Isoin vs. suurin

Tuskinpa sinulla on mitään lisättävää tähän, mutta miltä kuulostaisi esim. elokuvan nimi

1) Apinoiden planeetta

versioina

2) Apinojen planeetta.

Jos käytät hakukonetta vaihtoehdon 2 mukaisesti, et välttämättä löydä em. elokuvasta tietoja.

Ehkä kirjakieli sitten muuttuu ja on muuttunut minusta huonompaan suuntaan. Väitän, että vaikkapa 15 vuotta sitten vaihtoehdon 2 mukaisia sanamuotoja ei käytetty varsinkaan kirjakielessä juuri koskaan.

´.` kirjoitti:

Tuskinpa sinulla on mitään lisättävää tähän, mutta miltä kuulostaisi esim. elokuvan nimi

1) Apinoiden planeetta

versioina

2) Apinojen planeetta.

Jos käytät hakukonetta vaihtoehdon 2 mukaisesti, et välttämättä löydä em. elokuvasta tietoja.

Ehkä kirjakieli sitten muuttuu ja on muuttunut minusta huonompaan suuntaan. Väitän, että vaikkapa 15 vuotta sitten vaihtoehdon 2 mukaisia sanamuotoja ei käytetty varsinkaan kirjakielessä juuri koskaan.

Lue lisää

Tietyille sanoille on vakiintunut useita rinnakkaisia taivutusmuotoja, kun taas toisilla sanoilla vastaavat rinnakkaismuodot loistavat poissaolollaan.

Korvani hyväksyy muodon 'apinoiden' ohella muodon 'apinoitten', mutta 'apinojen' tuntuu jo enemmän kuin teennäiseltä. Sen sijaan muodot 'omenoiden', 'omenoitten' ja 'omenien' menevät täydestä kaikki, melkeinpä myös 'omenojen'. 'Perunoiden' ja 'perunoitten' rinnalle taas en ottaisi sanoja 'perunojen' tai 'perunien'.

Esimerkkejä voisi kaivaa lisää ja eri sanojen eri muotojen oikeutuksesta voisi jauhaa vaikka kuinka paljon.

sanoa? kirjoitti:

Tietyille sanoille on vakiintunut useita rinnakkaisia taivutusmuotoja, kun taas toisilla sanoilla vastaavat rinnakkaismuodot loistavat poissaolollaan.

Korvani hyväksyy muodon 'apinoiden' ohella muodon 'apinoitten', mutta 'apinojen' tuntuu jo enemmän kuin teennäiseltä. Sen sijaan muodot 'omenoiden', 'omenoitten' ja 'omenien' menevät täydestä kaikki, melkeinpä myös 'omenojen'. 'Perunoiden' ja 'perunoitten' rinnalle taas en ottaisi sanoja 'perunojen' tai 'perunien'.

Esimerkkejä voisi kaivaa lisää ja eri sanojen eri muotojen oikeutuksesta voisi jauhaa vaikka kuinka paljon.

Lue lisää

Nukkejen, nukeitten, nukkien...nukkeisen, nukkeitten, nukkein

sanoa? kirjoitti:

Tietyille sanoille on vakiintunut useita rinnakkaisia taivutusmuotoja, kun taas toisilla sanoilla vastaavat rinnakkaismuodot loistavat poissaolollaan.

Korvani hyväksyy muodon 'apinoiden' ohella muodon 'apinoitten', mutta 'apinojen' tuntuu jo enemmän kuin teennäiseltä. Sen sijaan muodot 'omenoiden', 'omenoitten' ja 'omenien' menevät täydestä kaikki, melkeinpä myös 'omenojen'. 'Perunoiden' ja 'perunoitten' rinnalle taas en ottaisi sanoja 'perunojen' tai 'perunien'.

Esimerkkejä voisi kaivaa lisää ja eri sanojen eri muotojen oikeutuksesta voisi jauhaa vaikka kuinka paljon.

Lue lisää

Periaatteessa voi aivan oikeaoppisesti sanoa myös "apinain planeetta". Jo kansakoulussa meille opetettiin, että suomen kielessä on esimerkiksi enkeli -sanalle seuraavat genetiivin monikon taivutusmuodot:
enkelien, enkelten, enkeleiden, enkeleitten, enkelein.
Suomen kielen rikkautta, jota ei suinkaan tule karsia pois julistamalla jotkut näistä muodoista pannaan.

