yucca42

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Koska et alun perin kertonut, mitä nyrkkisääntöä tarkoitit, oli perusteltua olettaa, että tarkoitit jotakin yleisesti esitetyistä, lähes hyödyttömistä säännöistä.

    Nyt kun kerroit, mitä sääntöä tarkoitit, viestissäsi on paljon enemmän ideaa.

    Myös painotukseen perustuva sääntö menee usein pieleen, lähinnä siksi, että kielessä on paljon mielivaltaisia sääntöjä ”oikeinkirjoituksesta”. Esimerkiksi ”jompikumpi” lausutaan yleisesti kaksihuippuisena (siis kaksi pääpainoa), ”uudenkaledonianparatiisimonarkki” varmaankin aina kaksi- tai useampihuippuisena ja toisaalta ”niin kuin” ja ”sitä vastoin” kai yleensä yksihuippuisena.

    Käytännössä useimmat _ongelmatapaukset_ ovat sellaisia, että nyrkkisäännöt eivät auta. Helpot tapaukset taas osaa kirjoittaa oikein, jos ylipäänsä osaa kirjoittaa suomea. Vaikeisiin tapauksiin tarvitaan esimerkiksi tarkistuslistoja, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#tav-tap

    (Suomea oppii kirjoittamaan lukemalla suomenkielisiä tekstejä. Se, miten ihminen kirjoittaa, kertoo, mitä hän lukee. Yleensä ihminen kirjoittaa hiukan huonompia tekstejä kuin lukee.)
  2. Jos et halua seisoa väitteesi takana, tule toki pois sieltä eli myönnä olleesi väärässä. Naurettavaa on väittää, ettei ole esittänyt väitettä, kun on esittänyt väitteen. Esitit normiväitteen (”tarvitaan”) ilman varauksia eli väitteen ehdottomasta säännöstä. Miksi teit niin, jos tiesit, ettei asia ole niin?

    Nyt esitit lisäväitteen yleisestä käytännöstä ja lisäksi ”monissa yhteyksissä esitetystä ohjeesta” esittämättä nytkään mitään perusteluja tai viitteitä. Mainitsepa yksi yhteys, jossa väittämäsi ohje on esitetty.

    Muotoilussasi ei ollut mitään kovin isoa vikaa. Väitteesi sisältö vain oli väärä.

    Virheellinen on toki myös itse keksimäsi lainausmerkkikäytäntö, jossa lainausmerkkien sijasta käytetään merkkipareja ”>>” ja ”
  3. Väite ”Yhdysviiva tarvitaan, koska alkuosa on vieraskielinen” on virheellinen. Yhdysmerkin käytön säännöt ovat epäselviä, mutta varmaa on, että niihin ei kuulu tuollaista ehdotonta sääntöä.
  4. Kaikki nyrkkisäännöt siitä, mikä on yhdyssana ja mikä ei, ovat vääriä. Erityisesti se, mikä sinulla on mielessäsi, on pahasti väärä.
  5. Ei se tarkoita mitään, se on sianlatinaa (vrt. siansaksa), tai sitten se tarkoittaa ihan mitä sianlatinan lätisijä sillä haluaa tarkoittaa. Tässä tapauksessa luultavasti ”mä en usko mihinkään Jumalaan”, mutta sitä ei ole osattu tai haluttu sanoa ihmisten kielellä vaan naurettavan keikaroivalla latinan ja muka-kreikan sekasotkulla.

    Jos haluat käännöksen, kerro oikea alkuteksti, lähde, konteksti ja kohderyhmä. Joskus saat sitten ehkä käännöksenkin. Hyvät käännökset yleensä maksavat, koska niitä tekevät ammattilaiset työkseen.
  6. Asia on todellakin selainkohtainen, ja se, että (joka muuten ei ole lainkaan CSS:ää!) ”toimii” IE:ssä, on tulkittava lähinnä virheeksi.

