Vapaa kuvaus

Aloituksia

14

Kommenttia

1602

  1. En käsittele mahdollisia sairauksiani keskustelupalstoilla (kuten jotkut ehkä tekevät), minkä voi tulkita joko terveeksi kriittisyydeksi tai kenties tulkitsijasta riippuen jopa paranoiaksi.

    En myönnä, en kiellä. Ainakaan en itse kärsi tästä mahdollisesta sairaudestani, vaan itse asiassa minulla on oikein hauskaa sen parissa.

    Lainauksiin voisi laittaa lähdeviitteen.
  2. Ehkä nainen ja ikä -teema ei ole saanut niin paljon julkisuutta kuin muut naiskysymykset, mutta kyllä naistutkimuksen alalla esimerkiksi on kursseja ja seminaareja aiheesta. Ikä on ihan oleellinen asia naiseutta. Mies saa elää jokseenkin tasapaksun putken, jos nyt pari mutkaa on, toinen puberteetti ja toinen miehen vaihdevuodet, niin kuitenkin mies on lähes koko aikuisiän hedelmällinen eivätkä kokemukset näy hänen kehostaan.

    Mielenkiintoista on täälläkin palstalla usein nähdyt väitteet siitä, että yleensä naiset ja nimenomaan vanhat naiset olisivat katkeria. Tällainen etukäteisleimaaminenhan on tehokasta ignoraatiota: jos vaikka ikääntynyt nainen sattuisikin valittamaan hyvästä syystä, se voidaan aina pistää katkeruuden lukuun.

    Toinen asia on vanhusten kohtelu yleensä. Jos he kärsivät syrjääntyöntämisestä ja unohtamisesta, ovatko he automaattisesti katkeria? - Ilmeisesti kärsimys on kiellettyä, ellei sitä sitten pura vihamieliseen uhoon (antifeministinen resepti?).

    Itse olen aina odottanut vanhenemista, koska olen uskonut, että mummona saisi lopulta olla vapaa ennakko-odotuksista, arvostelmista ja tästä nykytyypin seksuaali-ideaalista. Hassua ehkä, mutta olen nähnyt mummouden tyttömäisenä olotilana, jossa palataan aikaan todellisena omana itsenä - jossa saa heittää naisen raskaan roolin pois. Sen ulkoa syötetyn ja ulkoaluetun ja tulkitun naisen, tarkoitan. Mutta on todennäköistä, ettei vanhuus ole sitä mitä odotan, koska kukaan, ei varsinkaan voimiltaan heikkenevä, ole täysin riippumaton muiden arvostuksista ja huomiosta.