Genetiivikko kirjoitti:

Periaatteessa voi aivan oikeaoppisesti sanoa myös "apinain planeetta". Jo kansakoulussa meille opetettiin, että suomen kielessä on esimerkiksi enkeli -sanalle seuraavat genetiivin monikon taivutusmuodot:
enkelien, enkelten, enkeleiden, enkeleitten, enkelein.
Suomen kielen rikkautta, jota ei suinkaan tule karsia pois julistamalla jotkut näistä muodoista pannaan.

Lue lisää

Eräät käsitteissä ja virallisissa nimissä olevat sijamuodot ovat vakiintuneet tietynlaisiksi (usein vanhahtaviksikin), eikä niissä yksinkertaisesti voi käyttää rinnakkaista muotoa, vaikka tämä olisi muissa yhteyksissä enemmän nykykielen mukainen.

Ulkoasioidenministeriö?

Pyhienpäivä?

[Tuo Ulkoasiainministeriö on nykyisin jo nimikummajainen muutenkin. Kukapa kävisi enää asioillaan ulkona (muuten kuin mökkioloissa), kun meillä alkaa olla joka tönössä sisävessat...]

Toisaalta  kirjoitti:

Eräät käsitteissä ja virallisissa nimissä olevat sijamuodot ovat vakiintuneet tietynlaisiksi (usein vanhahtaviksikin), eikä niissä yksinkertaisesti voi käyttää rinnakkaista muotoa, vaikka tämä olisi muissa yhteyksissä enemmän nykykielen mukainen.

Ulkoasioidenministeriö?

Pyhienpäivä?

[Tuo Ulkoasiainministeriö on nykyisin jo nimikummajainen muutenkin. Kukapa kävisi enää asioillaan ulkona (muuten kuin mökkioloissa), kun meillä alkaa olla joka tönössä sisävessat...]

Lue lisää

Niin ainakin minulle kansakoulussa opetettiin!

Pyhäinpäivä kirjoitti:

Niin ainakin minulle kansakoulussa opetettiin!

Sitähän minä juuri tarkoitin! Kirjoitin sanan siinä muodossa vain rivien väliin.

´.` kirjoitti:

Tuskinpa sinulla on mitään lisättävää tähän, mutta miltä kuulostaisi esim. elokuvan nimi

1) Apinoiden planeetta

versioina

2) Apinojen planeetta.

Jos käytät hakukonetta vaihtoehdon 2 mukaisesti, et välttämättä löydä em. elokuvasta tietoja.

Ehkä kirjakieli sitten muuttuu ja on muuttunut minusta huonompaan suuntaan. Väitän, että vaikkapa 15 vuotta sitten vaihtoehdon 2 mukaisia sanamuotoja ei käytetty varsinkaan kirjakielessä juuri koskaan.

Lue lisää

Kieleen kuulumattomien taivutusmuotojen keksiminen on toki eri asia kuin kielessä olevat muotovaihtoehdot.

Suomen kielen perussanakirjan mukaan ”apina” kuuluu taivutusluokkaan, jossa on kolme vaihtoehtoista monikon genetiiviä: apinoiden, apinoitten, apinain. Näistä viimeksi mainittu on varsin vanhahtava ja esiintyy käytännössä vain vanhoissa nimissä (”Tarzan, apinain kuningas”).

Nykykielessä vaihtoehtoja on siis tämän sanan osalta varsinaisesti vain kaksi. Niistä ”apinoiden” on selvästi yleisempi, mutta muotoa ”apinoitten” voi toki käyttää, jos se tuntuu esimerkiksi äänteellisesti sopivammalta johonkin lauseyhteyteen.

Yucca kirjoitti:

Kieleen kuulumattomien taivutusmuotojen keksiminen on toki eri asia kuin kielessä olevat muotovaihtoehdot.

Suomen kielen perussanakirjan mukaan ”apina” kuuluu taivutusluokkaan, jossa on kolme vaihtoehtoista monikon genetiiviä: apinoiden, apinoitten, apinain. Näistä viimeksi mainittu on varsin vanhahtava ja esiintyy käytännössä vain vanhoissa nimissä (”Tarzan, apinain kuningas”).

