- Tottakai paineen päästäminen skuuttia löysäämällä on käytettävissä oleva työkalu myös. Etureunan suht reipas pakkaaminen on OK kunhan varsinaista lepatusta ei tapahdu.
Nää on vähän sellaisia juttuja, että kunkin oma mielenkiinnon taso ratkaisee toimintatavan. Sinänsä ei ole oikeaa ja väärää (paitsi se lepattaminen). Yksi latistaa, toinen reivaa, kolmas laskee purjeen ja neljäs ei lähde merelle ollenkaan. Kaikille se suotakoon. Henkilökohtaisesti suhtaudun asiaan vertaamalla autoiluun: Perustrimmit on kuten autossa vaihteet. Miksi autossa käyttäisi muuta kuin 2 -vaihdetta - sillä pääsee liikkeelle ja kulkee moottoritienopeutta? Onko hyväksyttävä selitys laiskuus, se ettei tajua, joku muu vai ei mikään? - Autopilotti ohjaa vastaiseen. Koneessa veto päällä. Avaan ison skuutin. Kävelen mastolle ja vedän purjeen taivaalle. Mastolla on rapulukko mihin laitan nostimen. Palaan ruoriin ja vedän skuutin kireälle. Lasken tuuleen ja annan autopilotin ajaa. Vetelen nostimen löysät sitloodaan ja teen loppukiristyksen. Nostin kulkee mastolla olevan rapulukon kautta sopivassa kulmassa siten, että aukeaa loppukiristyksen yhteydessä.
- Isopurjeen osalta:
Mastoliikki kireäksi (nostin ja/tai cunningham)
Puomiliikki kireäksi (outhaul)
Mastoon taivutusta jos sellaiseen mahdollisuuksia (takastaagi)
Sopivasti/riittävästi twistiä (kikiä auki, levanki, skuutti)
Yksiselitteisesti vaikea sanoa noille oikeaa järjestystä ja painotusta. Periaatteessa kaikkia noita säätöjä olisi tarpeen tehdä sitä mukaa kun tuuli nousee. - Juuri näin. Ei nostimen tuominen sitloodaan tarkoita sitä että purjetta ei silti voisi käydä nostamassa mastolta. Mulla nostimet tulee sitloodaan, jolloin nostimen säätäminen onnistuu loodasta. Nostetaan silti lähes poikkeuksetta mastolta,- myös purjehdittaessa yksin. Mastolta nostaessa kitkat on paljon pienemmät ja purjeen nosto onnistuu yksiselitteisesti nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Nopeus säästää purjetta ja vähempi vaiva, no kukin arvottakoon sen itse. Kääntöplokit ja vinssinvapauttajat pistää hanttiin yllättävän paljon. Todella pahassa kelissä on hyvä, että kannelle ei tarvitse mennä.
- Lähtökohtaisesti kaikki sijoiteltavissa oleva paino pitäisi sijoittaa niin lähelle veneen painopistettä kuin mahdollista. Kaikki rungon hitausmomenttia lisäävä hidastaa venettä aallokossa. Jos ei ole aallokkoa tällä ei ole (juurikaan) merkitystä.
- Solmuja on paljon erilaisia. Jonkun käsityksen mukaan osaamalla niistä neljä pärjää purjehtija jo aika hyvin. Yksi niistä neljästä on kasi ja sopii tuohon tarkoitukseen loistavasti.
- Jos tulkitsen oikein määrityksesi: "itseäni ei tilat ,niin kiin kiinnosta vaan purjehduksen huuma" on H-vene ilman muuta valintasi. Paljon kivempi purjehtia. Mutta, jos retkeily ja seikkailu edellä valitsisit niin Guy22 ei suinkaan olisi huono valinta. H-veneelläkin voi toki retkeillä, mutta Guy22:ssa on majoitus/asumisfasiliteetit selvästi paremmat.
- Samantyyppiset "navigare" astiat kestäneet meillä erittäin hyvin käyttöä ja kolistelua. Ikeassa hiplailin tämän tapaisia ja tuntuivat ihan samalta: http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/30258913/
On sen verran edullisia, että ilman muuta uskaltaisin kokeilla - jos siis tarvitsisin nyt veneastioita. - Meillä on ollut karkaistusta lasista valmistetut veneastiat käytössä vuosia. Erittäin kestävät ja helppo pitää puhtaana. Ikeassa huomasin hiljattain vastaavia pilkkahintaan. Vaikutti hyviltä ja kestäviltä. Jos olisi nyt tarvetta niin niitä kokeilisin ilman muuta.
- Minäkin arvuuttelisin ylikuumenemisen liittyvän lämpöpuhalluksen kuristumisesta. Voisko olla silleen, että tuuli aiheuttaa lämppärin sijaintitilaan alipaineen ja veneen sisätiloihin ylipaineen. Paine-ero olisi sen verran merkittävä, että johtaisi virtauksen merkittävään pienenemiseen ja siitä johtuvaan lämppärin ylikuumenemiseen?