    Toisaalta jos käytät tuota tapaa ja _lisäksi_ sellaisia CSS-sääntöjä kuin
    td + td { text-align: center; }
    niin katat oikeastaan kaikki mainitsemisen arvoiset selaimet nykyisin. (Toki on selaimia, joissa kumpikaan tapa ei toimi, mutta niiden käyttäjät ovat varmaankin tottuneet tämäntapaisiin asioihin.)

    Esimerkki taitaa muuten olla sikäli vähän huono, että a) leveyksiä ei pitäisi asettaa pikseleinä (eikä usein ollenkaan) ja b) toinen sarake sisältää lukuja ja olisi siten parempi tasata oikealle eikä keskittää.

    Ja jos haluttaisiin tasata 1. sarake vasemmalle ja muut oikealle, voisi käyttää seuraavaa CSS-koodia:
    td { text-align: right; }
    td:first-child { text-align: left; }
  7. Oikea vastaus kysymykseen on kai lähinnä ”riippuu siitä, mitä tarkoitetaan ’suomen kielellä’”.

    Freudin aloittama sanan ”id” käyttö psykologian ja psykiatrian terminä on levinnyt eri kieliin eli sanasta on muodostunut kansainvälinen sana eli sivistyssana. Vaikka kyse on siis melko uudesta sanasta (tässä merkityksessä), sitä voidaan hyvin pitää vakiintuneena. Eri asia on, että sen käyttöala on suppeahko, mutta se johtuu sanan merkityksestä.

    Sana ”id” on peräisin latinasta, jossa se on käytössä pronominina. Olisi kuitenkin kyseenalaista sanoa sitä latinan sanaksi, koska sitä käytetään eri kielissä oppisanana ja sitä taivutetaan kunkin kielen sääntöjen mukaan. Luulenpa, että jos joku kirjoittaisi idistä latinaksi, hän keksisi jonkin tavan kiertää sen taivutus, koska sen taivuttaminen latinan mukaan vaikuttaisi aika omituiselta.

    Sivistyssanana ”id” luokitellaan sitaattilainaksi eli toisesta kielestä otetuksi sanaksi, joka periaatteessa kirjoitetaan ja lausutaan vieraan kielen mukaan (mutta taivutetaan suomen sääntöjen mukaan). Sitaattilainat yleisesti ovat kielen sanaston rajamailla, ja on lähinnä makuasia, missä laajuudessa niiden katsotaan kuuluvan suomen kieleen.

    Jos suomenkielisessä tekstissä kirjoitetaan jonkin asian statuksesta tai jonkun ihmisen liian isosta egosta, niin silloinkin periaatteessa käytetään sitaattilainoja. Sama koskee tilannetta, jossa aiotaan mennä pizzalle mutta tilataankin lasagnea.

    P.S. Lyhenne ”id” on tietysti eri asia ja yleensä luetaan kirjaimittain, ”iidee”. Kirjaimittain luettavia lyhenteitä ei yleensä pidetä sanoina, mutta tämäkin on oikeastaan vain konventio. Jos sanaa ”teevee” ei haluta pitää suomen sanana, niin onko sille muita perusteita kuin se, että se yleensä kirjoitetaan ”tv” tai ”TV”?
  8. Kyllä suvut joutuu oppimaan erikseen. On kyllä joitakin säännönmukaisuuksia; esimerkiksi puiden nimitykset ovat feminiinejä, -um-loppuiset sanat neutreja ja -tor-johdokset maskuliineja yms. Suurin osa sanoista ei kuitenkaan kuulu sellaisiin tyyppeihin.
  9. Tästä voi sanoa, että ei voi kääntää, ajatus puuttuu.

    Joku rukoilee Jumalaa, joku muita jumalia, mutta vain houkka rukoilee tulevaisuutta.

    Ja kuten ennenkin on todettu, pitäisi tietää, halutaanko tämä kääntää Cicerolle, Caesarille vai jollekulle muulle latinan puhujalle.
  10. Makrot tuntuvat liian järeältä aseelta tällaiseen. Luontevampaa on määritellä ns. automaattisen korjauksen asetuksiin esimerkiksi joidenkin (itse määrittelemiesi) lyhenteiden lavennus halutuiksi ilmauksiksi.