Nykykielessä vaihtoehtoja on siis tämän sanan osalta varsinaisesti vain kaksi. Niistä ”apinoiden” on selvästi yleisempi, mutta muotoa ”apinoitten” voi toki käyttää, jos se tuntuu esimerkiksi äänteellisesti sopivammalta johonkin lauseyhteyteen.

Lue lisää

"Nykykielessä vaihtoehtoja on siis tämän sanan osalta varsinaisesti vain kaksi."

Jos olet jonkinlainen kielitieteilijä, niin olet ymmärtänyt roolisi täysin väärin. Useissa kommenteissasi pyrit johdonmukaisesti myötävaikuttamaan kielen köyhtymiseen ja vähemmän käytettyjen kielioppimuotojen "lakkauttamiseen". Tämä kävi ilmi jo aikoinaan, kun taitoin peistä kanssasi sanan säilää viuhtoen erilaisista vähemmän käytetyistä sijamuodoista. Saattaa olla, että "apinain" genetiivimuotoa käytetään vähemmän ja vain tietyissä yhteyksissä, mutta tuo yllä oleva siteeraamani lauseesi on täyttä potaskaa eli kaliumpermanganaattia. Meidän tulisi pikemminkin pyrkiä myötävaikuttamaan suomen kielen luontaisen rikkauden säilymiseen ja ruvettava viljelemään arkaistisempiakin ilmaisuja arkipäiväisessä puheessa, jotta nämä kielenkäytölle arvokasta vivahteikkuutta luovat ilmaisutavat ja muodot säilyisivät tulevillekin sukupolville. Käsitykseni ammentaa kasvualustansa jo lapsuuden kodistani, jossa isäni (kutsuin häntä sanalla "taatto") tarkoituksellisesti pyrki joka tilanteessa ilmaisemaan itseään mahdollisimman vanhakantaisilla ilmaisuilla kosolti refleksiiviverbimuotoja ja nykypolvelle tuntemattomia sanoja sekä rakenteita käyttäen. Olen alkanut arvostaa hänen silloista näkemystään harvinaisten,mutta olemassa olevien mahdollisuuksien hyväksikäytöstä jokapäiväisessä puheessa.

Tapasi mukaan! kirjoitti:

"Nykykielessä vaihtoehtoja on siis tämän sanan osalta varsinaisesti vain kaksi."

Jos olet jonkinlainen kielitieteilijä, niin olet ymmärtänyt roolisi täysin väärin. Useissa kommenteissasi pyrit johdonmukaisesti myötävaikuttamaan kielen köyhtymiseen ja vähemmän käytettyjen kielioppimuotojen "lakkauttamiseen". Tämä kävi ilmi jo aikoinaan, kun taitoin peistä kanssasi sanan säilää viuhtoen erilaisista vähemmän käytetyistä sijamuodoista. Saattaa olla, että "apinain" genetiivimuotoa käytetään vähemmän ja vain tietyissä yhteyksissä, mutta tuo yllä oleva siteeraamani lauseesi on täyttä potaskaa eli kaliumpermanganaattia. Meidän tulisi pikemminkin pyrkiä myötävaikuttamaan suomen kielen luontaisen rikkauden säilymiseen ja ruvettava viljelemään arkaistisempiakin ilmaisuja arkipäiväisessä puheessa, jotta nämä kielenkäytölle arvokasta vivahteikkuutta luovat ilmaisutavat ja muodot säilyisivät tulevillekin sukupolville. Käsitykseni ammentaa kasvualustansa jo lapsuuden kodistani, jossa isäni (kutsuin häntä sanalla "taatto") tarkoituksellisesti pyrki joka tilanteessa ilmaisemaan itseään mahdollisimman vanhakantaisilla ilmaisuilla kosolti refleksiiviverbimuotoja ja nykypolvelle tuntemattomia sanoja sekä rakenteita käyttäen. Olen alkanut arvostaa hänen silloista näkemystään harvinaisten,mutta olemassa olevien mahdollisuuksien hyväksikäytöstä jokapäiväisessä puheessa.

