Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

11

Kommenttia

2810

  1. Koska et alun perin kertonut, mitä nyrkkisääntöä tarkoitit, oli perusteltua olettaa, että tarkoitit jotakin yleisesti esitetyistä, lähes hyödyttömistä säännöistä.

    Nyt kun kerroit, mitä sääntöä tarkoitit, viestissäsi on paljon enemmän ideaa.

    Myös painotukseen perustuva sääntö menee usein pieleen, lähinnä siksi, että kielessä on paljon mielivaltaisia sääntöjä ”oikeinkirjoituksesta”. Esimerkiksi ”jompikumpi” lausutaan yleisesti kaksihuippuisena (siis kaksi pääpainoa), ”uudenkaledonianparatiisimonarkki” varmaankin aina kaksi- tai useampihuippuisena ja toisaalta ”niin kuin” ja ”sitä vastoin” kai yleensä yksihuippuisena.

    Käytännössä useimmat _ongelmatapaukset_ ovat sellaisia, että nyrkkisäännöt eivät auta. Helpot tapaukset taas osaa kirjoittaa oikein, jos ylipäänsä osaa kirjoittaa suomea. Vaikeisiin tapauksiin tarvitaan esimerkiksi tarkistuslistoja, ks.
    http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/6.1.html#tav-tap

    (Suomea oppii kirjoittamaan lukemalla suomenkielisiä tekstejä. Se, miten ihminen kirjoittaa, kertoo, mitä hän lukee. Yleensä ihminen kirjoittaa hiukan huonompia tekstejä kuin lukee.)
  2. Oikea vastaus kysymykseen on kai lähinnä ”riippuu siitä, mitä tarkoitetaan ’suomen kielellä’”.

    Freudin aloittama sanan ”id” käyttö psykologian ja psykiatrian terminä on levinnyt eri kieliin eli sanasta on muodostunut kansainvälinen sana eli sivistyssana. Vaikka kyse on siis melko uudesta sanasta (tässä merkityksessä), sitä voidaan hyvin pitää vakiintuneena. Eri asia on, että sen käyttöala on suppeahko, mutta se johtuu sanan merkityksestä.

    Sana ”id” on peräisin latinasta, jossa se on käytössä pronominina. Olisi kuitenkin kyseenalaista sanoa sitä latinan sanaksi, koska sitä käytetään eri kielissä oppisanana ja sitä taivutetaan kunkin kielen sääntöjen mukaan. Luulenpa, että jos joku kirjoittaisi idistä latinaksi, hän keksisi jonkin tavan kiertää sen taivutus, koska sen taivuttaminen latinan mukaan vaikuttaisi aika omituiselta.

    Sivistyssanana ”id” luokitellaan sitaattilainaksi eli toisesta kielestä otetuksi sanaksi, joka periaatteessa kirjoitetaan ja lausutaan vieraan kielen mukaan (mutta taivutetaan suomen sääntöjen mukaan). Sitaattilainat yleisesti ovat kielen sanaston rajamailla, ja on lähinnä makuasia, missä laajuudessa niiden katsotaan kuuluvan suomen kieleen.

    Jos suomenkielisessä tekstissä kirjoitetaan jonkin asian statuksesta tai jonkun ihmisen liian isosta egosta, niin silloinkin periaatteessa käytetään sitaattilainoja. Sama koskee tilannetta, jossa aiotaan mennä pizzalle mutta tilataankin lasagnea.

    P.S. Lyhenne ”id” on tietysti eri asia ja yleensä luetaan kirjaimittain, ”iidee”. Kirjaimittain luettavia lyhenteitä ei yleensä pidetä sanoina, mutta tämäkin on oikeastaan vain konventio. Jos sanaa ”teevee” ei haluta pitää suomen sanana, niin onko sille muita perusteita kuin se, että se yleensä kirjoitetaan ”tv” tai ”TV”?
  3. Tyhjät tynnyrit kolisevat, kun nimettömänä kirjoitteleva ties kuka julistaa kirjoittaneensa ties mitä, mutta ei tälläkään kertaa sano yhtään mitään yhtään mistään, saati palstn aihepiiristä.

    Paskanjauhanta on siis ilmeisimmin sinulle aivan ominaista, vaikka sen tekeekin vastenmieliseksi se, että väität kirjoittaneesi asiaa vaikka et kerro mitä - ja erityisesti syytät kopeaksi jotakuta joka ei salaa identiteettiään. Viimeksi mainittu syyttely on moukkamaisuutta, halpamaisuutta ja sikamaista käytöstä. Sikamaisuus on kuvaannollinen ilmaus: siat eivät käyttäydy yhtä huonosti kuin sinä.