    Jos määrittelet esimerkiksi merkkijonolle ”subs.” (ilman lainausmerkkejä) korjauksen ”subsidiriteettiperiaate”, niin Word tekee muunnoksen heti, kun olet kirjoittanut ”subs” ja sitten painanut pistenäppäintä. Lyhenteet on kai helpompi muistaa kuin kontrollimerkkiyhdistelmät?
  11. Kahden sanan kääntäminen irrallaan lauseyhteydestä on melkoista vääntämistä.

    Lisäksi ”ei löydetyt” on lähinnä huonoa käännössuomea, joten yritätköhän nyt kääntää huonosti suomennettua englantia takaisin englanniksi tuntematta lähtötekstiä?

    Suomessa kieltosana on taipuva verbi, jota käytetään toisen verbin finiittimuodon kanssa, esimerkiksi ”en löytänyt”. Sen yksikön 3. persoonan muoto ”ei” on kyllä muodostunut – vieraiden kielten vaikutuksesta ja osittain kyllä todellisten ilmaisutarpeiden takia – myös adverbinomaiseksi kieltosanaksi (esim. ”Ei, en löytänyt sitä”) ja kieltäväksi etuliitteeksi joissakin yhteyksissä (esim. ”ei-suomalainen”, ks. http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1631 ). Sen käyttö erikseen kirjoitettuna sanana partisiipin edessä on kuitenkin sentään ainakin toistaiseksi virhe.

    Jotenkin ajateltavissa on siis ”ei-löydetyt”, mutta suomen kielessä kyllä vanhastaan sanotaan ”löytämättömät” tai ”löytymättömät”.
  12. Opettelepa ensin kirjoittamaan luontevaa suomea ja rupea vasta sitten julkisesti arvostelemaan muiden tyyliä.

    Esimerkiksi ”kyseinen” ei todellakaan ole luonteva ilmaus keskustelun tapaisessa kirjoittelussa. Etkö kuullut asiakirjapinon rahinaa, kun kirjoitit sen?

    Tavallisesti ”kyseinen” tunkeutuu kieleen, kun kokematon ja epävarma kirjoittaja karttelee sekä pronomineja että toistoa.
  13. Parodiasi on kehnonpuoleinen, koska tyypillinen ”kielen köyhtymistä” vastaan kiihkoileva kirjoittelija
    a) ei harrasta paskakieltä
    b) edes yrittää itse käyttää jotain niistä vanhoista ilmaisutavoista, joita vaatii muita käyttämään
    c) syyttelee muita surkeasta kuvakielestä enemmän kuin itse sortuu heiluttelemaan peistä ja säilää samassa lauseessa ja satuttamaan niillä itsensä.

    Mutta ehkä yrititkin kirjoittaa parodian siitä, mitä tapahtuu, kun osaamaton yrittää parodioida?

    Omalla tavallaan vaikuttavaa on tietysti se, että ei osaa käyttää potaska-sanaa kuvaannollisessa merkityksessä mainitsematta sen alkuperäistä konkreettista merkitystä. Sellainenhan on tyypillistä ihmisille, joilla on suuri tarve esitellä tietojaan. Tyypillistä on myös se, että tiedot ovat vääriä. Potaskahan on kemialliselta koostumukseltaan kaliumkarbonaattia.
  14. Moitit itse keksimäsi säännön rikkomisesta.

    Todellisuudessa suomen kielessä liitepartikkeli liittyy normaalisti lausekkeen viimeiseen sanaan, ks. Iso suomen kielioppi, § 134, http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=134

    Kontrastiivisuuden takia se voidaan sijoittaa muuallekin, mutta tässä ei ole oman ja toisen mielen kontrastia muualla kuin sinun mielessäsi. Ilmaus ”omasta mielestäsi” on niin kiinteä yhdistelmä, että sen rikkominen ei ole kovin luonnollista eikä missään nimessä välttämätöntä.
  15. Kieleen kuulumattomien taivutusmuotojen keksiminen on toki eri asia kuin kielessä olevat muotovaihtoehdot.