- Hintahaitari on suuri. Omatoiminen ulkona telakoija selviää muutamalla satasella. Sisällä telakoiva ja huoltotyöt palveluna ostava muutamalla tonnilla.
- Paljon varteenotettavia syitä jo esitetty. Lisään yhden konkreettisen mahdollisen: kiero peräsin. Korostan aikaisemmin mainittua shearingiä joka vaikuttaa dramaattisesti eri halssien trimmitarpeeseen ja suorituskykyyn jos ajetaan trimmillä joka ei shearingiä huomioi.
Aloittaja on mahdollisesti jo poissulkenut mittari- ja havaintovirheet. Niitä voi olla monensorttisia ja joskus vaikea huomata.
- AWA/Windex/tuulimittari vaikka olisikin vinossa, on yleensä aika helppo havainnoida, mutta saattaa silti hämätä
- lokianturi voi olla vinossa tai epäsymmetriseen paikaan asennettu, jolloin eri halsseilla näyttää eri boat speediä. Tästä pääsee jyvälle vertaamalla SOG:iin (GPS nopeus).
- edellisen havainnointia vaikeuttaa mahdollinen virta. Pitää siis tutkia eri paikoissa ja eri tuulensuunnilla.
Paras arvaus: Halsseilla on jostain aikaisemmin mainituista syistä hiukan suorituskykyeroa. Eroa korostaa mittaus/havainnointivirhe. - Kyllä koepurjehdus on kannattava sijoitus ostajalle ja jos mukaan saa vielä kokeneen ja riippumattoman veneenomistajan niin tottakai siitä on valveutunut ostaja valmis maksamaan. Eri asia on lyhyt koepurjehdus myytävällä veneellä myyjän "kustantamana". Joku saattaa jopa vuokrata parilla tonnilla viikoksi veneen jonka tyyppistä on ajatellut ostavansa.
- Monta kertaa katsoin ja muodostui mielikuva: Vetoköysi on laitettu ylempien saalinkien kohdalle, kenties ylägaija? Masto yksinkertaisesti katkeaa yläsaalinkien kohdalta kun veto suuntautuu taaksepäin.
- Kaivoslamppu on nätti ja kiva kestävä. Valaisuteho on onneton verrattuna tavalliseen myrskylyhtyyn. Kaivoslyhdyn öljysäiliö on suunniteltu ainakin tarinan mukaan tarkoituksella niin pieneksi, että kaivostyöläinen osaa lähteä työvuoron jälkeen kotiin kun liekki alkaa hiipumaan. Säiliön täyttäminen on hankalaa ja keikkuvassa veneessä sotkuista.
- Ei+mitenkään.+Vaan+ei+laskekaan.+Tarkoitus+tietenkin+jättään+jännitettä+laskevat+jakodiodit+kokonaan+kytkennästä+pois+ja+laittaa+sen+sijaan+jakorele.
- Minullakaan ei ole varsinaisesti alkuperäiseen kysymykseen vastausta, mutta vaihtoehtoinen lähestymistapa löytyy: Diodin voi laittaa ainoastaan hupiakuston ja starttiakuston väliin jolloin laturi kytkeytään suoraan hupiakustoon ilman diodin jännitehäviötä. Tällöin hupiakusto saa aina "täyden" latausjänniteen ja starttiakusto diodin kynnysjännitteen verran pienemmän. Sillä ei väliä, koska startatessa kuluu niin vähän energiaa, että starttiakku ehtii joka tapauksessa latautumaan lyhyenkin ajon aikana täyteen.
Pieni hienosäätö siihen vielä lisäksi: kun kytkee molemmat diodit hupiakuston ja starttiakun väliin rinnakkain niin diodi -"sillaston" virrankesto lähes tuplaantuu. Tällä on merkitystä siinä erikoistapauksessa, että starttiakku on startatessa erityisen tyhjä ja starttaus rohmaisee hupipuolelta suuremman virran kuin mitä yksi diodi kestäisi.
Tämä ei ole mikään pellepeloton -malli. On käytetty hyvin kokemuksin monessa veneessä. - Toki. Voihan tanssikengilläkin painia. Ei kuitenkaan mitenkään tarkoita sitä, että tanssikengät olisi painissa paremmat kuin painikengät. Jos veneessä on erikseen starttiakku niin on järjen köyhyyttä laittaa siihen hommaan kalliimpi vapaa-ajan akku.
- LYS -taulukon mukainen pituus on 3,87 joka on sama kuin J-mitta.
- Hybridit tuppaa olemaan molemmissa huonoja, tai siis ainakin huonompia kuin nimenomaiseen käyttötarkoitukseen suunniteltu ja tehty tuote. Ei mitään järkeä laittaa starttiakuksi vapaa-ajan akkua (joka on kalliimpi).