Lue lisää

Parodiasi on kehnonpuoleinen, koska tyypillinen ”kielen köyhtymistä” vastaan kiihkoileva kirjoittelija
a) ei harrasta paskakieltä
b) edes yrittää itse käyttää jotain niistä vanhoista ilmaisutavoista, joita vaatii muita käyttämään
c) syyttelee muita surkeasta kuvakielestä enemmän kuin itse sortuu heiluttelemaan peistä ja säilää samassa lauseessa ja satuttamaan niillä itsensä.

Mutta ehkä yrititkin kirjoittaa parodian siitä, mitä tapahtuu, kun osaamaton yrittää parodioida?

Omalla tavallaan vaikuttavaa on tietysti se, että ei osaa käyttää potaska-sanaa kuvaannollisessa merkityksessä mainitsematta sen alkuperäistä konkreettista merkitystä. Sellainenhan on tyypillistä ihmisille, joilla on suuri tarve esitellä tietojaan. Tyypillistä on myös se, että tiedot ovat vääriä. Potaskahan on kemialliselta koostumukseltaan kaliumkarbonaattia.

Yucca kirjoitti:

Parodiasi on kehnonpuoleinen, koska tyypillinen ”kielen köyhtymistä” vastaan kiihkoileva kirjoittelija
a) ei harrasta paskakieltä
b) edes yrittää itse käyttää jotain niistä vanhoista ilmaisutavoista, joita vaatii muita käyttämään
c) syyttelee muita surkeasta kuvakielestä enemmän kuin itse sortuu heiluttelemaan peistä ja säilää samassa lauseessa ja satuttamaan niillä itsensä.

Mutta ehkä yrititkin kirjoittaa parodian siitä, mitä tapahtuu, kun osaamaton yrittää parodioida?

Omalla tavallaan vaikuttavaa on tietysti se, että ei osaa käyttää potaska-sanaa kuvaannollisessa merkityksessä mainitsematta sen alkuperäistä konkreettista merkitystä. Sellainenhan on tyypillistä ihmisille, joilla on suuri tarve esitellä tietojaan. Tyypillistä on myös se, että tiedot ovat vääriä. Potaskahan on kemialliselta koostumukseltaan kaliumkarbonaattia.

Lue lisää

Et kommentissasi lainkaan puolustanut kumoamaani ajatustasi, jonka mukaan "apinain" genetiivimuoto ei enää nykyään olisi voimassa. Tämä oli kommenttini pääsisältö ja lisäksi viittasin jo aiemmin havaitsemiini ajatuksiisi, joiden perusteella on mahdollista tehdä sellainen johtopäätös, että vierastat suomen kielen rikkauksien säilyttämistä tuleville sukupolville.
Mutta jos nyt haluat minun kommentoivan kohta kohdalta omituista vastaustasi, niin:
a) itse en ole kommentissani lainkaan viljellyt "paska" -sanaa enkä mitään muutakaan alatyylistä ilmaisua. Tällainen on jäänyt tässä ketjussa vain sinun harteillesi.
b) miksi minun olisi pitänyt yrittää brassailla käyttämällä jotain niistä vanhoista ilmaisutavoista, semminkin kun tunnut niitä vierastavan?
c) en ole syytellyt sinua enkä ketään muitakaan tässä ketjussa "surkeasta kuvakielestä". Tuo c-kohdan lauseesi on lisäksi rakenteellisesti epälooginen. Äidinkielen opettajani olisi antanut siitä pitkän punaisen miinuksen!

Hienoa, että osoitit suurta tarvettasi esitellä tietojasi korjaamalla tuon kemiallisen aineen nimen. Sen sijaan en yhdy käsitykseesi siitä, että käyttämäni tyylilaji, jossa "potaska" -sanan alkuperä kepeästi tuotiin ilmi, olisi ollut osoitus jostain osaamattomuudesta käyttää sanaa kuvaannollisessa merkityksessä. Sehän toi vain tekstiini rikasta sivujuonta - sellaisen tyylin harjoittaminen ei tosin suomalaisessa kommunikaatiokulttuurissa ole yhtä yleistä kuin esimerkiksi anglosaksisessa. Mutta sitähän sinä et varmaankaan voi tietää.