    Suomen kielen perussanakirjan mukaan ”apina” kuuluu taivutusluokkaan, jossa on kolme vaihtoehtoista monikon genetiiviä: apinoiden, apinoitten, apinain. Näistä viimeksi mainittu on varsin vanhahtava ja esiintyy käytännössä vain vanhoissa nimissä (”Tarzan, apinain kuningas”).

    Nykykielessä vaihtoehtoja on siis tämän sanan osalta varsinaisesti vain kaksi. Niistä ”apinoiden” on selvästi yleisempi, mutta muotoa ”apinoitten” voi toki käyttää, jos se tuntuu esimerkiksi äänteellisesti sopivammalta johonkin lauseyhteyteen.
  16. Tyhjät tynnyrit kolisevat, kun nimettömänä kirjoitteleva ties kuka julistaa kirjoittaneensa ties mitä, mutta ei tälläkään kertaa sano yhtään mitään yhtään mistään, saati palstn aihepiiristä.

    Paskanjauhanta on siis ilmeisimmin sinulle aivan ominaista, vaikka sen tekeekin vastenmieliseksi se, että väität kirjoittaneesi asiaa vaikka et kerro mitä - ja erityisesti syytät kopeaksi jotakuta joka ei salaa identiteettiään. Viimeksi mainittu syyttely on moukkamaisuutta, halpamaisuutta ja sikamaista käytöstä. Sikamaisuus on kuvaannollinen ilmaus: siat eivät käyttäydy yhtä huonosti kuin sinä.
  17. Jos ”kysymyksesi” on omasta mielestäsikin epätieteellinen, se tietysti kuuluu jonnekin muualle kuin Tiede-palstan alapalstalle.

    Lykkyä tykö paskanjauhantakanavan etsimiseen! (Sellaisista ei toki netissä ole puutetta.)
  18. Jos et osaa edes kertoa, millä nimellä teit haun, niin varmaankin on ihan soveliasta, että jäät ihmettelemään, mitä oikein tapahtui.
  19. Jos käyttää kunnollista ohjelmaa ja osaa käyttää sitä, ei yleensä ole mitään tarvetta räpeltää kirjainten ”koodien” kanssa.

    Pahimmillaan siinä vain käy niin, että ohjelma esittää koodit sellaisinaan tai muuten sotkee niitä. Sotkihan Suomi24:kin yrityksesi esittää koodit, niin että ohjeessasi on hölmönnäköisesti
    ö => ö

    Charset-asetus meta-tägissä ei riipu siitä, mitä joku haluaa käyttää, vaan sen pitää olla sen mukainen, mikä todellinen koodaus on. Mistähän luulet aloittelijan tietävän tämän? Kyllä se pitää ohjelman osata – tai sitten käyttäjän selvittää manuaalista.

    Kun kaikki muu epäonnistuu, kannattaa todellakin lukea manuaalia.
  20. Sanat ”suuri” ja ”iso” ovat aika suuressa (!) määrin synonyymeja. Eroa on sävyssä: ”iso” viittaa yleensä pelkästään fyysiseen kokoon, kun taas ”suuri” voi viitata arvoon, merkitykseen tms. Tähänkin on kuitenkin paljon poikkeuksia.

    On tapana sanoa sanoa – edellä mainitusta yleissäännöstä poiketen – ”suurin eläin”, ”suurin nisäkäs” jne., vaikka tarkoitetaan vain kokoa (jollakin tavalla mitattuna). Olisi kuitenkin aika ahdasmielistä sanoa, että sanaa ”isoin” ei voisi sopia tähän.

    Jokereiden ~ Jokerien on tavanomaista monikon genetiivin muotojen vaihtelua. Ei ole mitään erityistä syytä, miksi jotkin muodot pitäisi julistaa oikeiksi ja muut vääriksi.
    21. 56 / 141
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt