska mikro-merkki ladottiin käyttämällä kirjasinta, joka on suunniteltu sopimaan yhteen latinalaisten kirjainten kanssa. Kreikankieliset tekstit taas ladottiin erityylisillä kirjasimilla.

    Tietotekniikassa eroa on pikemminkin vähennetty: mikro-merkki on määritelty kompatibiliteetti- eli yhteensopivuusmerkiksi, joka eräissä normalisoinneissa muutetaan myy-kirjaimeksi.
  20. Sinä sitten päätit käyttää (koko?) osaamisesi siihen, että käytät rekisteröimätöntä nimimerkkiä, joka näyttää samalta kuin rekisteröity nimimerkki, jos lukija ei huomaa tai ei voi katsoa värieroa.
    21. 29 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt